Onko tämä omalla mittapuullasi seurustelua? Täytyykö aina sopia seurustelusta?
Ollaan tapailtu nelisen kuukautta. Nähdään kerran viikossa tai parissa viikossa. Välimatkaa ei ole kuin 50km. Jutellaan wapissa päivittäin.
Ollaan käyty yhdessä huvipuistoissa, rannoilla, patikoitu päivä, parin yön kaupunkireissuilla, leffoissa, sulkapalloilemassa, museoissa, veneilemässä, saaristossa tms. Jos ollaan jomman kumman luona, katsellaan leffoja, kokkaillaan, pelaillaan, paneksitaan ja annetaan läheisyyttä. Tällaista perushuttua. Tavaroita jäänyt toisen nurkkiin pyörimään.
Toisen kavereita, sukulaisia ei olla nähty eikä tällaisesta edes juteltu. Tulevaisuudesta ei juuri jutella.
Emme ole puhuneet seurustelusta tai mistään suhteen tilasta. Tavallaan olen tyytyväinen näin, ja pelkään, että toinen ahdistuu kyselyistä. Jos joku kyselee parisuhdetilaani, vastaan vaan, ettei ole ketään, kun en osaa sanoa.
Onko tämä omalla mittapuullasi seurustelua vai pelkkä tapailusuhde? Nykyään suuri osa haluaa vain "tapailla". Pitääkö ottaa asia puheeksi vai tietääkö sen vaan, jos toinen on tosissaan? Mietityttää myös harvoin näkeminen.
Kommentit (114)
Jos sekstaillaan pitemmän aikaa, se on silloin seurustelua, olipa osapuolten todellinen aikomus millainen tahansa, ja siitä olisi sitten erikseen aiheellista keskustella jos on sivusuhteita samanaikaisesti, onhan tuo ihan päivänselvää jo normaalin hygienian vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos sekstaillaan pitemmän aikaa, se on silloin seurustelua, olipa osapuolten todellinen aikomus millainen tahansa, ja siitä olisi sitten erikseen aiheellista keskustella jos on sivusuhteita samanaikaisesti, onhan tuo ihan päivänselvää jo normaalin hygienian vuoksi.
Enemmistö ihmisistä, ainakaan pk-seudulla, ei toimi näin. Valitettavasti. Nykypäivänä kannattaa olettaa että jos mistään ei ole sovittu, niin se toinen osapuoli todennäköisesti käy treffeillä muiden kanssa ja omista arvoistaan riippuen ehkä myös vehtailee. Minulle sellainen on aika ällöttävää, joten varmistan asioiden laidan ennen kuin itse ajaudun mihinkään suurempaan läheisyyteen miehen kanssa.
Ja tokihan kaikki puhuvat totta? Muunneltua ehkä ennemmin
Miksi monelle on jotenkin vastenmielistä keskustella potentiaalisen kumppanin kanssa siitä, että ollaanko hei samalla aaltopituudella?
Tuostahan on kyse. Ei mistään sen kummemmasta. Jos missään vaiheessa elämää olet keskustellut kumppanin kanssa tulevaisuudesta, siitä mitwn oaljon pidätte toisistanne tms, niin olette myös "päättäneet" seurustella.
Kärjistetysti, kaikki jotka eivät joudu Vauva-foorumilla kyselemään mahdollisen parisuhteensa statusta, on jollain tapaa päättänyt seurustelusta tai tapailusta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi monelle on jotenkin vastenmielistä keskustella potentiaalisen kumppanin kanssa siitä, että ollaanko hei samalla aaltopituudella?
Tuostahan on kyse. Ei mistään sen kummemmasta. Jos missään vaiheessa elämää olet keskustellut kumppanin kanssa tulevaisuudesta, siitä mitwn oaljon pidätte toisistanne tms, niin olette myös "päättäneet" seurustella.
Kärjistetysti, kaikki jotka eivät joudu Vauva-foorumilla kyselemään mahdollisen parisuhteensa statusta, on jollain tapaa päättänyt seurustelusta tai tapailusta.
Onkohan tää joku romanttisuusjuttu? On sitä mieltä että "me ollaan niiiin rakastuneita että ei tässä sanoja tarvita!". Menee mielestäni samaan kategoriaan kun ne jotka loukkaantuu avioehdosta ihan kun se olisi jotenkin merkki erosta🙄
Tapailua tai fwb. Kuulostaa tosin siltä, että sinäkään et halua vakavampaa, niin eikö tuo ole win-win? Jos kuitenkin haluat enemmän, niin puhuminen on ainoa keino ratkaista tilanne. Voithan vaikka kysyä haluaisiko mies nähdä useammin ja kerrot, että itse haluaisit jo enemmän. Vastaus kertoo aika paljon miehen aikeista.
Minusta tuo on seurustelua.
Puhukaa, puhukaa ja puhukaa keskenänne. Eiköhän suhteentila vielä sinullekin selviä.
Jos kumppania ei ole esitelty esim. vanhemmille ja kavereille, niin itse en ainakaan pitäisi suhdetta seurusteluna.
Jos statuksen 'saannin' pointtina on se, että mitä kertoa läheisille - niin teetkö muutkin asiat siltäpohjalta.
Ota koppi elämästäsi 💖
Minulta ääni seurustelun puolelle. Mulla seksi on rajapyykki jolloin kyse on seurustelusta.
Ei me ainakaan mitään erikseen sovittu. Ensin nähtiin kerran viikkoon, ajan kanssa alettiin näkeen 2 kertaa viikossa, sitten alettiin vietetään myös viikonloput yhessä. Asiat vaan itellään kehitty näin. Nykysin asutaan yhessä.
Millä tavalla se on arvostuksen puutetta itseään kohtaan jos ei halua sitoutua, mutta on kiva jos on välillä seuraa?