Kuinka nopeasti se ryhmähenki muodostuu?
Olen ollut yhdessä ryhmässä parin viikon ajan lähes päivittäin ja tuntuu, että porukka on jakautunut klikkeihin ja itse en ole oikein päässyt porukoihin. Oliko tämä nyt tässä?
Kommentit (13)
Lisäks tuntuu, että porukan yleinen ilmapiiri ei ole täysin hyvä ja yhtenäinen. Onko tämä kovinkin yleistä? Vaadinko liikoja, kun haluaisin sellaisen ympäristön jossa olisi lähes täysin mukava olla? Aistin sellaisen oudon tunnelman, että tuntuu, että minusta(kin) mahdollisesti puhutaan... Vai voisiko olla kyseessä vaan alkujäykkyys, ehkä en itsekään vaikuta kauhean mukavalta? Ap
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti, paitsi jos olet persoona, joka osaa muuttaa positiivisella olemisellaan kaiken, perusteita myöten.
En luottaisi, että läsnäoloni on niin vahva. Olen hyvä menemään mukana, jos joku on positiivinen, mutta en ole kovin energinen ja johtajatyyppinen. Ap
Ryhmädynamiikka joka ryhmään muodostuu, ei suinkaan ole aina positiivinen. Eli useimmiten ei ole.
Muistan, että yhdellä luokalla meillä oli tosi hyvä luokkahenki ja se alkoi muodostua vasta toisena vuonna kunnolla. Sitten taas esimerkiksi lukiossa luokka oli alusta asti aivan peestä, kukaan ei välittänyt toisistaan ja meno säilyi neutraalin ja vihamielisen välillä koko kolmen vuoden ajan. Ap
Ryhmäseksi nopeuttaa sen syntymistä huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ryhmäseksi nopeuttaa sen syntymistä huomattavasti.
Ei kiitos...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhmäseksi nopeuttaa sen syntymistä huomattavasti.
Ei kiitos...
Älä sitten ihmettele että muiden välille syntyy yhteys ja sä jäät ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhmäseksi nopeuttaa sen syntymistä huomattavasti.
Ei kiitos...
Älä sitten ihmettele että muiden välille syntyy yhteys ja sä jäät ulkopuolelle.
Onneksi ei ole maailmanloppu jäädä ulkopuolelle muutamasta yhteisestä seksitaudista
Ap
Vierailija kirjoitti:
Muistan, että yhdellä luokalla meillä oli tosi hyvä luokkahenki ja se alkoi muodostua vasta toisena vuonna kunnolla. Sitten taas esimerkiksi lukiossa luokka oli alusta asti aivan peestä, kukaan ei välittänyt toisistaan ja meno säilyi neutraalin ja vihamielisen välillä koko kolmen vuoden ajan. Ap
Jälkeenpäin ihmettelin, että miten jaksoin olla siellä koko sen kolme vuotta kun vaihtaakin olisi voinut. Jotenkin siihen tottui ja turtui, ettei ollut oikein hyviä kavereita tai mukava ilmapiiri. Kun varsinaista kiusaamista ei ollut, niin ei tuntunut että pitäisi kovasti haitata. Mutta jätettiin kyllä ulkopuolelle sen verran, että varsinkin joku sosiaalisempi yksilö olisi varmasti kärsinyt asiasta niin paljon, että olisi vaihtanut maisemaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lisäks tuntuu, että porukan yleinen ilmapiiri ei ole täysin hyvä ja yhtenäinen. Onko tämä kovinkin yleistä? Vaadinko liikoja, kun haluaisin sellaisen ympäristön jossa olisi lähes täysin mukava olla? Aistin sellaisen oudon tunnelman, että tuntuu, että minusta(kin) mahdollisesti puhutaan... Vai voisiko olla kyseessä vaan alkujäykkyys, ehkä en itsekään vaikuta kauhean mukavalta? Ap
On yleistä. Ei toimivaa ryhmädynamiikkaa voi vaatia, toivoa vaan ja tehdä itse parhaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäks tuntuu, että porukan yleinen ilmapiiri ei ole täysin hyvä ja yhtenäinen. Onko tämä kovinkin yleistä? Vaadinko liikoja, kun haluaisin sellaisen ympäristön jossa olisi lähes täysin mukava olla? Aistin sellaisen oudon tunnelman, että tuntuu, että minusta(kin) mahdollisesti puhutaan... Vai voisiko olla kyseessä vaan alkujäykkyys, ehkä en itsekään vaikuta kauhean mukavalta? Ap
On yleistä. Ei toimivaa ryhmädynamiikkaa voi vaatia, toivoa vaan ja tehdä itse parhaansa.
Niin... Se asia, jota eniten tässä vaan mietin on, että osaanko tunnistaa oikein jo nyt sen, että tuleeko tästä mitään? Kauanko ryhmädynamiikalle pitäisi antaa tilaa muhia? Pitäisikö luovuttaa heti, vai katsoa vielä? Ap
Luultavasti, paitsi jos olet persoona, joka osaa muuttaa positiivisella olemisellaan kaiken, perusteita myöten.