Lue keskustelun säännöt.
Niin rankkaa vastasyntyneen kanssa
Vauva on ihana, mutta olen yksinkertaisesti liian väsynyt. Kaikki aika menee vauvan hoitoon. Esimerkiksi en ole tänään ehtinyt syödä ollenkaan, ison mukin vettä olen juonut. Suihkussa kävin toissapäivänä. Muistelen syöneen lämpimän aterian viikko tai pari sitten. Pakolliset kotityöt on tehtävä, ja sitten jos pitää valita syömisen tai nukkumisen väliltä, nukun, koska olen niin äärettömän väsynyt. Vauvan ollessa hereillä hän vaatii kaiken huomion.
Ketään ei ole auttamassa miestä lukuunottamatta. Mutta hänestä ei paljoa ole apua. Kun tulee töistä, haluaa levätä ja mennä nukkumaan. Pitelee kyllä vauvaa jonkin aikaa, jolloin pesen pulloja tai käyn ehkä suihkussa. Viikonloppuisin ja iltaisin käy kuntosalilla ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Olen aika yksin. Kukaan, mieskään, ei taida ymmärtää, miten tiukilla olen, enkä valitakaan kenellekään, koska olen tottunut pärjäämään yksin. En edes osaa sanoa, että tarvitsen jotain apua.
Kommentit (613)
Usean lapsen äiti kirjoitti:
Aivan idioottiuden huippu kommentoida, että miksi teette lapsia tähän maailmaan,jos ette pärjää niiden kanssa! Sama kun sanoisi, että miksi käyt paskalla,etkä pidätä! Siksi uusia ihmisiä syntyy, että ihmiset haaveilee ihanasta perhe-elämästä ja arjesta yhdessä. Ruusunpunaiset lasit on yksi syy siihen miksi lapsia syntyy tähän maailmaan. Kun ne on tippuneet pois, eipä skeptisille enää synnykään uutta elämää. Toivottavasti ne ruusunpunaiset lasit pysyy silmillä, että jaksaa pitää toiveet korkealla, eikä anna negatiivisuuden tappaa unelmia. Elämää on elettävä, eikä pantattava, tilanteesta huolimatta. Eikä muuten kaikki isät valitettavasti reagoi äidin väsymykseen auttamalla, vaan ilkeydellä, kuten exäni teki. Hänellä oli tapana tulla töistä kesken päivää ruokatunnille kommentoimaan, että "päivä paistaa perseeseen" kun olin yön valvonut koliikkivauvan kanssa ja nukuin keskellä päivää vauva vatsan päällä, jotta saisin hetken levättyä. Ja on se mahdollista ettei muista/saata/jaksa syödä kun on niin kuormittunut kaikesta. Koettu on, ettei juuri ehtinyt syödä ja meinasi taju lähteä siitä syystä!
Tuohon syömiseen, että on olemassa erilaisia nestemäisiä ravintoliuoksia ja myös jauheita, joihin vain lisätään vesi. Kyllä minä väitän että vaikka olisi kolmoset hoidettavana, niin päivässä pystyy esim. kaksi kertaa käyttämään 20-30 sekuntia siihen että juo ravintoa. Ei kukaan säily edes hengissä juomatta mitään nestettä muutamaa päivää kauempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotas kun lapsesi on 2-vuotias....
Kaksivuotiaat yleensä nukkuvat jo yöt heräämättä. Kummasti auttaa äidinkin jaksamista, kun saa nukkua tarpeeksi ja on jo toipunut synnytyksestä.
Meillä rupesi vasta 2,5 vuotiaana nukkumaan.
Kahden lapsen äitinä, molemmat sektiolla syntyneet kaksi vuotta aika tarkalleen ikäeroa ja pulloruokinnassa alusta lähtien molemmat. Ei ollut ongelmia syömisten ei nukkumisten suhteen. Etelä-Saksassa asuimme tuolloin. Mieheni pystyi hyvin auttamaan alusta asti vauvan kanssa ja kumpikaan ei vierastanut mieheni ollessa syöttövuorossa. Vuorottelimme yöheräämisten kanssa ja tekihän se ison eron kun sain nukkua esim. klo 23-04 välin miehen hoitaessa syötöt ja vaipanvaihdon tuossa välissä. Aamuyöstä vaihdoimme niin, että minä hoidin 05-18 välin sitten...ja mies sai nukkua ennen töihin lähtöä. Hän on yökyöpeli ja teki työjuttuja tuolloin yöllä, joten olisi valvonut ilman vauvaakin. Itse olin päivistä aika poikki kahden lapsen kanssa yksin selvitessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotas kun lapsesi on 2-vuotias....
Kaksivuotiaat yleensä nukkuvat jo yöt heräämättä. Kummasti auttaa äidinkin jaksamista, kun saa nukkua tarpeeksi ja on jo toipunut synnytyksestä.
Meillä rupesi vasta 2,5 vuotiaana nukkumaan.
Meillä rupesi n. 5 kk iässä nukkumaan iltakymmenestä aamu viiteen. Ja siitä hiljalleen unet pitenivät.
Vierailija kirjoitti:
Vauva syötetään ja hoidetaan tietysti ensin ja kun se nukkuu juokset suihkuun. Meillä vauva nukkuu noin kolme tuntia syöttöjen välillä, ehtii hyvin peseytyä ja syödä ja levätä.
”Meillä”.
Hyvä teille. Olen hoitanut vauvan, joka ei yhden kuuden viikon aikana nukkunut konkreettisesti minuuttiakaan muualla kuin jonkun aikuisen sylissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Netistä voi vuokrata Vaavi-sängyn. Samantyyppinen kuin sairaalan vauvasänky. Tämä oli itselleni loistava ratkaisu kun vauvan sai turvallisesti mukaan joka huoneeseen eikä sängyssä tullut kuuma kuten vaunuissa.
Isosisko pelleili pinnojen välistä vauvan kanssa ilmeillen ja sain ruuan ja muut kotityöt tehtyä eikä siskokaan kokenut tulleensa hylätyksi kun ei koko aikaa tarvinnut pitää vauvaa sylissä. Vauva myös tottui nukkumaan keskellä kodin ääniä eikä vaatinut hiljaisuutta.
Sektion ja teho-osaston jäljiltä olo oli sen verran hutera etten olisi jaksan kanniskella vauvaa
Vierailija kirjoitti:
Vastasyntyneet ihan oikeasti nukkuvat tuntikausia päivässä. Joku on pielessä jos ei ehdi vastasyntyneen hoidosta syödä, juoda, nukkua, käydä suihkussa jne... vai vahditko herkeämättä, ettei vauva kätkytkuole nukkuessaan etkä siksi kerkeä? Tärkeää tietysti nukuttaa vauva turvallisempi asentoon. En tiedä ketään, jolla olisi ollut tuollaista eikä itselläkään ollut ajan ja ehtimisen kanssa haasteita ekan, tokan eikä kolmannen vastasyntyneen kanssa. Onko kyse kuitenkin siitä, että et saa aikaiseksi? Eikä se yhtään sen häpeällisempää ole, ymmärrettävää jos ok väsynyt ja aikaansaamaton. Vaikea uskoa, että yhden vastasyntyneen kanssa olisi ensinnäkään paljon tekemistä ja ettei sitten kerkeäisi tehdä. Av-velat jo eka sivulla, "onneksi ei ole lapsia kun on tuollaista"... no ei kyl oo.
Hieno juttu, jos sulla on mennyt vauvan kanssa näin. Toinen mun vauvoistani oli tällainen, toinen muuten ei. Hän ei nukkunut muuta kuin sylissä, kantoliinassa tai LIIKKUVISSA rattaissa. Eikä siis tosiaankaan nukkunut. Tottahan hän väsymystään nukahti, mutta sitten taas havahtui 10-45 minuutin pätkän jälkeen itkemään, ympäri vuorokauden. En todella ehtinyt tehdä mitään.
Jos mulla olisi kokemusta vaan tuosta tyytyväisestä ja rauhallisesta vauvasta, niin ehkä saattaisin itsekin kuvitella näin. Mutta tosiaan vauvoja on monenlaisia, ja kaikki eivät ole tyytyväisiä eikä rauhallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eloon jäivät kirjoitti:
En vain voi käsittää, että joku ei voi syödä tai pääse suihkuun kun on vauva?
Miksi?
Minulla on ollut kolme vauvaa ja juu khllä osasivat myös itkeä. Joskus kovastikin.
Minä syötin vauvan, laitoin sänkyynsä soitin soimaan ja menin suihkuun.
Usein vauva parkui, mutta ei kuollut siihen. Minun suihkuni kun ei kauaa kestä. En jäänyt suihkuun asumaan.
Ja kyllä, oli välillä kurja syödä kun vauva parkui vieressä, sylissä, mutta söin.
Vauva ei kuollut.
Kaikki kolme elossa. Mukavia, iloisia ihmisiä ovat kaikki. Meillä on oikein lämpimät välit.
Älkää hei äidit stressatko niin kamalasti.
Kaikki eivät halua tai kykene huudattamaan vauvaansa. Pienen vauvan itkuun kannattaa vastata heti eikä jättää häntä itkemään sänkyynsä. Itse en ainakaan pystynyt jättämään pientä avutonta ihmistä yksin ikävän olonsa kanssa. En edes suihkun ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia, joten en tiedä lapsiarjesta yhtään mitään. Mutta mun on todella vaikea uskoa tuota, että et muka ehdi edes syömään vauvan takia?! Siis kannatko sä sitä vauvaa sylissäsi 24/7? Mä kun olen luullut, että vauvat hyvin pitkälti nukkuu kaikki päivät. Ja sitten kun ei nuku, niin eikö sitä voi laittaa sitteriin pötköttämään? Tuntuu todella ihmeelliseltä että ei muka suihkuun ehdi tai syömään vauvan takia.. Luojan kiitos olen vapaaehtoisesti lapseton. Saan syödä silloin kun on nälkä, ja viikonloppuisin nukkua niin pitkään kun unta riittää.
Tässä ketjussa on aika monta kertaa selitetty, että miksi se ei onnistu.
Ja ei, kaikki vauvat ei todellakaan nuku suurinta osaa päivästä tai sitten nukkuvat esim. 15 minuutin pätkissä.
Kun ei ole selitetty. Ap ei ole missään selittänyt. Yksikään vastasyntynyt ei itke 24/7 eikä vaadi 24/7 huomiota.
Itse asiassa ap kyllä selitti että hän joutuu lääkärin määräyksestä syöttämään vauvaa kolmen tunnin välein. Se on aivan äärimmäisen rankkaa koska aikuinen ei tuolla rytmillä ehdi koskaan saada kuin maksimissaan kaksi tuntia unta putkeen.
Ja totta muuten tämäkin, olikin jo unohtunut. Mun piti syöttää omaani alkuun 2h välein, sitten 3h välein. Se on rankkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia, joten en tiedä lapsiarjesta yhtään mitään. Mutta mun on todella vaikea uskoa tuota, että et muka ehdi edes syömään vauvan takia?! Siis kannatko sä sitä vauvaa sylissäsi 24/7? Mä kun olen luullut, että vauvat hyvin pitkälti nukkuu kaikki päivät. Ja sitten kun ei nuku, niin eikö sitä voi laittaa sitteriin pötköttämään? Tuntuu todella ihmeelliseltä että ei muka suihkuun ehdi tai syömään vauvan takia.. Luojan kiitos olen vapaaehtoisesti lapseton. Saan syödä silloin kun on nälkä, ja viikonloppuisin nukkua niin pitkään kun unta riittää.
Jotkut vauvat todellakin tarvitsevat läsnäoloa 24/7. Onneksi harvemmat, mutta näitäkin on. Ja se on uuvuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kannattanut keskustella sen miehen kanssa jo silloin, kun laitoitte lasta alulle, että mikä on homman nimi? Sitä niität nyt, mitä olet kylvänyt, jos ymmärrät sanonnan..
Yleensä näistä on kyllä keskusteltu, ja mies vakuuttaa hoitavansa vähintään yhtä paljon. Mutta kun lapsi sitten syntyy, Ukko katoaa kuin pieru Saharaan, kun ei sitten olekaan valmis luopumaan oman navan ympärillä pyörimisestä. Ja äiti jaksaa, kun jonkun pitää.
kun äiti sairastuu martyrismiin, niin "äiti jaksaa". Jos äiti antaisi miehelle oikeuden olla lapsen kanssa ja hoitaa lasta, äiti tuuppaisi lapsen isän syliin ja sanoisi vaikka, että "sun vuoro hoitaa"
Mä tein tuon ”sun vuoro hoitaa” ja kerroin meneväni yhdeksi yöksi hotelliin nukkumaan. Ei ollut täysimetyksellä oleva vauva.
Aamuun mennessä mies oli soittanut läpi mun vanhemmat, omat vanhempansa, lasun päivystyksen (joka suunnilleen nauroi hänelle päin naamaa) ja poliisin.
Kiva herätä aamulla siihen, kun puhelin on täynnä mummien viestejä ”mitä sä olet mennyt tekemään?? Jättänyt oman lapsesi!!” koska näinhän se mies sen tietysti esitti.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syötetään ja hoidetaan tietysti ensin ja kun se nukkuu juokset suihkuun. Meillä vauva nukkuu noin kolme tuntia syöttöjen välillä, ehtii hyvin peseytyä ja syödä ja levätä.
”Meillä”.
Hyvä teille. Olen hoitanut vauvan, joka ei yhden kuuden viikon aikana nukkunut konkreettisesti minuuttiakaan muualla kuin jonkun aikuisen sylissä.
Ihan olet itse vauvasi tuollaiseen opettanut. Onnea sulle.👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eloon jäivät kirjoitti:
En vain voi käsittää, että joku ei voi syödä tai pääse suihkuun kun on vauva?
Miksi?
Minulla on ollut kolme vauvaa ja juu khllä osasivat myös itkeä. Joskus kovastikin.
Minä syötin vauvan, laitoin sänkyynsä soitin soimaan ja menin suihkuun.
Usein vauva parkui, mutta ei kuollut siihen. Minun suihkuni kun ei kauaa kestä. En jäänyt suihkuun asumaan.
Ja kyllä, oli välillä kurja syödä kun vauva parkui vieressä, sylissä, mutta söin.
Vauva ei kuollut.
Kaikki kolme elossa. Mukavia, iloisia ihmisiä ovat kaikki. Meillä on oikein lämpimät välit.
Älkää hei äidit stressatko niin kamalasti.Kaikki eivät halua tai kykene huudattamaan vauvaansa. Pienen vauvan itkuun kannattaa vastata heti eikä jättää häntä itkemään sänkyynsä. Itse en ainakaan pystynyt jättämään pientä avutonta ihmistä yksin ikävän olonsa kanssa. En edes suihkun ajaksi.
No älä sitten valita täällä kun on niin vaikeaa. Itse olet vaikeudet itsellesi tehnyt avuton hysteerikko äiti.
Ei se ole mitenkään itse tehtyä. Mulla on useampi lapsi ja vain yksi heistä tällainen vaativa tapaus. Lapset on erilaisia jo vauvana, miten se on niin vaikeaa ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin ajattelin että olet yksinhuoltaja ja kauhistuin. Kun luin että sinulla on mieskin niin sitten järkytyin. Nyt opettelet ihan heti pyytämään apua MIEHELTÄSI! Ei ole kunnan ja neuvolan tehtävä auttaa äitejä, joiden mies ei tee mitään. En voi käsittää miten et voi syödä, käydä suihkussa ja levätä kun miehesi tulee töistä. Oletko oikeasti pyytänyt hänen apua ja selittänyt ettei kaksi lasta hoidu samalla tavalla kuin yksi. En ymmärrä miten Suomessa edelleen riittää pilvin pimein naisia, jotka suostuvat kotiorjiksi miehilleen. Valitkaa kunnon mies niin ei tarvitse vauva palstalla itkeä!
Kuulostaa tosi raskaalta, tarvitset selvästi apua. Oletko kertonut tilanteesta neuvolassa? Siellä varmasti osattaisiin ohjata avun piiriin. Ja ansaitset tukea myös ihan omaan henkiseen jaksamiseen et vain vauvan hoitoon. Ei ole sinun syysi jos miehesi ei kanna vastuutaan lapsestaan, ei ole äidin tehtävä pyytää apua lapsen hoidossa lapsen isältä. Isän kuuluisi kyllä hoitaa lastaan ihan oma-aloitteisesti. Joten älä kuuntele näitä jotka yrittävät selittää ettet voi hakea ulkopuolelta apua kun et ole yksinhuoltaja. Tärkeintä on, että saat apua ja tukea nyt jostain <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva syötetään ja hoidetaan tietysti ensin ja kun se nukkuu juokset suihkuun. Meillä vauva nukkuu noin kolme tuntia syöttöjen välillä, ehtii hyvin peseytyä ja syödä ja levätä.
”Meillä”.
Hyvä teille. Olen hoitanut vauvan, joka ei yhden kuuden viikon aikana nukkunut konkreettisesti minuuttiakaan muualla kuin jonkun aikuisen sylissä.
Ihan olet itse vauvasi tuollaiseen opettanut. Onnea sulle.👍
Sä et vaan koskaan ole tavannut vähän suuritarpeisempaa vauvaa. Onnea sulle, jos aiot vielä lapsia hankkia. Voit saada sellaisenkin. 😁👍
Tosta nyt on kymmenen vuotta aikaa, ja tämä vauva oli (suunnitellustikin) kuopus kolmesta.
Kaksi ensimmäistä oli sellaisia köllötteleviä kuutteja.
Yksikään lapsi ei ole ollut täysimetyksellä, ei kuopuskaan siinä sylissä ollut sen takia. Ja hyvä niin, että muidenkin syli kelpasi kuin mun.
Mitenkähän näitä lapsia tähän opetetaan? Kohdussako?
Kun aina joskus kuulee, että vauva on ”totutettu” tai ”opetettu” johonkin, mut kuinka ja koska se on siihen ehditty opettaa, jos se on syntynyt sellaisena?
Sellaista se on aina, oli 20 vuotta sitten kun omat lapset oli pieniä ja 80 vuotta sitten kun omat vanhempani syntyivät. Kyllä se siitä helpottaa.
Vastasyntyneen kanssa ei ole rankkaa, sehän nukkuu suurimman osan päivästä.
Pane puoliso pihalle niin sulla on yksi lapsi vähemmän.
Kaksivuotiaat yleensä nukkuvat jo yöt heräämättä. Kummasti auttaa äidinkin jaksamista, kun saa nukkua tarpeeksi ja on jo toipunut synnytyksestä.