miten muut isät pärjää puutteessa?

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:59"]

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 15:31"]

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 15:15"]

Varmasti isät rakastaa lapsia yhtäpaljon ku äidit. Ei tarkota sitä ettei rakastais jos äiti joutuu välillä hoitamaan enempi lasta. Sitä en ymmärrä jos mies ei osallistu oikein mihinkään, sillon on jossain vikaa. On liian helppo miehenä jättää asioita tekemättä koska tottakai äidit on nii tunnollisia että varmasti ne asiat hoitaa kunnolla. Siksi se onki tärkeää että ite huomais että niistä kotitöistäkin voi kertyä naiselle melkoinen taakka jos lapsia. Se varmasti on pois myös seksistä.

Miten on äidit, tänään on miesten päivä, tuskin edes sitä ootte huomanneet ja mies on ok. Mutta jätäppä miehenä muistamatta naistenpäivä nii johan nainen on kiukkunen ja itkien tulee että mä luulin että sä rakastat mua?

Jeppis_85

[/quote]

Jos rakastaa lastaan ylipäätään, ei ota sitä riskiä, että pilaa lasten elämän pettämällä heidän äitiään. 

Ihan oikeasti, sinä halvennat oikeasti rakastavia ihmisiä puhumalla rakkaudesta, kun et selvästikään tiedä siitä mitään.

Tulee todella paha mieli lastesi puolesta. :/ 

[/quote]

Mutta mä olen  vielä nuori ja mulla on aikaa muuttua, nuorena pitää seikkailla ja miettiä mitä isona alkais tekemään. Ehkä mun lapsista joku menee isona naimisiin sun tytön tai pojan kans ja oot sitämieltä että onpa kiva mies tai vaimo:)

[/quote]

Joo, mutta jos haluaa seikkailla, niin sitten pitää pysyä sinkkuna. Nyt kyllä alan ajatella, että vain provoat, ei kukaan voi olla noin tunnekylmä omia lapsiaan kohtaan. 

Ja ihmiset ei muutu. Ei itsekäs ja tunnekylmä muutu rakastavaksi isäksi ja puolisoksi koskaan. Se ei ole mahdollista. 

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:28"]

Voi tätä "peliä" näinkin pelata.

- rakkauden saaminen on riippuvainen kotitöiden tekemisestä ja kodin harmoniasta

- vaikka päälläni seisoisin, niin rakastelua ei tule tänään, koska edellisestä kerrasta on kulunut aivan liian vähän aikaa sekä 110 % todennäköisyydellä  vaimon väsymys on valtava siihen mennessä, kun kaikkien "tärkeiden" puuhien jälkeen vaimo päätyy sänkyyn ja nukkumaan

- edellisestä syystä ja yleisestikin omasta väsymyksestä johtuen kotityöt eivät ainakaan juuri tänään kiinnosta pätkän vertaa

>>> taidan jäädä vielä vähäksi aikaa töihin

[/quote]

Et nyt ymmärrä oleellista asiaa. Nainen haluaa aikuisen kumppanin, joka tekee osansa kotitöistä ja lastenhoidosta ilman, että on odottamassa heti palkkiota. Ei se nainenkaan mitään palkkiota tekemistään kotitöistä saa! Ihan sama kiinnostaako sinua vai ei, jonkun ne on pakko tehdä!

Ei ne kotityöt ole jotain, mitä sinun pitäisi tehdä jotta saat seksiä, vaan jotain, jotka sinun kuuluu tehdä, koska asut siellä ja ne lapset on sinunkin lapsia. 

Jos miehet oikeasti ajattelee noin kakaramaisesti, niin en kyllä ihmettele, ettei vaimo pysty tuntemaan vetoa teitä kohtaan. Käyttädy kuin aikuinen mies, niin ehkä vaimosi näkee sinut taas haluttavana! 

Yksi syy minun liittoni kariutumiseen oli juuri tuo, että mies oli kuin mariseva pikkukakara, joka odotti tikkaria palkaksi siitä, että laittoi maitokuppinsa tiskariin. Naisen on todella vaikea pitää miestä puoleensavetävänä, jos mies käyttäytyy kuin lapsi. 

Ei täs mitään promota. Kyllä se on niillä eväillä mentävä mitä tarjolla on. Onhan sitä monesti tullu taisteltua elämästä ihan vaan seksin takia kun se tehny elämän vaikeaksi ja ollu tunne että ihan sama kaikelle. kuitenki oma vaimo ja lapsi on mulle elämä, jos he lähtisivät ei millään olis merkitystä. Se tunne kun aamulla oma pieni lapsi tulee viereen ja antaa pusun suulle ja halaa, ei oo itku kaukana, ei oo väliä onko saanu illalla pimppiä vai ei. Ja onhan se kova paikka olla vaikka viikonloppuki ilman vaimoa ja lasta, kyllä siinä itku tulee. Jos ne tunteet ei sitten ole aitoja tai ovat kylmiä kun ne itestään sydämestä tulee. Siltikin seksi on valinta elämästä tai kuolemasta, nii tärkeää se on.

Jeppis_85

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 22:57"]

Ei täs mitään promota. Kyllä se on niillä eväillä mentävä mitä tarjolla on. Onhan sitä monesti tullu taisteltua elämästä ihan vaan seksin takia kun se tehny elämän vaikeaksi ja ollu tunne että ihan sama kaikelle. kuitenki oma vaimo ja lapsi on mulle elämä, jos he lähtisivät ei millään olis merkitystä. Se tunne kun aamulla oma pieni lapsi tulee viereen ja antaa pusun suulle ja halaa, ei oo itku kaukana, ei oo väliä onko saanu illalla pimppiä vai ei. Ja onhan se kova paikka olla vaikka viikonloppuki ilman vaimoa ja lasta, kyllä siinä itku tulee. Jos ne tunteet ei sitten ole aitoja tai ovat kylmiä kun ne itestään sydämestä tulee. Siltikin seksi on valinta elämästä tai kuolemasta, nii tärkeää se on.

Jeppis_85

[/quote]

Olet oikeasti sairas ihminen. Toivon koko sydämestäni, että olet pelkkä provo, pedofiilikin olisi parempi isä kuin sinä. 

Provo olen siltäosin etten oo ikinä pettäny ketään. Addikti olen mutta hyvä rakastava ja huolehtiva iskä.

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 23:56"]

Provo olen siltäosin etten oo ikinä pettäny ketään. Addikti olen mutta hyvä rakastava ja huolehtiva iskä.

[/quote]

Niin varmaan joo. 

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 20:18"]Nainen haluaa aikuisen kumppanin, joka tekee osansa kotitöistä ja lastenhoidosta ilman, että on odottamassa heti palkkiota. Ei se nainenkaan mitään palkkiota tekemistään kotitöistä saa! Ihan sama kiinnostaako sinua vai ei, jonkun ne on pakko tehdä!

Ei ne kotityöt ole jotain, mitä sinun pitäisi tehdä jotta saat seksiä, vaan jotain, jotka sinun kuuluu tehdä, koska asut siellä ja ne lapset on sinunkin lapsia. [/quote]

Uskokaa nytten että miehet voivat olla ihanan vastuuntuntoisia ja raataa, jaksaa olla positiivisa ja kuunnella kotona ja huomioida fyysisesti. Ja silti se merkittävä ero on että joskus toinen osapuoli pystyy elämään tyytyväisesti ilman seksiä ja toisen mielestä se on merkittävä osa rakkauselämää. Useammin tilanne on niin, että naista ei kiinnosta petipuuhat, mutta joskus toisin päin. 

Kyllä tässä miehenäkin on välillä aika paljon hartioilla kun pyörittää yritystä, hoitaa talon rakennusta ja aamut ja illat antaa äidille tilaa omaan aikaan. Harrastukset vähissä, velvollisuudet tapissa ja SILTI minusta koko paketin toiminnan kannalta on tärkeää että meillä on yhteistä läheisyyttä. 

Te naiset, jotka toistuvasti listitte miehet lapselliseksi tai laiskoiksi, ette ilmeisesti ymmärrä pointtia alkuunkaan. Entäs se, että vertaatte seksiä tikkariin on hieno homma - mitä vittua eikö suurin osa naisista juuri inhoa tätä "antamisen" konseptia?

Minä luulin että seksi ja läheisyys on yhteinen asia, jota vaalitaan niinkuin muutakin parisuhdetta. Ja kun onglemia tulee niin ne ratkaistaan. Miksi seksi on erilainen kuin esim. puhuminen tai muu huomioon ottaminen. Kyllähän niihinkin liittyvät onglemat ovat raskaita ja ratkaistava, jotta parisuhde kestää. 

Mutta ei, mies on vaan lapselline ja laiska eikä ymmärrä, että naisella pitää kaiken olla paremmin ennen kuin seksi tulee mieleen. Hippaduu. Oikeesti!

täällä on kirjoitellut selvästi fiksuja miehiä, jotka ovat lopulta tyytyneet panostamaan uraansa yms. koska kotona ollaan muututtu kämppissuhteeseen. Kyse ei ole siitä että miehet eivät ole yrittäneet korjata asiaa (moni selvästi aktiivisesti on koittanut asiaa ratkoa), mutta lopulta tyytyneet kohtaloonsa. Jeppistä (jonka kannattaisi kirtjoittaa omaan ketjuunsa seksiaddiktiudesta, koska se vaan sotkee tätä aihetta) ja paria provoa lukuunottamatta kaikki tuntuvat pysyneen uskollisina ja panostavat perhe-elämään, mutta seksi on lähes tai kokonaan poistunut elämästä. 

Voin taata tätä kohtaloa itse pelkäävänä, että kyllä me miehet aika kovasti ollaan valmiita raatamaan että näin ei kävisi. Mutta se on helvetin raskasta, jos koko ajan torjutaan, muutakin lähestymistä mollataan jne. Sitten kuten tuolla, joku kirjoitti: nainen sanoo että "eilen olis tehnyt mieli kovasti" tai hitsi tänään kotiin "tullessa teki mieli naida" tms. ikään kuin lohduttakseen, mutta varsinaiset aloitteet ovat nolla. 

Olen lukenut ketjuja joissa nainen kärsii miehen haluttomuudesta ja ongelmat ovat AIVAN SAMAT. Suurin erotus on että niissä tuomitaan, että
a) mies ei ole oikea mies b) mies pettää koksa on kyllästynyt c) nainen on rumentunut  d) jätä mies tai petä ovat usein neuvoina

tässä ketjussa taas naiset toteavat (onneksi eivät kaikki)
a) mies ei kanna vastuutaan kodista b) seksi on kehnoa c) mies ei anna vastikkeetonta muuta läheisyyttä jne. 

En usko että em. listat ovat kummassakaan tapauksessa lähellä ongelman ydintä. Mutta olen täysin vakuuttunut että jos asiaan ei panosta homma kuivuu kasaan. Ja valitettavasti se on niin , että aktiivinen osapuoli on aika kovilla koska hän tulee toistuvasti torjutuksi ja passiivisempi osapuoli saa aina halutessaan omat tarpeensa huomioitua. 

Jos halut ovat radikaalisti muuttuneet parisuhteen aikana JA toinen osapuoli on tilanteeseen tyytymätön ja sen ilmaissut, ei asiaa pitäisi kuitata tyytymättömän osapuolen syyllistämisellä. Asian eteen tulee tehdä töitä. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus. 

vertaa johonkin muuhun parisuhteen asiaan. Vaikkapa näin:
Nainen/Mies on täysin tyytymätön siihen, että kökötetään aina kotona sisällä. Ennen käytiin vaelluksilla ja matkoilla ja vähintäänkin kierrettiin kirpputoreja ja järjestettiin piknikkejä tai käytiin katsomassa näyttelyitä - mitä nyt jonkun aktiivisieen elämään voisi kuulua. Lapset saapuu ja mies/nainen on kuitti ja haluaa vain katsoa salattuja elämiä. 
On luonnollista, että elämän tilanteen muuttuessa mahdollisuus rientoihin vähenee ja tämä tietysti tulee ymmärtää. Mutta ei se poistu kokonaan. Jos nyt sitten nainen/mies nostaa asian esiin, että enemmän pitäisi tehdä yhdessa asioita. Onko ihan ookoo että toinen osapuoli kuitta asian sillä että ei jaksa eikä kiinnosta? Ja että aktiivisen osapuolen pitää vain tyytyä siihen että yhdessä ei tehdä mitään. 
Vai pitäiskikö ehkä miettiä miten ko. elämän elementit saadaan sopimaan nykytilanteeseen. Ei ehkä vaellusta, mutta retki metsään. Ei ehkä Etelä-Ameriikan matkaa vaan jotain pienempää. Kyllä tässäkin esimerkissä se passiivisempi osapuoli lopulta nautii siitää aktiivisuudesta, vaikka sen ensin onkin hylännyt. 

Ei ole oikein ohittaa toista painavaa asiaa ilman että aktiivisesti osallistuu asian ratkaisemiseen. Minusta aika perusjuttuja. 




Mutta jos kyse on seksistä jotenkin se että siihen voisi aktiivisesti panostaa, on poissuljettu ja jostain syystä joidenkin mielestä vika on miehessä. 

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 23:56"]

Provo olen siltäosin etten oo ikinä pettäny ketään. Addikti olen mutta hyvä rakastava ja huolehtiva iskä.

[/quote]
Niin olet ja olet siinä väärässä, että asialle ei voisi tehdä mitään. Sait hyviä vinkkejä toisessa ketju pyytäisin, että pitäisit keskustelun siinä koska nyt naise, jotka eivät voi hyväksyä toimintaasi jankkaavat kanssasi ja tästä threadist tulee "onko jeppis kauhea"-ketju. 
Addiktio on ratkaistavissa, mutta tarvitdet aidon halun sen ratkomiseen, ongelmen vahingollisuuden ymmärtämisen ja todennäköisesti ulkopuolista apua. Itselläni suurin apu oli se, että tajusin että en ole ykisn ja että ongelma ON RATKOTTAVISSA, eikä joku minun geeneihin kirjoitettu muuttumaton asia. 

Tulee mieleen yksi toinenkin vanha "viisaus". Miehet menee avioliittoon uskoen ettei vaimo muutu. Nainen menee avioliittoon uskoen että mies muuttuu. Kummatkin ovat väärässä.

Siltä tämä näyttää, mies uskoo että nainen tulee totta kai aina olemaan yhtä aktiivinen seksuaalisesti kuin on seurustellessa, nainen uskoo että mies totta kai ymmärtää laittaa seksihalunsa syrjään jos on tärkeämpiä asioita.

No toki tässä ketjussa otanta on mitä on, jossain toisessa ketjussa voisi olla sukupuoliroolit toisin päin, että nainen luottaa että mies haluaa yhtä paljon kuin suhteen alussa ja mies toivoo että nainen lakkaisi sen vonkaamisen.

Oikeasti nainen ei voi voittaa miehen kanssa. Jos mies ei saa seksiä ollenkaan, hän on tyytymätön siihen. Jos mies saa seksiä pari kertaa viikossa, hän on tyytymätön sen määrään. Jos mies saa seksiä joka päivä, hän on tyytymätön siihen, ettei se voi silloin olla kovin jännittävää. Jos mies saa hyvää laadukasta seksiä joka päivä, hän on tyytymätön siihen, ettei saa vaihtelua, kun on aina sama nainen. Joten loppujen lopuksi naisen kannattaa tehdä, mitä itseä huvittaa, mies on tyytymätön joka tapauksessa. 

Terveisin nainen, joka luuli, että miehen saa pidettyä pitämällä seksielämän hyvänä ja jonka mies petti, koska olin liian "helppo", enkä antanut hänelle jahtaamisen iloa ja koska hän kyllästyi harrastamaan seksiä saman naisen kanssa. 

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:29"]

Miten on naiset, joita seksi ei kiinnosta yhtään, ettekä ikinä enää aio harrastaa sitä ainakaan miehenne kanssa: antaisitteko miehelle luvan käydä vieraissa jonkun naisen kanssa? Minulla kun on seksistä täysin luopunut mies ja haluaisin kuitenkin vakipartnerin. En ole millään tavalla siis vaarallinen perheellenne enkä etsi ihmissuhdetta. Haluaisin vain pelkkää hyvää seksiä.

[/quote]

No jos en aikoisi ikinä enää harrastaa seksiä miehen kanssa, niin antaisin luvan käydä vieraissa. Mutta jos kyseessä on vain vauva-ajan väsymys, niin en tosiaan antaisi lupaa. 

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 11:44"]

Oikeasti nainen ei voi voittaa miehen kanssa. Jos mies ei saa seksiä ollenkaan, hän on tyytymätön siihen. Jos mies saa seksiä pari kertaa viikossa, hän on tyytymätön sen määrään. Jos mies saa seksiä joka päivä, hän on tyytymätön siihen, ettei se voi silloin olla kovin jännittävää. Jos mies saa hyvää laadukasta seksiä joka päivä, hän on tyytymätön siihen, ettei saa vaihtelua, kun on aina sama nainen. ....

[/quote]

bllaa blaaa blaaa. Ikävää että teillä kävi noin, mutta EI - kyse ei ole samasta asiasta ja oma tilanteesi ei kuvaa muita suhteita. 

harmi etten osaa sanoa tuota viestiä 109 lyhyemmin. 

Kotona vaimo ja 6vk lapsi. Käyn ennen salia panemassa entisen asunnon seinänaapuria. On 27v pitkäjalkainen blondi. Näppärä järjestely, pano salin vieressä. En ole puutteessa. ;)

[/quote]
Niin olet ja olet siinä väärässä, että asialle ei voisi tehdä mitään. Sait hyviä vinkkejä toisessa ketju pyytäisin, että pitäisit keskustelun siinä koska nyt naise, jotka eivät voi hyväksyä toimintaasi jankkaavat kanssasi ja tästä threadist tulee "onko jeppis kauhea"-ketju. 
Addiktio on ratkaistavissa, mutta tarvitdet aidon halun sen ratkomiseen, ongelmen vahingollisuuden ymmärtämisen ja todennäköisesti ulkopuolista apua. Itselläni suurin apu oli se, että tajusin että en ole ykisn ja että ongelma ON RATKOTTAVISSA, eikä joku minun geeneihin kirjoitettu muuttumaton asia. 

[/quote]

Nimenomaa olen samaa mieltä että asiassa voi muuttua ja en koe sen olevan milläänlailla ongelma olla sekä addikti että hyvä iskä. Mulle on aina ollu itsestään selvyys että koti ja lapset pitää hoitaa hyvin ja olla vaimolle hyvänä.

Voihan sitä nainen olla mitämieltä vaan noista kotitöistä ja miehen palkitsemisesta. Onhan ne tottakai itsestäänselvyys jonku ne pitää hoitaa, mulle myös miehenä itsestäänselvyys, mutta jätäppä miehenä kaikki tekemättä ja vonkaa seksiä nii ensimmäinen asia jonka nainen ottaa esille on juurikin ne kotityöt ku ei oo mies tehny taas mitään nii ei jaksa kiinnostaa seksikään. Aina löytyy jokin syy miksi ei. 

En ole haluton nainen, mutta sen nyt haluan sanoa, että mieheni on edelleen minulle ykkönen maailmassa. Meillä on viisi lasta, joita rakastaan. Rakkaus mieheeni menee kuitenkin lastenkin edelle. Olisi valmis tekmään mitä tahansa lapsieni ja mieheni puolesta, kuolemaankin. Vaikka sain lapset, rakkauteni miestäni kohtaan on edelleenkin minun elämäni suurin rakkaus.

Joskus pikkulapsiaikana olen kärsinyt haluttomuudesta. Silloinkaan en antanut, enkä antais missään tilanteessa, miehelleni lupaa käydä vieraissa. Olen sen verran mustasukkainen.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:47"]

En ole haluton nainen, mutta sen nyt haluan sanoa, että mieheni on edelleen minulle ykkönen maailmassa. Meillä on viisi lasta, joita rakastaan. Rakkaus mieheeni menee kuitenkin lastenkin edelle. Olisi valmis tekmään mitä tahansa lapsieni ja mieheni puolesta, kuolemaankin. Vaikka sain lapset, rakkauteni miestäni kohtaan on edelleenkin minun elämäni suurin rakkaus.

Joskus pikkulapsiaikana olen kärsinyt haluttomuudesta. Silloinkaan en antanut, enkä antais missään tilanteessa, miehelleni lupaa käydä vieraissa. Olen sen verran mustasukkainen.

[/quote]

Tuo on luonnotonta. Lasten kuulu olla tärkeintä maailmassa naiselle, koska siihen perustui aikanaan lajin selviäminen. 

Rakastan kyllä miestänikin, mutta ei sitä voi edes verrata siihen, mitä tunnen lapsiani kohtaan. Ja täytyy sanoa, että jos mies sanoisi rakastavansa minua enemmän kuin omia lapsiaan, niin en tiedä, miten siihen suhtautuisin. Ainakin ajattelisin, että hänessä on jotain vikaa.

119,
"Et saa tuntea niinkuin tunnet! Koska minä tunnen eri tavalla, sinunkin pitää!"

Yhtä paljon meillä kaikki rakastaa kaikkia. Yhtä tärkeitä on lapset ku vaimokin, eihän ilman vaimoa olis lapsiakaan ja vaikka menis huonostikkin, on hän silti hyvä äiti. Ei saa unohtaa puolisoa lasten takia.

No sitten mä oon luonnonoikku. Ei mahda mitään. Toki siis rakastan lapsiani, huolehdin heistä ja olen valmis vaikka kuolemaan heidän puolestaan. Varmaankin silloin, kun lapseni olivat pieniä, he olivat miehenikin edellä. Toki heidän tarpeensa ovat aina mieheni tarpeiden edellä. Nyt, kun kaksi lapsista on jo aikuisia ja asuvat omillaan ja kotona- asuvistakin nuorin on ekaluokkalainen, on aikaa taas keskittyä parisuhteeseen. Ja voimia myös. En kyllä normaalisti laita ihmisiä järjestykseen tunteideni perusteella. Mutta suurinta rakkautta tunnen kyllä miestäni kohtaan.