miten muut isät pärjää puutteessa?

Nykyisin seksiä noin kerran viikossa. Minulle kelpaisi enemmänkin mutta toisaalta pienen vaivan kanssa ymmärttäähän tuon ettei se aina onnistu silloin kun haluttaa joten autan itseäni tarpeen tullen käsin. Älä nyt ala vieraita miettimään muutaman päivän puutteen takia, ei voi olla niin kova tarve tai sitten et ole valmis parisuhteeseen.

Riippuu varmaa henkilöstä. puoliaddikteja on täläkin palstalla. ja kerta viikkoon on liian vähän jos se pitää kerjäämäll kerjätä. itseä ei kiinnosta autella kyllä se on vaikka lähdettävä polulle juokseen tms.

Jos ei vaimolta heru niin käytän omaa kättä...tai käyn thaihieronnassa....

Oletkos AP kuullut sellaisesta kuin itsetyydytys? LOL! :D

raskasta on.

Lapsi koht puoli vuotta ja rakasteltu syntymän jälkeen 3-4 kertaa. Parit hyväilyt päälle (enemmän ollut hänen hyväilemistä kuin minun). Aivan liian hiljaista minun makuuni ja ahdistaa paljon. Puhuttu on, mutta siitä seuraa vaan että molempia ahdistaa. Ymmärrän toki että kotiäidillä on haasteita ja ei välttämättä ole seksikäs olo ja väsyttää. Yritän parhaani mukaan kuitenkin huomioida kaikki nämä. Tuntuu vaan siltä, että molemmilla on sata ja yksi tekemätöntä asiaa, jotka pitäisi hoitaa sillä erolla että fyysinen läheisyys on minulla sijalla 4 ja hänellä sijalla 101.

En tietenkään käy vieraissa ja nyt mahikset itsetyydyttelyynkin huonot - eikä se myöskään ratkaise läheisyyden, haluttavuuden ja toisen tyydyttämisen tarpeita. Rakkaushan se on se mitä siinä kaipaa, ei oma handu oikeen pysty sitä tarjoamaan.

Nyt on ollut hiukan heräämisen merkkejä, mutta on tosi vaikeata ottaa miehenä tillanne, jossa on itse parku kurkussa ja pää sekaisin kun on hyljeksitty olo ja sitten saa aloitteen kumppanin hyväilyyn. Asiat on monimutkaisempia, mutta tulee sellainen olo että "jaahas, että nyt sais rouvaa palvella! onpas hienoa, että haikailet sormiani". Jos olisi tilanne toisin päin en usko että pelaisi hirveen hyvin eli jos naisen puutteeseen vihdoin löytyisi ratkaisu: saat runkata miestäsi.

Mutta ymmärrän toki että ei ole kumppanillakaan helppoa jos on sellainen olo että ei vaan haluta - ja se että hän edes välillä haluaa fyysistä huomiota on tietysti askel oikeaan suuntaa. Mutta hiukan on vaikeata olla koko ajan se "isompi ihminen" ja niellä tunteensa.
 

ja harrastukset ei itselle (edellinen / 6) ole vaihtoehto. Aika kuluu tasan töissä ja kotona. Yhtään ole mitään omaa aikaa. 

Kerran kolmeen kuukauteen saa kotona. Saisi varmaan useamminkin, mutta vaimoa ei kiinnosta ja tekisi vain minun mielikseni. Intohimo ja käsinkosketeltava halu on niin tärkeää, että haen sen sitten muualta. Ja tumputan kuin viimistä päivää, tietenkin.

En voi lopettaa intohimoa kolmekymppisenä vain siksi, että vaimoa ei huvita. On aina ollut iloinen ja avoin, mutta seksi on täysi hys hys ja tabu.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 09:08"]

ei voi olla niin kova tarve tai sitten et ole valmis parisuhteeseen.

[/quote]

Eikö ihmisillä voi olla erilaiset tarpeet?

Onkohan ihan terve parisuhde jos toisen tarvii elää puutteessa`? 

eiköhän pointti ole juurikin se, että parisuhde ei voi hyvin. Näin käy monilla lapsen syntymän jälkeen. Meillä valitettavasti raskausaika meni myös huonompaan suuntaan. Nainen kärsi minäkuvajutuista ja koki olevansa milloin valas ja million muuten vaan surkeana. Siihen ei miehen sanat paljoa auttaneet. 

Ja nainen on oikein kaunis. 

Toivottavasti lähtee hommat hiukan paranemaan sellainen jatkuva huomisen odottelu kun ei oikein toimi. 

Vaihtelevasti.

Ei tuo kerran tai kaksi kuukaudessa riitä mulle mitenkään. Paineita voi poistaa kädelläkin, mutta se läheisyys ja intohimo jää puuttumaan. Sitä tuntee itsensä kaikkea muuta kuin rakastetuksi ja halutuksi, kun toista ei näkojään pätkääkään kiinnosta. Noihinkin harvoihin tapauksiin aloite tulee multa. Välillä tuntuu, että silloinkin annetaan säälistä.

Seksi ja läheisyys rupesi hiipumaan toisen lapsen jälkeen ja kolmannen jälkeen on ollut tosi hiljaista. Olisi helpompi kestää/ymmärtää jos vaimo suostuisi edes puhumaan asiasta. Varmaan vaimolla on itsetunto ongelmia, kun painoa 15kg jäänyt. Olen yrittänyt todistella, että hyvin haluttavalta näyttää vieläkin. Ei vaan illään usko. Nyt on jonkun ihme pistoksen saanut ja alkanut hullun kuntoilun. Koitan sitä tukea, jos vaikka solmuja aukaisisi.

Minä suuntaan energiani töihin, kun siellä saa edes josku tuntea onnistumisen elämýksiä. 10-12 tunnin työpäivät on nykyään normaaleja. Tiedän ettei tämä tilannetta helpota, mutta ei vaan jaksa enää yksin kauheesti yrittää. Sinniltellään nyt muutama vuosi. Jos vaikka itsekin innostuisi vielä yrittämään. Mutta nyt tuntuu että vaini liian iso asuntolaina estää eron. Tai siis aiheuttaisi konkurssin molemmille. Muutaman vuoden päästä on laina pienempi ja lapsetkin isompia...

onko joku pariterapia yms kevyempi vaihtoehto käynyt mielessä? (#12)

Käyn naapurin rouvaa auttelemassa pyykkituvalla, talonsaunassa tai kotonaan, apu on molemminpuoleista ja erittäin tyydyttävää.

Oletteko 6 ja 8 ja 12 kertoneet vaimolle, että teille (halukas) seksi edustaisi sitä että teitä rakastetaan? Siis ettei kyse ole (niinkään) fyysisen tarpeen tyydyttämisestä vaan ilman seksiä oleminen on yksinäistä ja surullista, niin kuin naiselle olisi se että mies on koko ajan arjessa vihainen ja välinpitämätön. Nainen alkaisi hyvin nopeasti tuntea että mies ei rakasta eikä välitä hänestä, ja vaikka sitten illalla olisikin seksiä niin se ei muuttaisi sitä tunnetta. Samoin mies alkaa helposti ajatella ettei hänestä välitetä eikä häntä rakasteta, jos seksi puuttuu, vaikka nainen päivän aikana olisi ystävällinen.

Nainen helposti ajattelee, että kyllähän se tajuaa että rakastan kun hoidan päivin öin sen lasta ja siinä ohessa jopa imuroin ja joskus keitän kahvia ja hymyilen, ja purkaisi sekin paineensa omin käsin eikä rasittaisi minua vielä yhdellä hoidettavalla.

6 tässä,

kyllä on keskusteltu monelta kantilta. Mutta ei se oikeen helpota, että naiselle tulee vaan lisäpaineita. Toisaalta synnytyksen jälkeen ei oltais näinkään pitkällä ellen nostaisi aihetta silloin tällöin

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 23:05"]

Oletteko 6 ja 8 ja 12 kertoneet vaimolle, että teille (halukas) seksi edustaisi sitä että teitä rakastetaan? Siis ettei kyse ole (niinkään) fyysisen tarpeen tyydyttämisestä vaan ilman seksiä oleminen on yksinäistä ja surullista, niin kuin naiselle olisi se että mies on koko ajan arjessa vihainen ja välinpitämätön. Nainen alkaisi hyvin nopeasti tuntea että mies ei rakasta eikä välitä hänestä, ja vaikka sitten illalla olisikin seksiä niin se ei muuttaisi sitä tunnetta. Samoin mies alkaa helposti ajatella ettei hänestä välitetä eikä häntä rakasteta, jos seksi puuttuu, vaikka nainen päivän aikana olisi ystävällinen.

Nainen helposti ajattelee, että kyllähän se tajuaa että rakastan kun hoidan päivin öin sen lasta ja siinä ohessa jopa imuroin ja joskus keitän kahvia ja hymyilen, ja purkaisi sekin paineensa omin käsin eikä rasittaisi minua vielä yhdellä hoidettavalla.

[/quote]

Ekaan alleviivaukseen: Tähän liittyy se paradoksi, että onko keskusteltu, pyydetty ja kerjätty seksi sitä halukasta ja tyydyttävää seksiä, osoitusta siitä, että puoliso rakastaa ja parisuhde kukoistaa?

Rakastelussa mies haluaa ja tarvitsee fyysisen tyydytyksen lisäksi tunnetta siitä, että puoliso rakastaa ja haluaa juuri häntä ja tämä on sitä rakkaussuhteen vaalimista ja vahvistamista. 

Naisia väitetään tunneihmisiksi. Monet naiset henkivät/viestivät tavalla ja toisella siten, että seksi/rakastelu saadaan tuntumaan pelkältä fyysiseltä pakkopullalta. Kyllä mieskin osaa ottaa vastaan viestintää, että kyllä tarkoitettu viesti ja ehkä tarkoitukseton viesti tulee perille.

Jos rakastelu saadaan tuntumaan epätyydyttävältä pakkopullaltaa, niin sitä sitten pyritään välttämään ja nainen saa olla pidempään rauhassa. Samalla tulee saatua selkeä viesti sekä tiedostettu/tiedostamaton tunne, että vaimoni ei rakasta minua. Enkä nyt puhu pelkästään pikkulapsiajasta.

Toiseen alleviivaukseen: Jos tuo ajattelu edustaa laajojen naisten maailmankuvaa parisuhteesta, niin ei ihme, että parisuhteet kuihtuvat ja nuutuvat. Tuohon kun lisätään huomauttelu kotitöistä, niin ...

Nainen helposti ajattelee, että kyllähän se tajuaa että rakastan kun hoidan päivin öin sen lasta ja siinä ohessa jopa imuroin ja joskus keitän kahvia ja hymyilen, ja purkaisi sekin paineensa omin käsin eikä rasittaisi minua vielä yhdellä hoidettavalla.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:23"]

Toiseen alleviivaukseen: Jos tuo ajattelu edustaa laajojen naisten maailmankuvaa parisuhteesta, niin ei ihme, että parisuhteet kuihtuvat ja nuutuvat. Tuohon kun lisätään huomauttelu kotitöistä, niin ...

Jep. Eihän se toimi toisinpäinkään. Kyllä tuo vaimo varmaan ymmärtää, että rakastan häntä, vaikka en ikinä lähesty, paijaa, pussaa tai osoita halua. Teenhän 10h päivää + ajot päälle ja illalla jaksan keikkua mukuloiden kanssa ja vkl korjaan kämppää ja hoidan pihan ja autot...
Ihan oikeesti.
 

Niin, sitä juuri tarkoitan 17. En tarkoittanut kerjäämistä, vaan sen asian selittämistä että mitä se seksielämä miehelle merkitsisi. Kerjääminen on sen vastakohta.

Toisesta alleviivauksesta, olen miettinyt että onko se käsitys naisten (tai ehkä vain minun!) kollektiivinen harha, vai mistä on kyse. Kyllähän miehetkin puhuu siitä että nainen ei anna tai ymmärrä antaa, vaimo pihtaa, kassit painaa ja mitä vielä. Ei miehetkään aina, kaikki, puhu siitä että sydäntä särkee. Totta kai jotkut naiset ymmärtää ja näkee seksin samalla tavalla kuin mies, mutta väitän että monille se on ainakin tuossa vauvan ollessa kanssa lähempänä yhtä kotityötä (taikka sitten jotakin harvinaista rentoutushetkeä joka suodaan itselle kun kaikki muu on tehty), kuin elämän edellytystä.

Se on juuri se ero, että jos toiselle se on tehtävien asioiden sijalla 4 ja niinkin alhaalla vain siksi että on asioita jotka on päivittäiselle hengissä selviytymiselle välttämättömämpiä, ja toiselle sijalla 101. Sijalla 100 on ehkä vauvakirjaan sopivien koristeiden hankkiminen. Mies ei voi sitä ymmärtää ja pitää sitä henkilökohtaisena loukkauksena. Nainen tulkitsee miehen seksinnälän niin, että mies itsekeskeisyyttään ja hedonistisuuttaan ei hahmota sitä listaa välillä 4-100 ollenkaan vaan poimii sieltä vaan itselle sopivia paloja.

Ehkä mies voisi ajatella, että mitä hänellä siellä listalla kohdassa 101 on. Onko siellä joku ikkunoiden pesu tai ajopäiväkirjan täyttäminen. Tai joku parturissa käyminen. Niin mitä jos vaimo alkaisi olla sen oloinen, että taasko sä oot muka laittamassa ruokaa tai menossa nukkumaan, kun et oo tällä viikolla käynyt vielä kertaakaan parturissa. Ei voi väsyttää niin paljon ettei tollasta pientä juttua voi hoitaa, nyt oikeesti hei, se tekee sullekin hyvää. Ja nainen voisi vastaavasti miettiä mitä jos mies heittäisi jonkun naisen listalla nelosena olevan asian sijalle 101, vaikka että "pidä yhteyttä sukulaisiin" tulisi sen jälkeen kun on vaatehuone järjestyksessä ja kaikki laskut maksettu ja kuitit kansiossa. No en oikeasti tiedä mitä noilla listoilla voisi olla, mutta kuitenkin, jotain tuollaista.

Väitän että naiselle ei tule seksin vähäisyydestä läheskään yhtä nopeasti mieleen, että parisuhteessa on jotain vikaa tai kenties mies ei rakasta, koska naiselle se muu elämä merkkaa rakkaudenosoituksena paljon enemmän. AV:n puolella oli juuri ketju jossa sai kertoa miten puoliso konkreettisesti osoittaa rakkauttaan: http://www.vauva.fi/keskustelu/4315859/ketju/kerro_joku_konkreettien_teko_mista_tiedat_etta_miehesi_rakastaa Yhdessäkään ei lue että on aina muna pystyssä kun minua haluttaa tai antaa mielellään suuseksiä.

Nyt jos rakastelunpuutteessa (pakko laittaa siihen tuo rakastelu-sana mukaan koska pelkkä puute vaan on niin...) oleva mies alkaa olla kärttyinen eikä tuokaan enää niitä villasukkia tai kahvia sänkyyn, niin molemmat alka epäillä toisen rakkautta. Kotitöistä nalkuttaminen on jännä juttu, tavallaan sen voi ajatella olevan vain yritystä saada aikuinen ihminen tekemään aikuisten ihmisten perusjuttuja, vähän niin kuin töissä voi joku valittaa siitä että taaskaan ei ole kahvipannua viimeinen huuhdellut. Voi se tietysti olla vallankäyttöäkin. Mutta siinä voi olla samaa epätoivoista taustaa kuin miehen seksinnälässä, naisesta tuntuu ettei häntä rakasteta.

Minusta tässä on ihan hirveä kohtaanto-ongelma ja epäkohta maailmassa.

Minulla on pähkinä purtavana. Minulla on pallit kipeät, johtuisko se siitä kun harrastamme seksiä aika harvoin.?

Päätin silloin että kun on puoliso kätteen en vedä seksiä meillä on 2-4 kertaa kuussa ja sekin rakastelemista.

Tosi se kestää muutamia tunteja.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:56"]

Nainen helposti ajattelee, että kyllähän se tajuaa että rakastan kun hoidan päivin öin sen lasta ja siinä ohessa jopa imuroin ja joskus keitän kahvia ja hymyilen, ja purkaisi sekin paineensa omin käsin eikä rasittaisi minua vielä yhdellä hoidettavalla.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:23"]

Toiseen alleviivaukseen: Jos tuo ajattelu edustaa laajojen naisten maailmankuvaa parisuhteesta, niin ei ihme, että parisuhteet kuihtuvat ja nuutuvat. Tuohon kun lisätään huomauttelu kotitöistä, niin ...

Jep. Eihän se toimi toisinpäinkään. Kyllä tuo vaimo varmaan ymmärtää, että rakastan häntä, vaikka en ikinä lähesty, paijaa, pussaa tai osoita halua. Teenhän 10h päivää + ajot päälle ja illalla jaksan keikkua mukuloiden kanssa ja vkl korjaan kämppää ja hoidan pihan ja autot...
Ihan oikeesti.
 

No jos ei lainkaan pussaa tai koske, niin saattaisi epäilyttää, mutta jos ei ole aloitteita seksiin niin ennemmin siinä alkaa murentua naisen luottamus omaan viehätysvoimaansa kuin miehen rakkauteen, jos mies kuitenkin tekee nuo mitä luettelit.