miten muut isät pärjää puutteessa?

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 19:39"]Entä jos sitä kaikkea muuta mitä teillä on, ei ole mahdollista saada muuten kuin alistumalla huonompaan seksielämään?[/quote]

Nii-i, nii-i. Tuon voisi kääntää niin päin, että eikö se parisuhteen pihtaava osapuoli voisi alistua hieman useammin seksuaaliseen kanssakäymiseen tai edes sen toisen osapuolen paineiden helpottamiseen vastavuoroisesti siitä, että saa muilta osin kutakuinkin täydellisen parisuhteen?

Eli jos ei löydy molempia osapuolia tyydyttävää kompromissia, niin jomman kumman osapuolen pitää tinkiä omista eduistaan tai erota. Siitä näkökulmasta ajateltuna tuolla edellä mainittu 10 minuuttia ei ole mielestäni paha rasti.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 20:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 19:39"]Entä jos sitä kaikkea muuta mitä teillä on, ei ole mahdollista saada muuten kuin alistumalla huonompaan seksielämään?[/quote]

Nii-i, nii-i. Tuon voisi kääntää niin päin, että eikö se parisuhteen pihtaava osapuoli voisi alistua hieman useammin seksuaaliseen kanssakäymiseen tai edes sen toisen osapuolen paineiden helpottamiseen vastavuoroisesti siitä, että saa muilta osin kutakuinkin täydellisen parisuhteen?

Eli jos ei löydy molempia osapuolia tyydyttävää kompromissia, niin jomman kumman osapuolen pitää tinkiä omista eduistaan tai erota. Siitä näkökulmasta ajateltuna tuolla edellä mainittu 10 minuuttia ei ole mielestäni paha rasti.

[/quote]

Ei se toki ole. Enkä minä sillä, etteikö minustakin virkeä seksielämä olisi naisellekin hyväksi ja iloksi. Esim. minä harrastaisin mieluusti seksiä sen 4-5krt viikossa ja ottaisin suihin niinä kolmena muuna päivänä vaikka aamulla ja illalla, jos saisin halukkaan miehen joka tekee kotityöt ja kokkaa ja kehuu ja järjestää arkeen romantiikkaa, mutta tuskin sinä vaimoasi silti minuun vaihtaisit monestakaan syystä.

Ja entä jospa se nykyinen tilanne on jo naiselta kompromissi. Ethän sinä siihen säännölliseen suihinottoonkaan täydellisen tyytyväinen olisi, odottaisit vielä jotain lisää jne.

Mutta tuosta että kenen elämään kuuluu seksi ja kenen ei... Kun niitä pihtaavia miehiäkin on niin paljon. Väitän että tässä elämänmenossa on paljonkin sellaisia elementtejä, jotka syö haluja niin miehiltä kuin naisilta. Paljoa seksiä toivovat joutuvat näkemään vaivaa sen asian eteen.

Mutta onhan tässä eroa kommentoijien välillä, jos toisella ei ole käytännössä lainkaan seksiä, minkäänlaista, ja toisella 1-3 krt viikossa, niin aika eri tilanteet.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 19:39"]

Mistä tiedätte sitten, että ette odota elämältä liikoja? Entä jos teidän ongelma on se että ei ole oikeita ongelmia? jos suhteessa on muuten asiat kunnossa, niin oikeastiko seksiin se kaatuu? Entä jos sitä kaikkea muuta mitä teillä on, ei ole mahdollista saada muuten kuin alistumalla huonompaan seksielämään? Monen elämä kuulostaa tässä keskiluokkaiselta idylliltä josta puuttuu intohimo. No onko se oikeasti ihme, kuka on väittänyt että elämässä saa kaiken? Jos tasaisen parisuhteen sijasta olisi jänniä irtosuhteita villien naisten kanssa niin ehkä olisi intohimoa mutta siinäkin on kääntöpuolensa. Ehkä olette tehneet elämässänne ihan tietoisesti sellaisia ratkaisuja, joilla olette tuohon tilanteeseen joutuneet. Jos eroatte, pitäisi tehdä joku radikaali muutos että niin ei käy uudestaan seuraavan naisen kanssa (ja yhä uudestaan).

Tässä juuri tuli dokkari 60-70-vuotiaista miehistä ja heidän seksielämästään. Siinä oli yksi ukko, joka oli aivan totaalisen hippi. Aivan höyrähtänyt, tanssi afrikkalaisia tansseja ja teki jotain joogitemppuja saadakseen mualle kokoa. Mutta oli onnellinen ja eli rakastavassa ja seksuaalisesti aktiivisessa suhteessa nuoremman naisen kanssa. Se nainenkin tietysti oli melko hippi. Se mies oli tehnyt elämässään epäsovinnaisia valintoja ja siksi varmaankin vietti onnellisena epäsovinnaista elämää.

Vähä vaikeasti ymmärrettäviä kysymyksiä. Mutta eihän seksi ole vaatimus millään tapaa? Sehän on halu johon ei voi vaikuttaa millään tapaa, et voi päättää seisooko sul aamulla ja tekeekö mieli vai ei. Mulla ainakin seisoo joka aamu ja monesti päivässä kun tekee mieli:)  en voi vaikuttaa siihen millään tapaa.

Kyllä jos esim synnytyksessä tapahtuis jotain kamalaa ja vaimo ei sen jälkeen vois harrastaa seksiä nii kyllä se olis varmaan vaimon vaihto edessä, niin julmaa ku se oliski, mutta kun itekki olen isosta perheestä nii haluan paljo lapsia, mulle lapset ja iso perhe on rikkaus.

Jos pitäis alistua vähempään olis se vieläkin kovempi juttu olla millään tapaa uskollinen,  en oo nytkään pystyny olemaan uskollinen vaikka haluaisin.  En silti kehu yhelläkään pettämisellä vaikka on ollu useampaa thai tyttöä ryhmässä jne. On silti ne ollu pettymys ja oman vaimon kans on nii paljo kivempaa.

Siltikään vaikka suht usein seksiä onki en ymmärrä miks aina ite pitää vonkaa et saa...

Jeppis_85

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 21:00"]Mutta onhan tässä eroa kommentoijien välillä, jos toisella ei ole käytännössä lainkaan seksiä, minkäänlaista, ja toisella 1-3 krt viikossa, niin aika eri tilanteet.[/quote]

On toki eroja. Tilanne on eri, mutta kovin kovin sama riippumatta siitä, että saako kerran viikossa vai kerran kuussa, jos haluaa yksinkertaisesti enemmän. Jollekkin tuo 1-3 kertaa viikossa voi olla hurja määrä seksiä, mutta jos omissa toiveissa on harrastaa seksiä kerran päivässä tai välillä parikin kertaa, niin silloin tuo on aika vähän.

Voisin tyytyä vähempään seksiin, jos sille olisi joku "oikea syy". Kiireet, lapset ja sen sellaiset eivät ole oikea syy eli jos seksiä haluaa harrastaa, niin kyllä sille sitten aikaakin järjestyy. Jos seksiä ei halua, niin seksiä ei halua. Sellainen periaatteellinen haluaminen ei ole oikeaa haluamista. Oikea halu on sitä, että pakahtuu ajatuksesta litisevästä seksistä tai mistä sitten seksin suhteen pitääkään.

Miehet pihtaa, naiset pihtaa, kaikki pihtaa. Sujuvan arjen kannalta olisi helpottavaa, jos himot menisivät suurin piirtein yksiin kumppanin kanssa. Halutaanpa sitten vähän tai paljon, anaalilla tai ilman. =)

no ei toi edellinen (etta 1 krt/vk on sama kuin 1krt/kk) pida alkuunsa paikkaansa. Kylla sita itse haluausi aika lailla kerran paivassa ja kiireessa ehka kaytannossa hiukan harvemmin. Nyt kuitenkin 2krt vko olisi ihan juhlaa kun homma on luisunut 1 krt/kk tai alle. Jos et ole tata kokenut - kiva sulle, mutta sinulal ei ehka ole hirveasti annettavaa tassa ketjussa. 

kaksi eri asiaa se, etta halut ei ole ihan linjassa (toinen haluu 2krt/vko ja toin 5) kuin se, etta saa vonkaamalla muutaman kuukauden valein. Ensimmainen on halujen sovittelukysymys ja toinen on kysymys siita etta haluja ei ole. 

Minusta on naiivia kuvitella, että tavoiteltava tilanne olisi se että molemmat normaalitilassa pakahtuu himoonsa litisevästä seksistä ja muu periaatteellinen myötämielinen suhtautumisen seksiin on vääränlaista haluamista. Tai siis, hienoa se varmaan olisi ja ei kai kukaan kiellä yrittämästä vaikka kuuta taivaalta, mutta että tässä maailmassako joku parisuhde toimisi niin? Ikävää jos vasta liian myöhään tajuaa odottaneensa koko ajan elämältä jotakin ylimaallista ja sen takia hukanneensa todellisia mahdollisuuksia ja ehkä hajottaneensa hienon perheen ja niin edelleen.

Jos itsekseen vaan suhaa, niin eri asia, mutta jos on päättänyt lapsia tehdä, niin eikö pitäisi olla jotakin todellisuuden tajua myös? Ehkä opittavaa elämän olemuksesta vielä? Tai jotakin patologista omassa ajattelussa? Tämä oli siis nro 65:lle.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 16:52"]Ikävää jos vasta liian myöhään tajuaa odottaneensa koko ajan elämältä jotakin ylimaallista ja sen takia hukanneensa todellisia mahdollisuuksia ja ehkä hajottaneensa hienon perheen ja niin edelleen.[/quote]

Olen siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että olen seurustellut lukuisia kertoja. Olen ollut parisuhteissa, joissa seksi on siinä määrin täydelllistä kuin se tavallisessa elämässä voi olla. Eli olen päässyt nauttimaan hekumasta, mutta vastavuoroisesti olen ollut orastavissa suhteissa, joissa seksi ei ole toiminut alkuusakkaan. Ymmärrettävistä syistä nämä suhteet eivät ole syventyneet sen enempää.

Hyvän ja tyydyttävän seksielämän tavoittelu ei mielestäni ole ylimaallisten asioiden tavoittelua. Etenkään, jos seksin kokee tärkeäksi osaksi elämää. Ihmiset laittavat painoa eri asioille eli joku, jolle seksi ei ole kovin tärkeä asia, ei voi seksuaalista turhautumista samassa määrin ymmärtää. Minusta on naivia kuvitella, etteikö joidenkin seksuaalinen kemia voisi törmätä mahdollisimman yhteensopivalla tavalla.

Oleellinen osa elämän tajua on se, että ymmärtää ihmisten erilaiset intressit elämässä ja kunnioittaa niitä. Tokkopa se on kovin patologista ajattelua. =)

Terveisin 65

Tämä eri tilanteiden ja kertamäärien vertaaminen on tietyssä mielessä hedelmätöntä. Ihmiset ovat eri elämäntilanteissa ja yhteinen historia, lupaukset ja odotukset ovat erilaisia. 

Tällä hetkellä minulla on niin "aktiivinen" seksielämä, että olisin ollut pahimpina kuivina aikoina tyytyväinen tähän nykytahtiin.

Nyt kun on vuosia on kulunut niin pikkulapsiaikasyyt eivät enää päde. Tyytymättömyys/toisen halujen ehdoilla toimiminen on "varastoitunut" muistipankkiin pieninä palasina vuosien mittaan. Sitä toivoo, että nyt olisi aika välillä toimia minun halujeni ehdoilla.  

Olen havainnut, että seksin/rakastelun jälkeiset ajat ovat itse asiassa pahimpia. Rakkauden huumassa yrittää muutaman päivän halailla, kosketalla ja ehdottaaa jopa uutta rakastelua.  Kun toinen on tiputtanut erotiikkaosaston taas jonotusvarasijalla 50 paikkeille vessapesun taakse, niin ei siitä tule kuin mieliharmia. Tuossa herkämmässä mielentilassa fyysisen läheisyyden ja rakastelun lokeroiminen ja aikatauluttaminen jonnekin hamaan tulevaisuuteen tuntuu erityisen pahalta. Tuota ei mies järjellä tai tunteella voi ymmärtää. Sitten kun on taas kerran muutaman päivän jälkeen kuolettanut sydämensä, ja alkaa suorittamaan vaimon toivetilaa eli harmaata arkea, niin se odottaminen ja kärsiminen ei ole niin pahaa.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:52"]Olen havainnut, että seksin/rakastelun jälkeiset ajat ovat itse asiassa pahimpia. Rakkauden huumassa yrittää muutaman päivän halailla, kosketalla ja ehdottaaa jopa uutta rakastelua.  [/quote]

Tuttu tunne, eikä tästä ota koskaan opikseen. Joka kerta menee tällä tavalla ja voi vietävä sitä harmituksen määrää sitten. Nykyään ei onneksi seksi kiinnosta juurikaan (ainakaan vaimon kanssa), olen kylmettänyt itseni tässä vuosien aikana kun ei itsetunto enää kestä jatkuvia pakkeja. Elämä rullaa nykyään oikein hyvin, arki sujuu loistavasti ilman riitelyä ja yhteenottoja kun vaimonkaan ei tarvitse kestää sitä että toinen haluaa seksiä silloin tällöin, lapsetkin ovat varmaan huomanneet että isä on paljon paremmalla päällä kuin aikaisemmin :) Suostun seksiin aina vaimon mieliksi kun hän sitä 2-3kk välein haluaa. 

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 11:37"]

On se kumma kun jotkut miehet kärsii puutteesta ja samoin jotkut naiset. Mikä siinä on niin vaikeeta antaa vaikka ei aina itellä tee mieli? Minusta on itsekästä olla antamatta...

[/quote]

Ongelma on siinä, että miehille ei riitä se, että antaa, vaan pitäisi olla ihan täysillä mukana. Kun meillä oli lapset pieniä, minusta olisi ollut hyvä idea, että oltaisiin harrastettu ns. arkiseksiä muutama kerta viikossa ja panostettu enemmän sitten kun lapset kasvaa tai kun olisi ollut vaikka hoidossa lapset ja olisin saanut enemmän kuin tunnin unta yössä. Miehelle se ei kelvannut, hänen mielestään minä en panostanut seksiin, kun en pukeutunut seksikkäästi, enkä varannut siihen runsaasti aikaa, enkä halunnut kokeilla uusia juttuja joka kerta. Olin väsynyt, enkä oikeasti edes halunnut seksiä, mutta olisin silti halunnut fyysistä läheisyyttä ja minusta olisimme ihan hyvin voineet harrastaa seksiä niin, että vain mies saa. Mutta koska se ei kelvannut miehelleni, ajauduimme tilanteeseen, jossa minun olisi pitänyt pukeutua seksikkäästi ja meikata ja keksiä jotain uutta, jotta miehen mielenkiinto pysyy yllä ja seksiin olisi pitänyt varata ainakin tunti ja sittenkin, kun niin tehtiin, mies ei koskaan ollut tyytyväinen siihen ja valitti, ettei se ole samanlaista kuin ennen lapsia. Siitä tuli minulle ahdistava asia, jota välttelin kaikin keinoin ja koska miestä ei voinut edes halata ilman, että hän alkoi vaatia seksiä, sekin loppui. Tämä myös teki minut katkeraksi miestäni kohtaan, koska meillä oli kahdet alle 4-vuotiaat kaksoset ja minusta hänen olisi pitänyt ymmärtää, miten väsynyt olin. Minusta hän oli todella itsekäs ja sen takia tunteeni häntä kohtaan kuolivat. Jätin hänet, ennen kuin nuoremmat kaksoset täytti 3. Sitä en ole katunut hetkeäkään. Hän meni myöhemmin naimisiin toisen naisen kanssa ja tuli uudelleen jätetyksi pikkulapsiaikana, joten oletan, ettei hän oppinut mitään. 

Uskon, että tilanne on sama aika monessa tapauksessa; ei ole kyse niinkään siitä seksistä, vaan siitä, että kun mies vaatii niin paljon, naiselle jää paha mieli seksin jälkeen ja siitä tulee ahdistavaa. Tunsin silloin mieheni kanssa jatkuvaa syyllisyyttä, koska sillloinkin, kun seksiä harrastettiin, hän aina osoitti, ettei se ollut riittävän hyvää. Se ei enää ollut miellyttävä kokemus, eikä kukaan halua epämiellyttäviä kokemuksia. 

Miehille sanoisin neuvoksi, että yrittäkää ymmärtää se, että kun nainen on viikon aikana nukkunut pisimmillään ehkä tunnin kerrallaan, niin silloin ei aina edes tiedä, mikä päivä on, eikä ainakaan tunne itseään miksikään seksin ylipapittareksi. Toiseksi, ehkä voisitte pikkulapsiaikana tyytyä perusseksiin? Kun on ne lapset ja miljoona kotityötä, niin jos seksin pitäisi olla jokin suuri spektaakkeli, niin siitä tulee vain yksi velvollisuus lisää. Ja oikeasti, se vanha neuvo auttamisesta lasten kanssa, ei ole ollenkaan huono. Onhan ne teidänkin lapsia, eikä vain naisen!

[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 16:58"]

En tiedä, minusta tässä on vähän niin, että vähällä seksillä pärjäävä nainen ei ilman todellista rautalangasta vääntämistä ymmärrä sitä, että seksi on miehelle kaikkein tärkeintä suhteessa. JA että se mies oikeasti kuolettaa itsensä ja lopulta ikuisesti katkerana lähtee, jos sitä seksiä ei ole tai jos sitä on mutta se on liian kylmää. Nainen voi omasta mielestään panostaa paljonkin perheeseen, uhrata parhaat vuotensa, mutta ei vain siihen seksiin jos se hänelle ei niin tärkeää ole. Voi olla että näitä naisia ei harmita jälkikäteen valintansa, voi olla että heille on ihan ok että mies pysyy siinä sen aikaa että lapset vähän kasvaa ja sitten kumpikin lähtee omille teilleen.

Mutta siltä varalta että kyse on väärinymmärryksestä, niin koittakaa vielä selittää että seksi on teille elämä ja muu ei merkitse mitään jos sitä seksiä ei ole.

[/quote]

No joo, jos minulta lähtisi mies, jolle seksi on tärkeintä maailmassa (tärkeämpää kuin omat lapset???), niin en tosiaan harmita se valinta. Se harmittaisi, että olisin tehnyt lapset sellaisen miehen kanssa!

Minä olen kai sellainen pihtaava nainen. Meillä on 3-, 2- ja 1-vuotiaat lapset eli aika hurjalla tahdilla tehty ja seksiä on todella harvoin. Seksimme oli minusta aina huonoa, mutta kun alussa olimme yhdessä, olin rakastunut ja harrastimme seksiä usein sen epätyydyttävyydestä huolimatta. Sitten tulin raskaaksi ja päätimme, että hankimme kaikki lapset peräkkäin, jos vain onnistuu. 

Nyt rakastuminen on mennyt jo ohitse ja motivaatio harrastaa seksiä on aika alhainen, koska en nauti siitä yhtään. Myönnän, että se on minulle vain velvollisuus, jotta lasten isä pysyisi heidän elämässään. Olemme mieheni kanssa täysin erilaisia seksin suhteen ja ne asiat, joita hän haluaa, eivät toimi minulle ollenkaan. Sekin on ongelma, että minulla oli aiemmin parisuhde, mikä muuten ei ollut kovin hyvä, mutta mies oli aivan loistava sängyssä. Siksikin on todella vaikea tyytyä huonoon seksiin. 

En oikein tiedä, mitä voisin tehdä. Minulle oikeastaan riittäisi äitiys, mutta miehelle kai ei. Minua ei haittaisi yhtään, jos emme enää koskaan harrastaisi seksiä, mutta se ei kai käy. En tiedä, mitä tässä minun tilanteessani voi enää tehdä, mutta älkää kukaan muu hankkiko lapsia miehen kanssa, joka ei ole hyvä sängyssä, koska se johtaa vain eroon!

Noh kiitti vaan, mutta esimerkkisi ei taatusti koske kaikkia. Ja teidän tilanteessanne on selkeä ongelma, seksi ei ole tyydyttävää. Eikös sitä kannattaisi lähteä ratkomaan?

Kyllä uskon että monella kyse on siitä että tilanne on ihan oikeasti muuttunut - ei siitä että vaimo ei enää jaksa teeskennellä. Ja ymmärrän toki noi 1h unet, mutta kun täällä tulee selväksi että se ei ole homman ydin.

Kiva että lisäsit kliseisiin haluttomuuden syistä tuon että mies on huono sängyssä. Sen lisäksi että olemme laiskoja kotitöissä, eivät tarpeeksi romanttisia tai liian romanttisia.

Hienoja tapoja marginalisoida tärkeä aihe.

Eikai sitä pärjääkkään mitenkään. Viinaa pitää juoda joka vitun viikko (onneksi vaimo ostaa pyytämättä tai olutta) ja huorissa käydä ku ei kotona saa ku kerran päivässä.  Siinä sitte vaimo aina ihmettelee miks mulla nii pieni palkka et perhe näkee nälkää. Ku ne iskän "harrastukset" on vähä kalliita:)

Tässä tosi hyvin naisen näkökulmaa avaavat nämä kahden naisen kommentit. Aika vaikeita tilanteita minusta kummalta päin vain katsottuna.

T. Aikaisemmin ketjuun kommentoinut nainen

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 16:13"]

Noh kiitti vaan, mutta esimerkkisi ei taatusti koske kaikkia. Ja teidän tilanteessanne on selkeä ongelma, seksi ei ole tyydyttävää. Eikös sitä kannattaisi lähteä ratkomaan? Kyllä uskon että monella kyse on siitä että tilanne on ihan oikeasti muuttunut - ei siitä että vaimo ei enää jaksa teeskennellä. Ja ymmärrän toki noi 1h unet, mutta kun täällä tulee selväksi että se ei ole homman ydin. Kiva että lisäsit kliseisiin haluttomuuden syistä tuon että mies on huono sängyssä. Sen lisäksi että olemme laiskoja kotitöissä, eivät tarpeeksi romanttisia tai liian romanttisia. Hienoja tapoja marginalisoida tärkeä aihe.

[/quote]

Eiköhän kuitenkin 99 prosenttia naisen haluttomuudesta johdu juuri noista aiheista, että seksi on huonoa, mies ei huomioi mitenkään muuten tai että kaikki kotityöt jää naisen vastuulle... Se ei tietenkään sitä yhtä prosenttia lohduta tai auta, mutta lopuille antaa jonkin konkreettisen vinkin siihen, miten tilanteeseen saisi muutosta. Lopultahan tämä on yksinkertaista: auta kotitöissä ja lastenhoidossa, anna hellyyttä muutenkin kuin seksiä vaatiessasi ja tyydytä nainenkin edes joskus. Jos nuo on jo kunnossa, niin silloin ei taida olla kauheasti tehtävissä. Mutta edelleen uskon, että yleensä syynä on yksi tai useampi noista syistä. 

Meillä ei ainakaan kotitöistä oo kiinni. Yhdessä käydään kaupassa ja kun tullaan kotia, ei koskaan keskustella kumpi hoitaa lasta ja kumpi tekee ruokaa, yleensä tehdään kaikki yhessä ja en pääse vaimon ohi eikä hän mun ohi etteikö pussattais tai vähä pitää hipelöidä aina. Siivotaan yhessä jne. Välillä päiviä että mä käyn kaupassa lapsen kans, laitan ruoan, siivoan ja vaimo saa luvan olla vaan, toki sillonki hän saa hellyyttä. Puhutaan seksistä ja nuolen häntä monesti viikossa, yritän olla hyvä ja monipuolinen myös sängyssä. Silti se menee niin että mä myös aina jokakerta teen alotteen, jos en tee ei vaimo ymmärrä antaa.

Jeppis_85

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:36"]

Meillä ei ainakaan kotitöistä oo kiinni. Yhdessä käydään kaupassa ja kun tullaan kotia, ei koskaan keskustella kumpi hoitaa lasta ja kumpi tekee ruokaa, yleensä tehdään kaikki yhessä ja en pääse vaimon ohi eikä hän mun ohi etteikö pussattais tai vähä pitää hipelöidä aina. Siivotaan yhessä jne. Välillä päiviä että mä käyn kaupassa lapsen kans, laitan ruoan, siivoan ja vaimo saa luvan olla vaan, toki sillonki hän saa hellyyttä. Puhutaan seksistä ja nuolen häntä monesti viikossa, yritän olla hyvä ja monipuolinen myös sängyssä. Silti se menee niin että mä myös aina jokakerta teen alotteen, jos en tee ei vaimo ymmärrä antaa.

Jeppis_85

[/quote]

No joo, mutta sinä kerroit tuolla aiemmin pettäväsi häntä, joten vaikkei vaimosi sitä tietäisikään, hän jollain tasolla vaistoaa, ettet rakasta tai kunnioita häntä ja se syö haluja todella tehokkaasti. Tosiaan kunnioituksen ja rakkauden sekä luottamuksen puute on vielä pahempaa kuin huono seksi, laiskuus ja hellyyden puute yhteensä. 

Sitä paitsi, jos teillä jo nyt on seksiä monta kertaa viikossa, niin ehkä vaimo ei edes tajua, että sinun pitäisi saada vieläkin enemmän! 

Ei todellakaan vaimoni millään tapaa tiedä eikä vaistoa että olen häntä pettänyt joskus. Ei hän varmasti olis raskaana jos tietäis. Ja kyllä tottakai on niinki ettei hän välttämättä tiedä että haluaisin vieläkin enemmän vaikka saanki n.4 kertaa viikossa, mutta miksei nainen voi ikinä tehä alotetta? On vaikea olla uskollinen jos sillonku vaimon tapasin seurustelin samaan aikaan parin muunki kans ja sitä jatkui vuosia. Pari vahinkoaki siinä kävi ja oli ehkä kova paikka näille muille ku aloinki tuon vaimon kans ja samantien vauvaa tulemaan, siit on vähä paha lähtee liikkeelle hyvään suhteeseen:) mut nyt oon päättäny että tästä eteenpäin olen uskollinen...

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:59"]

Ei todellakaan vaimoni millään tapaa tiedä eikä vaistoa että olen häntä pettänyt joskus. Ei hän varmasti olis raskaana jos tietäis. Ja kyllä tottakai on niinki ettei hän välttämättä tiedä että haluaisin vieläkin enemmän vaikka saanki n.4 kertaa viikossa, mutta miksei nainen voi ikinä tehä alotetta? On vaikea olla uskollinen jos sillonku vaimon tapasin seurustelin samaan aikaan parin muunki kans ja sitä jatkui vuosia. Pari vahinkoaki siinä kävi ja oli ehkä kova paikka näille muille ku aloinki tuon vaimon kans ja samantien vauvaa tulemaan, siit on vähä paha lähtee liikkeelle hyvään suhteeseen:) mut nyt oon päättäny että tästä eteenpäin olen uskollinen...

[/quote]

Mutta hän vaistoaa, ettet välitä hänestä yhtään, vaikka ei varsinaista pettämistä tietäisikään. 

Ja joo, et aivan varmasti pysty olemaan uskollinen. Älä hanki lapsia!