miten muut isät pärjää puutteessa?

19, vähän oli toi sun teksti sellaista ajatuksen virtaa, että ei oikeen pysynyt perässä. 

Mutta köytännössähän se homma on mennyt niin että #4 on hyllyllä ja siirrytään kohtaan #5. Kumpikaan ei IKINÄ pääse kohtaan 101 niinpä seksi ei nouse esiin. 

Ja noi kotityöt. Kivaa että aina lähtökohtaisesti oletetaan että mies on laiska eikä tyhjennä astianpesukonetta tms. Huvittavaa on myös näissä keskusteluissa, että sitten kun joku sanoo, että imuroi ja hoitaa kotia niin hyökätään että ei se seksi ole sellasita vastikkeellista että kun imuroit ansaitset vällyaikaa. Noh sinä et tähän syyllistynyt, mutta usein menee juuri noin. 

Ja miehissä on varmaan umpjuntteja yksiulotteisia tyyppejä, mutta kyllä usein noin kassit sinisenä jutut yms. on vain kuori. 

Haluttomuus on hiton hankalaa ja siihen väkisinkin liittyy vallankäyttö - tahattomastikin. Omassa tilanteessani nainen saa aina suudelman, hieronnan tai seksiä kun haluaa, minä en. Minun ehdoillani ei toimita ikinä ja se ei tunnu reilulle. Kantti ei kestä sanomaan itse ei + pelottaa että siihen menee 3kk enne kuin pääsee sen sanomaan (ja luonnollisestikin se tuntuisi hullulta). 

Muuten ihan samoja ongelmia postataan täällä käänteisess tilanteessa (mies haluaa vähemmän kuin nainen) ja turhautuminen on aika samanlaista. Toki näin päin on paljon yleisempää. 

Ja minusta aikuiseen parisuhteeseen kuulu seksi. Niin yksinkertaista. Se on fyysinen jatke muulle läheisyydelle. 

ja vielä minusta parisuhteesta huolehtimisen pitäisi olla tärkeämpää kuin vaatehuone, kummien joululahjat, mitä pistetään pikkuselle päälle, kun mennään sukuloimaan yms. 

Tämä on minusta niin räikeän selvää että muuta on vaike ymmärtää. 

Ei ollut tarkoitus sotkea teidän vertaistukiketjua, pahoitteluni siitä. Mutta vastaan vielä tähän.

Minusta se ongelma on just siinä, että molemmilla asia on räikeän selvää omalta kannalta. Ei se seksi naiselle ole listalla numero neljän kohdalla, hän ei hyppää minkään yli vaikka miehen näkökulmasta se numero neljä sivuutetaan ikuisesti. Naisen mielestä on oikein ja järkevää huolehtia ensin, että ristiäisten kiitoskortit on postissa, ennen kuin alkaa panostaa seksielämään. Nainen ei näe sitä seksiä samanlaisena akuuttina asiana. Nainen voi kyllä kysyttäessä sanoa että aikuiseen parisuhteeseen kuuluu seksi, mutta eri asia mitä se tarkoittaa käytännössä. Nämä oli yleistyksiä mutta ehkä pätee tässä tilanteessa kun puhutaan puutteessa olevista isistä.

Minusta puutteessa olevien naisten jutuissa ei ole samoja teemoja kuin miesten vastaavissa, mutta saatan toki lukea niitä omista lähtökohdistani käsin. Mielestäni naiset ei puutteessakaan mieti niin paljon tunneasioita, vaan samoja kuin jos miehellä erektio pettää yhdynnässä tai vastaavaa. Että eikö ole viehättävä ja jaksaako loppuikänsä olla ilman kunnollista seksiä.

" Että eikö ole viehättävä ja jaksaako loppuikänsä olla ilman kunnollista seksiä."

no kyllä juuri nämä kysymykset nousevat miehellekin esiin, joskin viehettävän voi vaihtaa miehekkäämpään adjektiiviin. 

Ja ymmärrän että naiselle se järjestys on eri, mutta  halujen ollessa epäsoinnussa mennään passiivisen mukaan ja siiten liimaillaan niitä kortteja ja stressataan jostain maalin valinnasta samalla kun läheisyys kaikkoaa. 

eikä mitään ketjun sotkemista - ihan hyvähän se on meidän kuulla naistenkin näkemyksiä

ja vielä jatkan.

Ennen lapsen syntymää ollaan keskusteltu kuinka läheisyys on tärkeää ja ilman seksiä ei pärjätä ja tätä ei haluta menettää yms. Ikinä ei ollut puhe että muistetaan sitten valita lahja ajoissa vaikka mikä olisi tms. 
....

menee jo jankkaamisen puolelle nyt teen töitä.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:46"]

Omassa tilanteessani nainen saa aina suudelman, hieronnan tai seksiä kun haluaa, minä en. Minun ehdoillani ei toimita ikinä ja se ei tunnu reilulle. Kantti ei kestä sanomaan itse ei + pelottaa että siihen menee 3kk enne kuin pääsee sen sanomaan (ja luonnollisestikin se tuntuisi hullulta). 

[/quote]

Täällä kans samanlaista, seksiä 2-3kk välein. Tätä on kestänyt ensimmäisen lapsen syntymästä lähtien (13v). Vien tarhaikäiset päiväkotiin, haen pois, teen kaikki talouden ruoat ja pyrin olemaan muutenkin vastuullinen isä ja huomioin vaimoa. Meillä seksiä olisi vielä harvemmin jos en sitä itse pyytäisi. Ärsyttävintä mitä tiedän on se kun joskus vaimo alkaa ehdottelemaan seksiä paikassa jossa se ei ole mahdollista (kauppa tms) ja kun kotiin päästään niin ollaan kuin mitään ei olisi ehdoteltukaan, samoin päivällä saatetaan sanoa että illalla olisi laatuaikaa tiedossa...no arvatkaa onko :)

Seksiä voi ehdottaa todella harvoin koska liian usein tehty ehdottelu (kerran kuukaudessa) alkaa ahdistamaan vaimoa ja jatkuviin pakkeihin ei enää oma pää kestä, siitä tulee todella hyljeksitty olo :(

Tein kerran testin ja olin pyytämättä seksiä, 11kk meni ennenkuin vaimo itse ehdotti :D väliin mahtuu monta 4-8kk taukoa ja eihän se helppoa ole koskaan ollut. Nykyään ei itsellä enää juurikaan haluta ja pystyn kyllä kieltäytymään seksistä kun vaimo sitä haluaa (vaimo tekee nykyään kaikki 4-6 aloitetta vuodessa). Ensi alkuun seksistä kieltäytyminen meinasi olla vaimoparalle melkoinen shokki kun ei ollut siihen tottunut ja nosti hirveän äläkän ja riidan. Nykyään olen ihan tyytyväinen olooni, seksiä ei juurikaan kaipaa eikä ajattele, olen kohdistanut enemmän energiaa harrastuksiin jne.

auts. 

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 17:41"]

onko joku pariterapia yms kevyempi vaihtoehto käynyt mielessä? (#12)

[/quote]

Mitä minä siellä yksin teen?

Vaimon mielestä suhteessa ja seksissä kaikki on hyvin. Enempää ei halua keskustella, kun kaiketi nolottaa koko aihe. Ihmettelee vain, että miten voi aina panettaa.

#12

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 23:05"]

Oletteko 6 ja 8 ja 12 kertoneet vaimolle, että teille (halukas) seksi edustaisi sitä että teitä rakastetaan? Siis ettei kyse ole (niinkään) fyysisen tarpeen tyydyttämisestä vaan ilman seksiä oleminen on yksinäistä ja surullista, niin kuin naiselle olisi se että mies on koko ajan arjessa vihainen ja välinpitämätön. Nainen alkaisi hyvin nopeasti tuntea että mies ei rakasta eikä välitä hänestä, ja vaikka sitten illalla olisikin seksiä niin se ei muuttaisi sitä tunnetta. Samoin mies alkaa helposti ajatella ettei hänestä välitetä eikä häntä rakasteta, jos seksi puuttuu, vaikka nainen päivän aikana olisi ystävällinen.

Nainen helposti ajattelee, että kyllähän se tajuaa että rakastan kun hoidan päivin öin sen lasta ja siinä ohessa jopa imuroin ja joskus keitän kahvia ja hymyilen, ja purkaisi sekin paineensa omin käsin eikä rasittaisi minua vielä yhdellä hoidettavalla.

[/quote]

Yritetty on, mutta ei hän käsitä yhteyttä. Ei ymmärtänyt sitäkään, kun kerroin miten paljon auttaisi, että edes joskus tulisi halaamaan & pussaamaan minua (niihinkin aloite tulee aina minulta). Arvaa miltä tuntui, kun hän sanoi niitä humpuukiksi. Leikillään tosin, yritti kääntää vitsiksi, että voisi lopettaa keskustelun. Ei paljon naurattanut.

#12

Yrittäjämies- Nämä vertaistukijutut on ihan hyviä. Jos luulisi olevansa ainoa joka ei saa seksiä niin pää hajoais. Mielenkiintoista on että kokemukset ovat hyvin samanlaisia.

Kertomukset siitä miten vaimo reagoi on monissa tarinoissa hyvin samanlaisia ja voisivat olla kuin suoraan minun kirjoittamia.

Lisätietona; Terapia ei auta.

Sain vaimoni jekutettua tilanteeseen jossa ei voinut kieltäytyä pariterapiasta. Puoli vuotta käytiin kerran viikossa, ei auttanut pätkääkään. 

Ainoa asia jonka sain selville että vaimoni on täysin sementoinut kantansa, mikään ei sitä muuta.

Tästä viisastuneena en enää haaveile seksistä vaimoni kanssa. Hyvä puoli tässä on se että ei tule pettymyksiä eikä tule torjutuksi. - Ja vaimokin vaikuttaa tyytyväisemmältä kun ei tarvitse pelätä seksiä.

Luulisi että näin yleistä ja oleellista ilmiötä olisi tutkittu akateemisesti.

30 - noita on koettu, kun toinen kuittaa vaikeasti esille otettavan asian "huumorilla". Mutta oikeasti sun täytyy tehdä siitä numero. Ei se nainen tajua mistä on kyse. 

#6 tässä 

Ainakin tästä on tullut selväksi että minö aion tehdä kovasti töitä NYT että en ole 3/5/10v kuluttua täysin peruuttamattomassa tilanteessa.

Kun vaan tietäisi mitä pitää tehdä.  

Nää on ihan uskomattomia tarinoita. Naisena olen ihan sanaton, en tiedä yhtään, mitä sanoa. En voi käsittää, miten joku kestää parisuhdetta, jossa ei ole lainkaan hellyyttä ja kosketusta. Parisuhde, jossa naisen mielestä halaaminen ja pussaaminen on humpuukia. Eikö nainen tajua, että asiat ei todellakaan ole kunnossa???

Itselläni on takana toistakymmentävuotta liittoa, jossa ei riitoja ole juurikaan ollut, mikä on toisaalta hyvä juttu. Seksiä on ollut, kun on saanut noin kerran kk - 1.5 kk emännän jotenkin edes kiihottumaan, mikä vaatii aina pitkällisen sormipelin emännän posliinilla. Työtä se vaatii, mutta yleensä vaimo saa orgasmin, sillä se on itselleni tärkeä onnistuminen, kun toinen nauttii. Jotenkin vaan rupeaa olemaan motivaatio lopussa, kun ei meinaa saada emäntää edes lemmiskelyn ajaksi kirjasta tai tietokoneesta irti. Meillä on yksi ihana lapsi, mutta kun terveyteen liittyvien syiden takia en voi enää suostua toiseen, niin olen nyt valehtelija...No jokainen varmaan arvaa miten sen vähäisenkin seksin on käynyt. En halua pakottaa toista seksiin, minkä takia en oikein enää uskalla edes hyväillä toista. On hiukan vaikeaa hyväillä toista kun toinen ei vastaa kontaktiin mitenkään...koskeakko vaiko ei...en tiedä. Varmasti teistä useat sanovat, että keskustelkaa. Hyvä idea ja olen sitä yrittänytkin, mutta toinen ei halua puhua tunteista, koska silloin voi joutua kohtaamaan kipeitä asioita. Millä ihmeellä siinä sitten otat asioita esille kun heti on kuulemma hyökkäämässä, jos kerrot mitä tunnet. Jos taas kysyy toiselta hänen mielipidettään on vastauksena ''en tiedä"...
Ilmeisesti tein elämäni pahimman munauksen, kun menin kertomaan tunteistani eli sen mikä mieltäni on painanut pitkään ja mihin toivoisin muutosta. Ilmeisesti meidän suhteessa ei voi koskaan puhua tunteista, koska ne ovat "kipeitä asioita".
Olen aika-ajoin ottanut asian esille, että toivoisin seksiä useammin kuin noin 9-12 kertaan vuodessa. No emännän mielipide tuli viime keväänä hyvin esille, kun hänen mielestä meillä on vilkas seksielämä...siis HÄH?? Seksiä on jos vonkaan ja pelaan sormipeliä niin pitkään kunnes emäntä kostuu...kestää usein lähes 30 min ennen kuin edes voi ehdottaa vaatteiden riisumista saatikka varsinaista yhdyntää. Emäntä ei ole koko meidän yhdessäoloajan aikana ehdottanut itse seksiä kuin muutaman kerran. En tiedä olenko vain lapsentekokone vai mistä kiikastaa. No arki menee sisarsuhteessa nykyisin.En vain tiedä kuinka kauan jaksan tätä vain lapsen ja sen takia, että ympäristö painostaa yhdessä pysymiseksi. Kyllä vähäisen seksin ja vähäisen tissien näkemisen kanssa elää, kiitos oman luovuuden, mutta ilman kosjetusta, suukkoja ja arkihellyyttä...rupeaa olemaan potku loppu.
Joku voi tunnistaa minut tästä, mutta en jaksa enää murehtia sitä, koska ei oikeasti ole oikein ketään jolle puhua tunteista. On jotenkin absurdi tilanne, kun on liitto, jossa arkiasiat rullaa, mutta niistä tärkeistä asioista ei voi puhua, koska se voi mahdollisesti sattua.
Jos täällä on jollakin ideaa, miten lähestyä naista, joka on täysin sisäänpäin kääntyvä tunnepuolella, niin otan ideat vastaan. En kuitenkaan halua vielä heittää pyyhettä naulaan vaikkakaan en jaksa enää kauaa tälläistä. Kiitosia jo näin ennakkoon ideoistanne:)

Meillä on jo monena vuotena ollut au pair -tyttösiä. Siis ne ovat olleet taivaan lahja. Vaimoa ei enää seksi juurikaan kiinnosta. Mahtavaa, kun saa kireää pimppiä lähes joka ilta. Toivottavasti vaimo ei saa tietää.

Samaa täälläkin. Toisaalta tuo emäntä on kyllä aikojen alusta asti ollut tuollainen kylmä kalkkuna joka ei pysty saamaan millään. Ei sitä enää edes huvita laittaa ja hoitelenkin itse itseni aina kun siihen on mahdollisuus. Hyvä äiti hän kyllä lapsille on ja muutenkin ihan mahtava, mutta seksi tai erotiikka ei vaan millään tasolla kuulu hänen maailmaan. 

[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 00:59"]

Meillä on jo monena vuotena ollut au pair -tyttösiä. Siis ne ovat olleet taivaan lahja. Vaimoa ei enää seksi juurikaan kiinnosta. Mahtavaa, kun saa kireää pimppiä lähes joka ilta. Toivottavasti vaimo ei saa tietää.

[/quote]

You lucky bastard!

Olen hieman helpottunut, että täällä on muita kohtalotovereita. Meidän on taloudessa on hyvin samankaltainen tilanne kuin monella muulla. Paikoitellen seksielämä on ihan kohtuullista kerran kahdessa viikossa -kamaa, satunnaisesti jopa kerran viikossa. Yleensä kuitenkin kerran kuukaudessa. Pisimmillään tauot ovat olleet kolmen kuukauden mittaisia. Nyt naisen äiti on sairastunut vakavasti, mikä tarkoittaa sitä, että pahimmillaan vuoteen ei ole toivetta seksistä. 

Meillä prioriteettilista menee kutakuinkin niin, että seksi on mulla listalla kolmosena ja rouvalla sijalla 80. Ennen seksiä tulevat mm. kylpyhuoneen hajulukon puhdistaminen ja takan päällisen imurointi. 

Muistan vielä elävästi kuinka seurusteluvaiheessa nainen kertoi kuinka ei missään nimessä halua, että hänen elämässään seksi tulee olemaan auantaisin saunan jälkeen -osastoa. Jos nykyään saisin seksiä aina silloin, olisin ikionnellinen. Suoraan sanoen tuntuu siltä, että mua on seurusteluvaiheessa kusetettu ja pahasti tuolla pohdinnalla. 

Pahinta tässä hommassa on torjutuksi tuleminen. Se on nöyryytys jota ei meinaa kestää. Varsinkin siksi, että seksiä ja ihailua on tarjolla kaikkialla muualla kuin kotona. Petämään en ole sortunut, vaikka en kyllä käsitä miksi. Jos meillä ei olisi näitä mahtavia lapsia, en olisi suhteessa sekuntiakaan. Itse asiassa aika monella tapaa vihaan tunnekylmää vaimoani. Tunnekylmyys kohdistuu lähinnä minuun ja aiemmasta liitosta syntyneisiin lapsiini. Yhteisiä lapsiamme hän jumaloi. Seurusteluvaiheessa minuakin, mutta ei enää.

Parisuhdetta ei oikeastaan ole olemassa. Olen paikalla vain siksi, että maksan puolet asuntolainasta ja hoidan lapsia. Olen varma, että ero koittaa viimeistään siinä vaiheessa kun lapset kasvavat ja muuttuvat itsenäisemmiksi. Mietinkin tässä, että on mitään järkeä jäädä suhteeseen joka ei tyydytä? Koska tilanne on se, että ero tulee jossain vaiheessa. Ei tällaista jaksa pirukaan. Kliseisesti ihmisellä on vain yksi elämä ja nyt olen aivan satavarmasti väärä ihmisen kanssa. Kannattaako erota suosiolla nyt vaikka lapset ovatkin pieniä?

en ymmärrä miten te pystytte elämään tollaisissa suhteissa. itse olen tyttären syntymän jälkeenkin kokenut seksin todella tärkeänä, ja olen naisena pitänyt huolen ettei raskauskiloja ole jäänyt. tänään kun tyttö menee illalla nukkumaan meinaan taas vietellä rakkaan mieheni..kohta alusvaateostoksille.. ;)

kiitos numero 40 todella mielenkiintoisesta osallistumisesta.