Lue keskustelun säännöt.
Akateemisten työssäjaksaminen
19.09.2021 |
Koetteko te, että meistä akateemisista kukaan kantaisi huolta miten me jaksamme töissämme? Työmäärät kasvavat jatkuvasti ja ainakin näin kunnallisella palkattoman lisätyön määrä on räjähtänyt eikä varsinaiseen ydintehtävään saa riittävästi aikaa, jotta sitä voisi tehdä hyvin.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kouluttautua vaativiin hommiin jos ei kestä pientä stressiä?
Ongelma tulee nimenomaan siitä, kun kouluttautunut ja palkattu vaativiin hommiin, mutta sitten käykin yllärinä selville, että arkistointi, kopiointi, kirjaaminen yms. sihteerityö kuuluu omiin työtehtäviin. Puolet ajasta menee paskaan ja ne vaativat työt pitäisi tehdä puolet nopeammin kuin ne pystyy.
Ei-vaativat hommat takaisin kouluttamattomille!
Ehdottakaa että seuraavan eläköityvän tilalle palkataan arkistonhoitaja. Humanistit tekee töitä halvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kouluttautua vaativiin hommiin jos ei kestä pientä stressiä?
Ongelma tulee nimenomaan siitä, kun kouluttautunut ja palkattu vaativiin hommiin, mutta sitten käykin yllärinä selville, että arkistointi, kopiointi, kirjaaminen yms. sihteerityö kuuluu omiin työtehtäviin. Puolet ajasta menee paskaan ja ne vaativat työt pitäisi tehdä puolet nopeammin kuin ne pystyy.
Ei-vaativat hommat takaisin kouluttamattomille!
Ehdottakaa että seuraavan eläköityvän tilalle palkataan arkistonhoitaja. Humanistit tekee töitä halvalla.
Ei auta, kun esimies pelkää vastuunkantoa ja kuvittelee olevansa hyvä esimies sillä, että työt jaetaan kaikille viivoittimella tasan. On tarkat vuorolistat kenen vuoro on vaikka tilata paperia. Joten kun se vuoro muutaman kerran vuodessa osuu itselle, joutuu joka kerta selvittämään alusta lähtien miten homma meni, koska ei vaan muista.
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla aika sama juttu. Teen virastolla ainoana asiantuntijana omaa tehtävääni ja tosiaan virkavastuulla, eli joudun vastuuseen jos hommat ei ole tehty.
Perustyönmäärä lisääntyy joka vuosi ja tähän päälle vielä kaiken maailman projektit joita tehdään lähinnä tekemisen ilosta. Hirveä stressi ja palkka on bruttona 2100e.
Olen tänäkin vuonna monta kertaa sanonut, että työtä alkaa olla liikaa. Päivät on säännöllisesti 9-10h ja työasiat pyörivät mielessä vapaallakin. Johdon kanta on, että asia on valitettava mutta rahaa ei nyt ole niin täytyy yrittää pärjätä. Julkisellahan ei ole tavatonta että virkamiehet on tasaiseen tahtiin burnout-lomalla.Ei todellakaan tunnu siltä, että ketään aidosti kiinnostaisi. Akavakin on liittona hyödytön. Kanta on suunnilleen se, että pitää olla kiitollinen että saa käydä töissä.
Suomen valtiokin on hyödytön. Harmi kun sitä kommaripelleilyä saa lakkautettua kun toi koneisto pyörii keskuspankin ilmarahalla pysäyttömästi. Pitäis saada keskuspankki kaatumaan roskalainoihin mutta nyt ne miettii et velka maksuajan laittaa loputtomaksi ettei tätäkään tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä työtehtäviä on enemmän kuin mihin työaika riittää, niin kai sitä voi esimieheltä kysyä mitä jätetään sitten tekemättä?
Ihan hölmöhän se on tehdä töitä vapaa-ajalla. Ei siitä saa kiitosta eikä edes arvostusta. Ja samalla se lakaisee piiloon sen ongelman, että työt on aliresursoitu. Siellä joku on keksinyt, että säästetäänpä rahaa ja lisätään näille tyypeille nämä tehtävät, jota tämä eläkkeellejäänyt on aiemmin tehnyt, eikä palkata uutta tilalle. Jos ne jäljellejäävät suostuvat ja tekevät ilmaistöitä, silloinhan se näyttää siltä, että siellä oli paljon tyhjäkäyntiä ja nyt saatiin näin helpolla tehostettua.
Järki käteen, ihmiset! Vaikka olisi mikä virkavastuu, niin vastuu resursoinnista on ylemmällä taholla. Niille pitää sanoa, että nää resurssit ei nyt riitä.
No siitä sanomisesta varsinkin julkisella seuraa vain käsien levittelyä ihan korkeinta johtoa myöten. Koska rahaa ei ole.
Tai vaikka olisi rahaakin, niin uusia työntekijöitä ei tule, koska rekrytointi ei tuota mitään. Hakijoita ei ole.
Tää ei kyllä päde mihinkään muuhun kuin hoitotöihin ja varhaiskasvatukseen.
Kaikkiin muihin on hakijoita vaikka kuinka.
Mutta jos suurin osa on niitä, joita työkkäri ohjaa hakemaan niin se ei auta. Meillä on käytännössä jatkuva haku auki töissä, koska hakijoista ei löydy sopivaa. Joko ei puhuta kumpaakin kotimaista tai sitten ei täytä muita vaatimuksia.
Osa ei ymmärrä, että se kirjaaminen ja arkistointi oikein ei ole mitään leppoisaa hommaa vaan arkistonhoitajat esimerkiksi ovat maistereita ja arkistointi täytyy hoitaa lakien mukaan oikein. Toki jossain firmassa se menee vapaammin, mutta julkisella on hyvin tarkkaa mikä paperi on missäkin ja kuinka kauan ja mitä siitä saa kertoa ja kenelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kouluttautua vaativiin hommiin jos ei kestä pientä stressiä?
Ongelma tulee nimenomaan siitä, kun kouluttautunut ja palkattu vaativiin hommiin, mutta sitten käykin yllärinä selville, että arkistointi, kopiointi, kirjaaminen yms. sihteerityö kuuluu omiin työtehtäviin. Puolet ajasta menee paskaan ja ne vaativat työt pitäisi tehdä puolet nopeammin kuin ne pystyy.
Ei-vaativat hommat takaisin kouluttamattomille!
Ainakin minä esimiehenä jouduin hoitamaan sihteerinhommatkin itse jo 90-luvun puolella. Aputyöt loppuivat jo 90-luvun lamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateemisille on sysätty nykyisin valtava määrä töitä, jotka olisivat ennemminkin toimistosihteerin töitä, mutta on haluttu säästää ja irtisanottu heidät. Ei siinä mitään järkeä ole, että akateeminen sitten arkistoi, skannailee tietojärjestelmiin asiakirjoja. postittelee, tilailee kyniä ja printteripapereita jne. Nämä luonnollisesti oman akateemisen työnsä ohella.
Tämä on trendi joka alalla! Sitten kortistossa ja ilmaistöissä on 400 000 ihmistä, joita ei palkata jakamaan työtaakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Koko työelämä pohjautuu nykyään riistoon. Olit sitten tohtori tai laitoshuoltaja, niin samaa riistoa se on. Ja palkassa ei näy mitenkään. Moni ei edes tajua miten hemmetin huonot palkat joillain korkeasti koulutetuilla ihmisillä on. Perusduunari vetää vuorotyölisillään ohi oikealta ja vasemmalta. Ja kaiken kruunaa karmea verotus. Media kaiken lisäksi antaa ihan väärää kuvaa ihmisten palkoista jutuissaan. Vääristellään sujuvasti ylöspäin ja aiheutetaan vaan eri puraa silläkin, kun ihmiset alkaa kytätä toisten palkkoja ja vastuita.
No mitä tätä palstaa lukee niin hyvin monella tuntuu olevan palkka siinä 4-5 tonnia kuukaudessa, mikä on mielestäni aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä työtehtäviä on enemmän kuin mihin työaika riittää, niin kai sitä voi esimieheltä kysyä mitä jätetään sitten tekemättä?
Ihan hölmöhän se on tehdä töitä vapaa-ajalla. Ei siitä saa kiitosta eikä edes arvostusta. Ja samalla se lakaisee piiloon sen ongelman, että työt on aliresursoitu. Siellä joku on keksinyt, että säästetäänpä rahaa ja lisätään näille tyypeille nämä tehtävät, jota tämä eläkkeellejäänyt on aiemmin tehnyt, eikä palkata uutta tilalle. Jos ne jäljellejäävät suostuvat ja tekevät ilmaistöitä, silloinhan se näyttää siltä, että siellä oli paljon tyhjäkäyntiä ja nyt saatiin näin helpolla tehostettua.
Järki käteen, ihmiset! Vaikka olisi mikä virkavastuu, niin vastuu resursoinnista on ylemmällä taholla. Niille pitää sanoa, että nää resurssit ei nyt riitä.
No siitä sanomisesta varsinkin julkisella seuraa vain käsien levittelyä ihan korkeinta johtoa myöten. Koska rahaa ei ole.
Tai vaikka olisi rahaakin, niin uusia työntekijöitä ei tule, koska rekrytointi ei tuota mitään. Hakijoita ei ole.
Tää ei kyllä päde mihinkään muuhun kuin hoitotöihin ja varhaiskasvatukseen.
Kaikkiin muihin on hakijoita vaikka kuinka.
Ja ehkä katoa myös puhelinmyynnissä ja nollasoppareissa, vastimuksena oman auton käyttö ja keskellä ei-mitään olevalle metallipajalle 1800 euroa kuussa kausityöhön.
Minua akateemisena stressaa ja on sressanut jo jonkin aikaa se, että yrityksistäni huolimatta en ole saanut töitä. - Tähän on aika laiha lohtu kuulla, että mitä menin opiskelemaan väärää alaa. Tai tivata, että onko akateemisuuteni mennyt liiaksi hattuun kun en ole vain mennyt siivoamaan tai puhelinmyyjäksi ja tai muulle sellaiselle alalle öihin, joissa on jatkuva työvoimapula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko työelämä pohjautuu nykyään riistoon. Olit sitten tohtori tai laitoshuoltaja, niin samaa riistoa se on. Ja palkassa ei näy mitenkään. Moni ei edes tajua miten hemmetin huonot palkat joillain korkeasti koulutetuilla ihmisillä on. Perusduunari vetää vuorotyölisillään ohi oikealta ja vasemmalta. Ja kaiken kruunaa karmea verotus. Media kaiken lisäksi antaa ihan väärää kuvaa ihmisten palkoista jutuissaan. Vääristellään sujuvasti ylöspäin ja aiheutetaan vaan eri puraa silläkin, kun ihmiset alkaa kytätä toisten palkkoja ja vastuita.
Tämä on totta. Rehellisesti tuossa hese keskustelussa tuli pohdittua, että oikeastaan sama se meillä on virastolla. Työ vain on arvostetumpaa. Joskin sitten jokainen raksaukko valittaa virkamiesten palkoista, vaikka tosiasiassa tienaavat huomattavasti enemmän kuin keskiverto akateeminen virastotyöntekijä.
Meillä esimerkiksi suurin osa maistereista tienaa 1800e - 2100e. Toki on henkilökohtaiset lisät, mutta niitä ei kukaan oikeastaan saa. Johto voi saada sen 20%, mutta muuten ei ole varaa maksaa, jolloin suurimmalla osalla lisät ovat 5-10% välillä.
Missä valtion- tai kunnan virastossa maisterit noin vähän ansaitsevat? Akavan jäsenten keskipalkka on kuitenkin 5000€:n tietämissä.
Akateeminen, ensin työtön, sitten löytyi työtä mutta siinä vastuuta ilman valtaa, epäselvät tavoitteet, kiireinen ja stressaava ilmapiiiri, ei työnohjausta, vertaistukea olisi ehkä saanut mutta liian ujo jatkuvasti pyytämään kiireisiltä kollegoilta, luultavasti burn-out, masennusdiagnoosi ja lääkkeet, seuraavaksi toivottavasti taas työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niitä työtehtäviä on enemmän kuin mihin työaika riittää, niin kai sitä voi esimieheltä kysyä mitä jätetään sitten tekemättä?
Ihan hölmöhän se on tehdä töitä vapaa-ajalla. Ei siitä saa kiitosta eikä edes arvostusta. Ja samalla se lakaisee piiloon sen ongelman, että työt on aliresursoitu. Siellä joku on keksinyt, että säästetäänpä rahaa ja lisätään näille tyypeille nämä tehtävät, jota tämä eläkkeellejäänyt on aiemmin tehnyt, eikä palkata uutta tilalle. Jos ne jäljellejäävät suostuvat ja tekevät ilmaistöitä, silloinhan se näyttää siltä, että siellä oli paljon tyhjäkäyntiä ja nyt saatiin näin helpolla tehostettua.
Järki käteen, ihmiset! Vaikka olisi mikä virkavastuu, niin vastuu resursoinnista on ylemmällä taholla. Niille pitää sanoa, että nää resurssit ei nyt riitä.
No siitä sanomisesta varsinkin julkisella seuraa vain käsien levittelyä ihan korkeinta johtoa myöten. Koska rahaa ei ole.
Tai vaikka olisi rahaakin, niin uusia työntekijöitä ei tule, koska rekrytointi ei tuota mitään. Hakijoita ei ole.
Tää ei kyllä päde mihinkään muuhun kuin hoitotöihin ja varhaiskasvatukseen.
Kaikkiin muihin on hakijoita vaikka kuinka.
Sosiaalityöhön pätee myös. Monet virat jatkuvasti haussa ja senhän tietää sitten työmäärän kun hommat on kasauneet sen puoli vuotta. Siinä on sitten burnoutissa ennenkuin suma on edes purettu ja kehittääkin pitäis.
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen, ensin työtön, sitten löytyi työtä mutta siinä vastuuta ilman valtaa, epäselvät tavoitteet, kiireinen ja stressaava ilmapiiiri, ei työnohjausta, vertaistukea olisi ehkä saanut mutta liian ujo jatkuvasti pyytämään kiireisiltä kollegoilta, luultavasti burn-out, masennusdiagnoosi ja lääkkeet, seuraavaksi toivottavasti taas työtön.
Tämä on turhauttavin ja raskain yhdistelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti kouluttautua vaativiin hommiin jos ei kestä pientä stressiä?
Ongelma tulee nimenomaan siitä, kun kouluttautunut ja palkattu vaativiin hommiin, mutta sitten käykin yllärinä selville, että arkistointi, kopiointi, kirjaaminen yms. sihteerityö kuuluu omiin työtehtäviin. Puolet ajasta menee paskaan ja ne vaativat työt pitäisi tehdä puolet nopeammin kuin ne pystyy.
Ei-vaativat hommat takaisin kouluttamattomille!
Ehdottakaa että seuraavan eläköityvän tilalle palkataan arkistonhoitaja. Humanistit tekee töitä halvalla.
Miksi ala peukku. Jos kerran ongelma on se että pitää arkistoida niin pistäkää yksi tyyppi käyttämään aikansa noihin pällitöihin
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen, ensin työtön, sitten löytyi työtä mutta siinä vastuuta ilman valtaa, epäselvät tavoitteet, kiireinen ja stressaava ilmapiiiri, ei työnohjausta, vertaistukea olisi ehkä saanut mutta liian ujo jatkuvasti pyytämään kiireisiltä kollegoilta, luultavasti burn-out, masennusdiagnoosi ja lääkkeet, seuraavaksi toivottavasti taas työtön.
Perehdytys on työpaikoilla ihan luokattoman huonoa. Osittain tietty siksi, että ohjeiden kirjoittaminen olisi lisätyö kaiken muun päälle, mutta kun niillä ohjeilla ja muutaman tunnin perusteellisella perehdytyksellä se uusi työntekijä pystyisi heti työskentelemään itsenäisesti. Eli se perehdytykseen käytetty aika maksaa itsensä muutamassa viikossa takaisin.
Perehdytys on yleensä sitä, että tiimin käytännön töistä tietämätön esimies pitää jonkun slideshown organisaatiorakenteesta ja kertoo jotain 5 vuoden tähtäimen pilvitavoitteita. Tiimikaverit sanovat ystävällisesti "Saa kysyä, vastaan mielelläni!".
Mutta kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä ja mitä kysyä. Jos nostaa esimiesvartissa esiin, että perehdytys ei toimi, tulee vihaista niskojen nakkelua "Ihan itse me ollaan täällä keksitty miten nää asiat tehdään, kyllä sinäkin keksit!!!"
Työmyyrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko työelämä pohjautuu nykyään riistoon. Olit sitten tohtori tai laitoshuoltaja, niin samaa riistoa se on. Ja palkassa ei näy mitenkään. Moni ei edes tajua miten hemmetin huonot palkat joillain korkeasti koulutetuilla ihmisillä on. Perusduunari vetää vuorotyölisillään ohi oikealta ja vasemmalta. Ja kaiken kruunaa karmea verotus. Media kaiken lisäksi antaa ihan väärää kuvaa ihmisten palkoista jutuissaan. Vääristellään sujuvasti ylöspäin ja aiheutetaan vaan eri puraa silläkin, kun ihmiset alkaa kytätä toisten palkkoja ja vastuita.
Tämä on totta. Rehellisesti tuossa hese keskustelussa tuli pohdittua, että oikeastaan sama se meillä on virastolla. Työ vain on arvostetumpaa. Joskin sitten jokainen raksaukko valittaa virkamiesten palkoista, vaikka tosiasiassa tienaavat huomattavasti enemmän kuin keskiverto akateeminen virastotyöntekijä.
Meillä esimerkiksi suurin osa maistereista tienaa 1800e - 2100e. Toki on henkilökohtaiset lisät, mutta niitä ei kukaan oikeastaan saa. Johto voi saada sen 20%, mutta muuten ei ole varaa maksaa, jolloin suurimmalla osalla lisät ovat 5-10% välillä.
Missä valtion- tai kunnan virastossa maisterit noin vähän ansaitsevat? Akavan jäsenten keskipalkka on kuitenkin 5000€:n tietämissä.
Kts esim oikeusministeriön y-palkkaluokitus.
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko työelämä pohjautuu nykyään riistoon. Olit sitten tohtori tai laitoshuoltaja, niin samaa riistoa se on. Ja palkassa ei näy mitenkään. Moni ei edes tajua miten hemmetin huonot palkat joillain korkeasti koulutetuilla ihmisillä on. Perusduunari vetää vuorotyölisillään ohi oikealta ja vasemmalta. Ja kaiken kruunaa karmea verotus. Media kaiken lisäksi antaa ihan väärää kuvaa ihmisten palkoista jutuissaan. Vääristellään sujuvasti ylöspäin ja aiheutetaan vaan eri puraa silläkin, kun ihmiset alkaa kytätä toisten palkkoja ja vastuita.
Tämä on totta. Rehellisesti tuossa hese keskustelussa tuli pohdittua, että oikeastaan sama se meillä on virastolla. Työ vain on arvostetumpaa. Joskin sitten jokainen raksaukko valittaa virkamiesten palkoista, vaikka tosiasiassa tienaavat huomattavasti enemmän kuin keskiverto akateeminen virastotyöntekijä.
Meillä esimerkiksi suurin osa maistereista tienaa 1800e - 2100e. Toki on henkilökohtaiset lisät, mutta niitä ei kukaan oikeastaan saa. Johto voi saada sen 20%, mutta muuten ei ole varaa maksaa, jolloin suurimmalla osalla lisät ovat 5-10% välillä.
Missä valtion- tai kunnan virastossa maisterit noin vähän ansaitsevat? Akavan jäsenten keskipalkka on kuitenkin 5000€:n tietämissä.
Kts esim oikeusministeriön y-palkkaluokitus.
Kannattaa huomioida että kaikenlaiset yliviikarit on myös akavalaisia. Kai siinä keskipalkka nousee, jos yksi tienaa sen kuukaudessa mitä toinen vuodessa
Ongelma voi koskea etenkin suorittavia töitä, joihin liittyy virkavastuuta. Työn määrä voi olla aivan valtava, mutta suorittajien lisäksi on palkattu suunnittelevia ja esimiehiä korkeammalla palkalla. Ylemmät eivät kuitenkaan osallistu työurakoihin paitsi joihinkin tehtäviin satunnaisesti. Kaikki voivat olla akateemisesti koulutettuja. Työn jatkuvuus voi vaarantua koko ajan, kun ydintöitä tekevät hakevat ennen pitkää pois.
Ylemmillä voi olla oheistöitä, jotka johtuvat tehdyistä päätöksistä. Tehdyt "muut työt" eivät kuitenkaan auta suorittavien työtaakoissa, vaan tulevat ydintöiden lisäksi. Tietoa töistä voidaan jakaa ylemmille, jotka välittävät osan eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma voi koskea etenkin suorittavia töitä, joihin liittyy virkavastuuta. Työn määrä voi olla aivan valtava, mutta suorittajien lisäksi on palkattu suunnittelevia ja esimiehiä korkeammalla palkalla. Ylemmät eivät kuitenkaan osallistu työurakoihin paitsi joihinkin tehtäviin satunnaisesti. Kaikki voivat olla akateemisesti koulutettuja. Työn jatkuvuus voi vaarantua koko ajan, kun ydintöitä tekevät hakevat ennen pitkää pois.
Ylemmillä voi olla oheistöitä, jotka johtuvat tehdyistä päätöksistä. Tehdyt "muut työt" eivät kuitenkaan auta suorittavien työtaakoissa, vaan tulevat ydintöiden lisäksi. Tietoa töistä voidaan jakaa ylemmille, jotka välittävät osan eteenpäin.
Akateemiset eivät tee suorittavia töitä jos ovat oman alansa työtehtävissä. Tekevät tietotyötä joka on ns. suorittavan työn vastakohta. Virkavastuulla olevia, ei akateemisen koulutuksen vaativia töitä keksin vain poliisit. Suurin osa työntekijöistähän ei ole virassa, vaan toimessa ja tämä vaikuttaa sekä vastuuseen, että työnjohdollisiin seikkoihin. Virkamiehet eivät saa mm. lakkoilla laillisesti.
Tää ei kyllä päde mihinkään muuhun kuin hoitotöihin ja varhaiskasvatukseen.
Kaikkiin muihin on hakijoita vaikka kuinka.