Onko anoppi seonnut lopullisesti? Tytön 15-v lahja

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 10:06"]

Sinänsä kiva idea, mutta useimmat meistä haluaa ihan itse päättää millä tyylillä sisustaa ja vanha kapioarkku ei todellakaan sovi mihin tahansa tyyliin. Taitaa myös olla liian suuri kaapin perälle piilotettavaksi, jos sen kuitenkin tunnesyistä haluaisi säästää.

[/quote]

Aina sille joku paikka löytyy, vaikka häkkivarastoon, niin saa samalla tavarat varkaiden katseilta suojaan. Aika nirso kermaperse jos ei petivaatteet ja pyyhkeet kelpaa kotoa muuttaessa, siksi että ovat väärän värisiä tms.

Anoppis on fiksumpi kuin sinä.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 12:34"]Olen 22 enkä kyllä osaisi arvostaa mitään arkkua :/ Ei sovi sisustustyyliinii ja mihin ison arkun sitten piilottaisi? En kerää mitään "omia salaisuuksia", mitä haluaisin säilyttää. Ja ne lakanat.. En todellakaan halua mitään pitsilakanoita tai kirjailtuja keittiöpyyhkeitä, eivät ole mielestäni kauniita. Kun muutin omilleni ostin parissa päivässä ikeasta kaiken tarvittavan ja olen ollut tyytyväinen. Avomiehelläni on kaikkea tuollaista vanhaa krääsää ja kun muutimme yhteen oli kamala ongelma saada se kaikki tavaramäärä mahtumaan jonnekkin. Suurin osa on kellarikomerossa pahvilaatikoissa.
[/quote]

Ymmärrän kyllä. Näin itse käsityöläisenä kuitenkin korvat vuotavat verta kun kuulee jonkun "ostaneen Ikeasta kaiken tarvittavan". Kun halpa, laaduton kiinalaisroska päihittää suosiossa käsin valmistetun työn, niskavillat nousevat pystyyn. No, kai sitten se hinta ratkaisee melkein kaikessa ja jotkut arvostavat enemmän neonvihreitä muovilaatikoita kuin puisia, käsin maalattuja kirstuja.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 14:36"][quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 14:27"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:10"]

Onko kapio murresana? Kuulen sen nyt ensimmäistä kertaa!

[/quote]Niin, mitä tarkoittaa sana kapio? Anyone?

[/quote]

Ei ole murresana. Se kapiokirstu tai kapioarkku on laatikko, johon kerätään (muinoin tehtiin itse, nykyisin yleensä ostetaan) lakanoita, pyyhkeitä, astioita ja muuta kodin käyttötavaraa. Nämä tavarat on sitten nimeltään kapiot.

Alunperin ne kerättiin tytölle ja annettiin käyttöön kun tyttö meni naimisiin, osa myötäjäisiä tavallaan.

Nykyään siis monet tekee ihan samaa keräilemällä jotain astiasarjaa lapselleen tai ostamalla tarjouslakanoita, jotta kaikkea ei tarvitse hankkia kerralla sitten kun lapsi muuttaa pois kotoa. Siitä vain ei enää puhuta kapioina.
[/quote]

Kiitos vastauksesta. Minä ihan oikeasti en ollut koskaan aiemmin kuullut kapio-sanaa, minkä vuoksi ajattelin sen olevan murretta. Myöskään mieheni, joka on opiskellut sivuaineena yleistä kielitiedettä, ei tiennyt, mikä kapio on. T: Lakimies, jonka arveltiin käyneen pelkän apukoulun

Mikä vika kapioarkussa on? Tyttö alkaa olemaan siinä iässä että on syytä alkaa valmistautumaan kotoa muuttoon opiskeluja varten tms. 

Mikäs sun ongelmasi on?

Ei suinkaan seonnut, vaan luultavasti pitää tytärtäsi tärkeänä ja haluaa arkun jatkavan kulkuaan suvussa.

Itse hankin aikoinaan rippilahjarahoilla mm. aterinsarjan ja liinavaatteita, jotka olivat kultaakin kalliimpia siinä vaiheessa, kun muutin omilleni asumaan.

Minä sain nimenomaan 15-vuotiaana mummilta lahjaks tollasen kapioarkun. Mummi rakastaa antiikkia ja oli sen jostain antiikkiliikkeestä haalinut. En arvostanut sitte yhtään, mutta ns. 'säälistä' pidin sitä huoneessani pikkupöytänä tms, jotain siellä kai säilytinkin. Arvostus kirstua kohtaan (niin julmalta kun kuulostaakin) nousi kuitenkin kun huomasin että sinne oli jäänyt hintalappu 250€ kiinni.

Olin jo muutaman vuoden asunut omassa kodissa ja olin ehkä n. 20 vuotias kun hain arkun porukoiltani, koska sisustusmaku oli muuttunut vähän aikuisemmaksi ja arkku sopi väreihin hyvin. Nykyään oon 26-v, säilytän siellä liinavaatteita ja rakastan sitä arkkua niin paljon!

Tästä ketjusta nousee mieleen, että osa vastaajista on ns. vanhoja sieluja, joilla sydämen sivistystä löytyy luontaisesti. Loput ovatkin sitten ihan raakileita, karkeita ja pinnallisia, ap mukaan lukien.

Olen 22 enkä kyllä osaisi arvostaa mitään arkkua :/ Ei sovi sisustustyyliinii ja mihin ison arkun sitten piilottaisi? En kerää mitään "omia salaisuuksia", mitä haluaisin säilyttää. Ja ne lakanat.. En todellakaan halua mitään pitsilakanoita tai kirjailtuja keittiöpyyhkeitä, eivät ole mielestäni kauniita. Kun muutin omilleni ostin parissa päivässä ikeasta kaiken tarvittavan ja olen ollut tyytyväinen. Avomiehelläni on kaikkea tuollaista vanhaa krääsää ja kun muutimme yhteen oli kamala ongelma saada se kaikki tavaramäärä mahtumaan jonnekkin. Suurin osa on kellarikomerossa pahvilaatikoissa.

Kapio tarkottaa lakanoita,tyynyliinoja ym.,siis liinavaatteita.On ollut aika,jos ette huomaa,kun niitä ei myyty valmiina muovipakkauksissa kaupoissa.Nuoret naiset ompelivat niitä että kun avioituu on kaikenlaista liinavaatetta uuteen kotiin.Usein ne koristeltiin itsevirkatuin pitsein.En rarkoita että niin täytyisi vielä olla,en itsekään ole ommellut yhtään kapiota,avioiduin 80-luvulla.En ole käsityöihminen muutenkaan.Niistä kapioista vielä,mitä enemmän oli kapioita sitä enemmän arvostettiin hyvänä vaimoehdokkaana.Mies vastaavasti teki kaappeja,pöytiä ym.kotiinsa.Nyt sanotte että niin,siinä se oli naisen arvo.Täytyy vain huomata että 40-50-luvulle asti ainakin maaseudulla kudottiin itse kankaat ja niistä ommeltiin tarvittavat.Kaupoista niitä ei saanut,kovin helposti ainakaan.No kankaita myytiin,mutta ompelu oli yleistä.Minusta tuollainen kapioarkku on ihana.Käyttötarkoituksen saaja voi itse päättää.