Turmaa edelsi eroaikomus

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:09"] [quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:02"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:58"] [quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:50"]

Tarkoitan nyt sitä, että omien lasten turvallisuuden ja hyvän lapsuuden pitäisi mennä kaiken muun edelle. Jos on riski siitä, että lapset eivät ole turvassa tai ovat heitteillä, siihen pitäisi puuttua ajoissa eikä ihmetellä vaan vieressä välinpitämättömänä tai luottaen siihen, ettei mitään varmasti tapahdu. Itse en jättäisi ainakaan lapsia sellaisen hoivaan, joka on täysin sekaisin ja uupunut. Hankkisin kunnollista apua tai jäisin itse hoitamaan. Tuokin turha tapahtuma olisi ollut estettävissä, jos apua olisi saatu.

  Noniin, nyt on taas super-av-mamma linjoilla, sellainen joka osaa perhesurmankin ennaltaehkäistä. Kerropa miten tällaisen riskiarvion osaat tehdä? Vai toimitko niin, että lapsesi ovat AINA sinun siipiesi suojassa, et esim. anna isän hoitaa niitä? Isähän voi vaikka aivan yllättäen sairastua psykoosiin ja varttihulluudessaan yhtäkkiä lapsosillesi jotain tehdä. o_O Äly hoi!?!?!?!!?!? Äly hoi vaan sinnekin! Kyllä tuossa oli vaaran merkit näkyvillä jo ennen turmaa, kun oli poliisiakin soiteltu. Ollut riitaa lastenhoidosta ym. ja nainen oli varmasti selkeästi uupunut, masentunut ja jotenkin mielisairas, takuulla mies on huomannut tämän. Ja silti vain jättää lapset jatkuvasti tällaisen äidin hoitoon? Aika iso riski se, että toinen selvästi sekaisin. Jos niistä lapsista välittää, kyllä sitä jotain tekee muuttaakseen asioita, eikä vain käännä lapsille selkää vaikka vaimolle kääntäisikin. En näe riskinä tasapainoiselle ihmiselle lasten jättämistä, yllättävät psykoosit ovat aika harvinaisia.   Kerropa suuressa viisaudessasi, että mistä tietää ennalta, että lapset ovat hengenvaarassa, jos riidat vanhempien ovat koskeneet parisuhteen päättämistä? Tässä maassa kuitenkin aika paljon riidellään parisuhdeiden päättyessä, mistä tiedät tarkalleen, että milloin tällaisessa tilanteessa on lapset vaarassa? Sinulla taitaa olla jokin meedion kyky tietää, että juuri tässä eroperheessä lapset tulevat menettämään eroprosessissa henkensä... Edelleen peräänkuulutan sitä älyhoita... Ihan kuule siitä, jos huomaa toisen mielenterveyden pahasti horjuvan. Silloin on suuri riski, että jotain käy. Niin yksinkertaista, mutta sinulle niin vaikeaa ymmärtää. Jätä vaan omat lapsesi mielisairaan uupuneen masentuneen kumppanin hoidettavaksi ja katso, mitä tapahtuu. Todennäköisimmin säilyvät hengissä, mutta se ei ihan riitä. Kukaan tervejärkinen ei halua aiheuttaa lapselleen turhia traumoja, vaaratilanteita ja turvattomuutta. Noh mutta kun masennus todella yleinen sairaus, oikea kansantauti meillä täällä Pohjolan perukoilla. Sinun logiikallasi puolisoiden pitäisi osata pikaisesti diagnosoida masennus puolisolta ja evakuoida lapset heti kun puoliso on masentunut. Vai? Oletan että masentunut on mielestäsi = potentiaalinen lastentappaja? Ajattelet niin yksinkertaisesti hankalaa asiaa, että onnea vaan sinulle tuossa maailmankuvassasi elämiseen. Masennusta sairastaa varmasti joku sinunkin lähipiirissäsi, et vaan huomaa sitä. Jos uskallat niin mietipä joskus sitä, että ovatko oikeasti kaikki masentuneet vaarallisia muiden hengelle. http://terveyshymy.fi/artikkelit/masennus-on-masentavan-yleista En kuule nyt puhu ihan pelkästä masennuksesta, joka on todella yleinen. Tuota äitiä vaivasi selvästi vähän muukin kuin masennus, kuten tuloksesta ja sitä edeltävistä tapahtumista näkyy.

Ja isältä vaadit kyvyn tehdä mielenterveysdiagnooseja ja vaarallisuusarvioita omasta puolisostaan. Eroamiseen kuitenkiin liittynee aina riitelyä. Tahallaan isä jätti lapset äidille, koska tiesi että näin käy? Ööh.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:18"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:02"]

Ei pitäisi olla niin riippuvainen parisuhteessa, että pää sekoaa jos ero tulee. Tätä mä aina ihmettelen kun tälläkin palstalla lukee erilaisia juttuja. Ihan kuin parisuhteeseen päästyään mitään muuta elämää ei enää ole ja kun toinen haluaakin erota, niin nupissa viiraa ja pahasti, yleensä tämä kostetaan sitten lasten välityksellä eron jälkeen. Tässä keississä kosto oli vielä kauheampi. Pitäkää naiset itsestänne huolta, pitkää huoli että teillä on myös ystäviä ja muutakin elämää kuin se mies ja perhe. Ja pitäisi pitää kyllä toisistaankin huolta, itse ainakin toivoisin, että jos jollain ystävällä/tutulla viiraa, niin huomaisin sen ja osaisin jotenkin puuttua, ettei tällaisia enää tarvitsisi käydä.

[/quote]

Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Parisuhteessa olet herkimmilläsi, pitkä parisuhde on osa identiteettiäsi, vaikka kuin yrität pitää muuta elämää hereillä. Suhtautumisesi kuulostaa minusta kylmältä. Ero pitkästä suhteesta, jossa elämä on rakennettu yhteiseksi, on aina kriisi. Siinä menee identiteetti uusiksi, ja jos olet vielä uupunut ja tukeudut vahvasti parisuhteeseen, kuten minusta esim. pikkulapsivaiheessa on oikeus tehdä, voi ero olla todella järkyttävä.

Minut jätettiin monivuotisen työuupumuksen päätteeksi. Onneksi ei ollut lapsia. Mies oli iso lapsi, lähti toisen naisen mukaan ja yrittää edelleen jättää eron puhumatta ja käsittelemättä, vaikka erosta on jo puolitoista vuotta. Olen pärjännyt ilman selityksiä, mutta vaikeaa se on ollut. En ole romahtanut, en mankunut vastauksia tai puhelinterrorisoinut. Mutta jos en olisi voinut kokopäiväisesti keskittyä omaan työhöni ja hyvinvointiini, olisin voinut tehdä jotain vastaavaa. Ymmärrän.
[/quote]

Minä taas en ymmärrä tämän naisen tekoa.
Minut on jätetty 14 yhteisen vuoden ja yhden yhteisen lapsen jälkeen. Pari viimeistä vuotta meni huonosti, mutta olisin halunnut vielä jatkaa. Mies ei. Tilanne vaati sopeutumista ja uusia järjestelyjä, minun piti myös tehdä oma surutyöni. Mutta en missään tapauksessa kokenut, että oma identiteettini olisi särkynyt. Olin sama kuin ennenkin, vain eronnut. Vaikka rakastin miestä, parisuhde ei ollut se, mihin minuuteni olisi täysin nojannut. Pelottavaa jos joillakin niin on ja erokriisillä on näin lopullisia seurauksia.

No, ei taida olla tuolla toisella naiselakaan ihan tunnelma katossa.

Eilen luin jostakin, että perhesurmia tekevät eniten naiset. Mistä sitten johtuu, että me kaikki kuvittelemme, että näitä ei tee kuin miehet?

En lähde ottamaan kantaa siihen, että miksi näin tapahtui mutta sanomattakin on selvää, että terve ihminen ei uhkaile itsemurhalla tai sotke niihin lapsia.

Hetkinen. Näinhän minunkin vaimoni on tehnyt. Eikä viimeisestä kerrasta ole kauaakaan. En silti usko, että hän uhkaustaan olisi koskaan kyennyt toteuttamaan, koska rakastaa lapsiaan yli kaiken. Ja minua myös uskoakseni.

Jokainen meistä voi siis napsahtaa. 99.9% tapauksista onneksi itsehillintä estää tällaiset lööpit. Pidetään siis huoli, että nuo lapset eivät kuolleet turhaan ja otetaan tästä edes jotain opiksi. Vaikka kuinka olisi hetkittäin mustaa niin aina se joskus valo tulee vielä esiin.

Nainen oli ihan kantasuomalainen, vanhimman lapsen isä suomalainen myös. Nainen itse kasvanut Yh-perheessä. Mies oli naista selkeästi vanhempi. Eivät kumpikaan mitään penaalin terävämpiä kyniä. Mies kävi viikonloput baarissa eikä tosiaan ollut mikään nallekarhumainen perheeniskä. Ja perhe oli köyhähkö, he asuivat vuokralla siinä talossa ja heillä vaan yksi auto vaikka mies töissä muualla ja tarttee autoa myös töissään. Tän naisen ex-mies todella vähän kuvioissa enää.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:58"]

Miksi on niin vaikeaa vain hyväksyä sitä että ihmisellä voi olla niin paha olla, että järki sumenee kokonaan? Miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että ihmisen pahan olon takana on useimmiten rakkaudettomuus, totaalinen osattomuus jossakin vaiheessa elämäänsä? Jokainen ilkeys ja halveksunta jonka päästätte suustanne, on osa sitä ketjua, missä ihmisten järki sumenee. Jonkun toisen, jossain toisaalla.

[/quote]

Tämä on niin totta. Te ketkä ette ole olleet siinä tilassa että yksin hoidatte kaksi pientä lasta ja mies vuoro/eissutöissä ja itse niin lopen uupuneita ja rikki henkisesti, ette voi ymmärtää. Se on niin monen tekijän summa, joka johtaa siihen olotilaan. Onhan tuo tapahtuma kauheaa, mutta tietyllä tavalla pystyn ehkä samaistumaan äidin olotilaan. Voin vain kuvitella miten lopen uupuneena kuulee että joutuu jatkossa hoitamaan pienet lapset yksin kun toinen haluaa erota on voinut olla se viimeinen niitti että enää ei vain ole jaksanut. 

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:00"]

Ihmisillä on valtava tarve selittää järjellä tällainen tragedia. Vaikka mitä selityksiä esitetään ja perustellaan eri osapuolten ratkaisuja.

MUTTA kun tässä ei ole kysymys mistään järjellä selitettävästä. Ihminen on mennyt rikki. Loogisuus on häipynyt. Elämä on vain reagointia eri tunnetiloihin. Erilaiset estot katoavat. Horisonttia ei näy.

Jos joku sanoo, ettei voi ymmärtää että ihminen päätyy tällaiseen ratkaisuun, niin silloin ei ole vielä tajunnut ihmisen psyykestä paljoakaan.

Voimia kaikille omien suurten ja pienten ongelmiensa kanssa painiville. 

[/quote]

Me emme tiedä tätä. On muitakin mahdollisuuksia. Jotkut ihmiset ovat väkivaltaisia läheisiään kohtaan ja heidän murhaaminen on äärimmäinen väkivallanteko. Emme tiedä, se on voinut olla kylmäveristä, tarkoituksellista kostoa, toki silloinkin psykopatologia on kuvioissa. Jotkut aikuiset ihmiset eivät kanna vastuutaan itsestään. He valitsevat olla hakematta apua, kuskaamasta lapsia lähimpään naapuriin ja vasta sitten tappaa itsensä. Jotkut kokevat itsensä uhreiksi parisuhteissa ja se voi olla totta, että heitä ei kohdella hyvin. Silti ne ovat aivan eri tasolla kuin surmaaminen. Me emme tiedä tapauksesta tarkemmin, jotta voisimme kutoa tuosta arjen karmeudesta janan aina lasten murhaamiseen asti. Siinäkin tapauksessa on todennäistä, että äiti olisi voinut valita toisin, aikaisemmin.

Vaihtoehtoja on. Puhuessani vanhemmille, jotka pelkäävät satuttavan lapsiaan tai ovat jo satuttaneet, minä sanon, että aikaa ja vaihtoehtoja on. Jos tuntee, että jännitys ja paine alkaa kasvaa (merkit voi opetella tuntemaan omista reaktoista), on mahdollista poistua tilanteesta. Korvessakin voi ottaa jalat alle ja kännykän käteen ja jättää lapset kotiin. Voi juosta niin kauas kuin pystyy ja soittaa hätänumeroon. Kyllä ne tulee, kun kertoo olensa vähällä pahoinpidellä tai tappaa lapset. Voi soittaa naapurin ovikelloa ja työntää lapset sinne ja pyytää soittamaan hätänumeroon tai läheiselle. Voi soittaa turvakotiin, vaikka ei olisi itse uhri, siellä osataan auttaa myös väkivallan tekijöitä. Jokaisessa kunnassa on sosiaalipäivystys, joka tulee vaikka keskellä yötä ottamaan lapset turvaan. Monilla perheillä on kuitenkin elämässä joitakin tuttuja ihmisiä, joille voi soittaa hädän hetkellä. Kyllä ne läheiset mieluummin kokevat kuvitelmiensa murkaantuvan kunnollisesta vanhemmasta ja lähteä auttamaan kuin saada soiton poliisilta, kun on myöhäistä.

Tässä maassa on tuhansia vanhempia, jotka ovat olleet lähell pistettä, jossa tapahtumat ja valinnat eskaloituvat tappamiseen. Sieltä on noustu, kuntouduttu. Jotain on voinut mennä rikki pysyvästi, syviä haavoja tullut sieluun, mutta se on parempi tulevaisuus kuin se, että olisi oman perheen tappanut.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:36"]

Vaikuttaa ihan kunnon isältä joka kävi työssä perheensä eteen. Varmaan siellä on jotain ongelmia ollut kun isä soittanut aiemmin poliisit kotiin. Vaimo vai oliko se avovaimo voi olla mieleltään sekaisin. Kuka tietää vaikka lasten huolto olisi jäänyt isälle. Ulkoiset puitteet ainakin näyttivät ihan mukaville, nätti talo ja toinen farkkukin pihassa. Ihan on naapurustoakin vieressä että on voitu niissäkin huomata. Jos nainen olisikin joutunut lähtemään talosta ja se ei sopinut hänelle.

[/quote]Että ihan toinen farkkukin pihassa. Kyllä silloin jo täytyy olla idyllistä ja niin onnellista. Näkyikö kultaistanoutajaa?
[/quote]

Ei niillä ollut toista autoa.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:51"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 10:57"]

Olisipa äiti laittanut lapset päivähoitoon, ei olisi ollut niin uuvuksissa. Mutta varmaan pelkäsi paheksuntaa...

[/quote]

Tätä voi miettiä ne, jotka tälläkin palstalla demonisoivat kaikki äidit jotka laittavat taaperoikäisen hoitoon. Kannattaisiko olla hieman suvaitsevampi?

[/quote]

Jopas löytyi oikeutus laiskuudelle ja ahneudelle. Mietipäs, miten naiset on pärjänneet ilman mitään kodinkoneita, puilla lämmittäen, itse ja ilman säilykkeitä ruuat tehden, parinkymmenen lehmän ja kymmenen kakaran kanssa??? Ja joo, se oli ennen vanhaan, mutta samoja naisia kai tässä vieläkin ollaan??? Ja kaiken huipuksi ei ollut mitään sossua, jonne poiketa elämistänsä kustannuttamaan työssäkäyvillä.

[/quote]

Ei ne kaikki pärjänneetkään. Kai tiedät että perhesurmien määrä on laskenut kolmannekseen siitä mitä se ennen oli. Ennen lapsen riski joutua vanhempansa tappamaksi oli moninkertainen nykypäivään verrattuna. Joten älä nyt vedä tähän tätä "ennen oli kaikki paljon paremmin"- korttia. Ei ollut, ennen lapsia tapettiin paljon paljon enemmän. Tapettiin vastasyntyneitä ja tapettiin vanhempia lapsia kun ei jaksettu eikä kestetty. Nykynainen itse asiassa kestää siis paremmin kuin ennen.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:02"]

Mä luulen, että isällä oli tosiaan toinen nainen ja se oli työpaikkaromanssi. Siksi äiti yritti viimeiseen asti estää perheen isän pääsyn työpaikalle kohtalokkain seurauksin. Muuta järkevää syytä en siihen keksi, että miksi toinen ei saisi töihin(kään) mennä??

[/quote]

Miten olisi että nainen oli sekaisin päästä jonka se todistikin teoillaan? On tämä käsittämätön palsta kun miehen syyksi käännetään jokainen asia. Jos mies tappaa jonkun niin se on kokonaan miehen syytä. Nainen on täysin syytön siihen.

Jos nainen tappaa omat lapsensa niin mies ajoi hänet siihen ja mies on itsekäs kusipää ja nainen uhri. 

Jopa nainen joka tappoi ja piilotti lapsensa pakastimeen oli vain uhri ja miehet syyllisiä siihen. 

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 10:48"]

Ja mies ei muuten koskaan lähde suhteesta jossei sillä ole jo toinen nainen valmiina odottamassa. Eli juttu näyttäis just siltä miltä aluksi arveltiinkiin. Kukaan nainen ei sekoa siitä että mies ei hoida lapsia tai tulee vaan sanaharkkaa. Mutta toinen nainen ja miehen lähtö sen mukaan onkin jo ihan eri juttu...

[/quote]

Olen lähtenyt suhteesta useamman kerran vaikka ei ole ollut uutta katsottuna. Syynä: suhteiden toimimattomuus toisen puolen vikojen takia. Mutta olen jäänyt suhteeseen vaikka minulla on ollut toinen nainen. Ei mitkään päätökset synny saman kaavan mukaan mustavalkoisesti. Jokainen erotapaus on yksilöllinen.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:40"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:37"]

Järkyttävää kuinka vähän on ymmärrystä siitä että ihminen voi mennä rikki. Vajota pois tästä todellisuudesta. Vieläpä yllättävän helposti. Ihan turha lässyttää jostain syyllisyyksistä silloin. Siksi olisikin tärkeää toimia aina niin, ettei kukaan hajoaisi.

[/quote]

Koetapa puhua samaan sävyyn siitä Tyrnävän murhapolttaja-isästä, aivan. Ei oikein sovi siihen kuvioon tuo lässytys. Totta hemmetissä ihmisiltä mieli särkyy kaikkialla maailmassa. Matka mielen särkymisestä omien lasten tappamiseen ajamalla päin linja-autoa, jossa matkustajia on aika harvinaista kuitenkin ja sellaista ei pidä lässyttämällä yrittää inhimillistää.

[/quote]

Tyrnävän isä ei tappanut itseään. Ei näitä kahta tapausta voi verrata.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:51"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 10:57"]

Olisipa äiti laittanut lapset päivähoitoon, ei olisi ollut niin uuvuksissa. Mutta varmaan pelkäsi paheksuntaa...

[/quote]

Tätä voi miettiä ne, jotka tälläkin palstalla demonisoivat kaikki äidit jotka laittavat taaperoikäisen hoitoon. Kannattaisiko olla hieman suvaitsevampi?

[/quote]

Jopas löytyi oikeutus laiskuudelle ja ahneudelle. Mietipäs, miten naiset on pärjänneet ilman mitään kodinkoneita, puilla lämmittäen, itse ja ilman säilykkeitä ruuat tehden, parinkymmenen lehmän ja kymmenen kakaran kanssa??? Ja joo, se oli ennen vanhaan, mutta samoja naisia kai tässä vieläkin ollaan??? Ja kaiken huipuksi ei ollut mitään sossua, jonne poiketa elämistänsä kustannuttamaan työssäkäyvillä.
[/quote]
Mietippäs miten miehet ennen pärjäsivät ilman autoa, baariiltoja, etelän reissuja kavereiden kanssa, nettiä ja tietokonepelejä, harrastuksia ja firman pikkujouluja.

Ennen vanhaan isommat lapset auttoivat, mummot ja papat asuivat samassa talossa. Koulut olivat vieressä ja lapset kävelivät sinne itse. Harrastuksia ei ollut kaukana, eikä ketään kuskattu minnekään. Ei ollut neuvoloita eikä muskareita. Koulun vaatimukset olivat toiset ja monet eivät montaa vuotta edes käynyt Paljon äitejä kuoli lapsivuoteeseen tai pellolle.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt ja yhdistellä mielivaltaisesti asioita eri aikakausilta on typerää.
Jos oikein tarkkaan katsotaan minne niitä verorahoja oikein on uponnut, niin äitien tukeminen ei ole ollenkaan tyhmemmästä päästä.
Suljetaan vaikka kaikki katuvalot. Nekin ovat päällä lisätäkseen turvallisuuden tunnetta. Jokainen voisi varustautua taskulampulla.200 vuotta sitten pärjättiin ihan hyvin ilman, joten miksi ei nykyisinkin.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:02"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:51"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:42"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:35"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 10:40"]Huonossa suhteessa ei kannata elää. Olisi ollut kummallekin parempi, että olisivat eronneet.  [/quote] juu... ja iloista jos mies olisi tehnyt selväksi, että pitää huolen omista lapsistaan. Yleensä nainen jää yksin vastuuseen. [/quote] Naisen syytä tämä koko tragedia tietenkin on, se nyt on selvää, mutta kyllä miesten kannattaisi hieman rakentaa sitä tulevaisuutta toisella lailla. Tässäkin jutussa oltu vuosia jo yhdessä, hankittu lapset ja kun lapset on 1- ja 2-vuotiaat niin mies päättää jättää?! Ja tälle tuntuu löytyvän ymmärrystä, että huonosta suhteesta tuleekin lähteä ja samaan hengenvetoon sitten kirkasotsaisesti surraan lapsia. Öh? Lapset on yhdessä hankittu, perhe perustettu, ei homma mene vain niin että siitä sitten kävellään pois, vaikka suhde tuntuisi siinä kohtaa huonolta. Pitäisi hakea apua, yrittää mennä eteenpäin, hankkia äidille lastenhoitojeesiä ja vähän suunnitella elämää pitkäjänteisemmin ja ajatella niitä lapsia. Todellakin. Jos pitkässä suhteessa hankitaan lapsia ja mies päättää lähteä ja liitosta on 1-2-vuotiaat lapset, niin se ei kuulkaa vain ole oikein niitä lapsia kohtaan. Tämä enemmänkin yleisenä pohdintana kuin tähän keissin liittyen.

[/quote]

Ylivoimaisesti suurin osa avioeroista Suomessa hakee nainen? Missä on naisten vastuu?

On oikeasti sairasta kääntää koko juttu miehen syyksi. Mies elätti perheensä eikä tehnyt mitään väärää. Kyllä täysijärkinen ihminen hakisi eroa jos vaimo rupeaa käyttäytymään noin kuin tuo nainen

[/quote]

Juu, eroa HAKEE nainen. Ylivoimaisesti suurin eron syy on miehen uskottomuus. Mies petti, minä jätin. Ei sitäkään saatanan kusipää saanut aikaiseksi. Hienoa on kun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään, voi vain olla liihotella ja jättää eron hakemisenkin toisen tehtäväksi. Ja sitten naisia syytetään.

[/quote]

Naiset pettää ihan yhtä paljon kuin miehet. Miehet ei ole tippaakaan pahempia. 

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 19:27"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:37"]

Järkyttävää kuinka vähän on ymmärrystä siitä että ihminen voi mennä rikki. Vajota pois tästä todellisuudesta. Vieläpä yllättävän helposti. Ihan turha lässyttää jostain syyllisyyksistä silloin. Siksi olisikin tärkeää toimia aina niin, ettei kukaan hajoaisi.

[/quote]

Ihmisiltä on yleensä aika turha odottaa ymmärrystä mielenterveydellisiä asioita kohtaan. Näkeehän sen täälläkin keskusteluissa, että masennusta ei ymmärretä sairaudeksi, vaan se on jotain mistä ihmisen pitäisi selvitä jaloilleen, kunhan vähän viitsii ryhdistäytyä. Kylmä ja kolkko on tämä nykysuomi, vaikka moni ihminen voi huonosti, niin empatiaa ei löydy toiselle.

[/quote]

Juu, ei löydy empatiaa tälle tapaukselle, kuten ei sille Laajasalonkaan perhesurmaajaisälle. Tunnen surua vain siitä, ettei lapsia saatu ajoissa turvaan näiltä tunne-elämältään ja persoonaltaan selvästi epävakailta ihmsisltä.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:23"]Nainen oli ihan kantasuomalainen, vanhimman lapsen isä suomalainen myös. Nainen itse kasvanut Yh-perheessä. Mies oli naista selkeästi vanhempi. Eivät kumpikaan mitään penaalin terävämpiä kyniä. Mies kävi viikonloput baarissa eikä tosiaan ollut mikään nallekarhumainen perheeniskä. Ja perhe oli köyhähkö, he asuivat vuokralla siinä talossa ja heillä vaan yksi auto vaikka mies töissä muualla ja tarttee autoa myös töissään. Tän naisen ex-mies todella vähän kuvioissa enää.
[/quote]

Näyttäsi olevan joku heidät tuntenut linjoilla. Kerropa nimiä pöytään.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:25"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:58"]

Miksi on niin vaikeaa vain hyväksyä sitä että ihmisellä voi olla niin paha olla, että järki sumenee kokonaan? Miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että ihmisen pahan olon takana on useimmiten rakkaudettomuus, totaalinen osattomuus jossakin vaiheessa elämäänsä? Jokainen ilkeys ja halveksunta jonka päästätte suustanne, on osa sitä ketjua, missä ihmisten järki sumenee. Jonkun toisen, jossain toisaalla.

[/quote]

Tämä on niin totta. Te ketkä ette ole olleet siinä tilassa että yksin hoidatte kaksi pientä lasta ja mies vuoro/eissutöissä ja itse niin lopen uupuneita ja rikki henkisesti, ette voi ymmärtää. Se on niin monen tekijän summa, joka johtaa siihen olotilaan. Onhan tuo tapahtuma kauheaa, mutta tietyllä tavalla pystyn ehkä samaistumaan äidin olotilaan. Voin vain kuvitella miten lopen uupuneena kuulee että joutuu jatkossa hoitamaan pienet lapset yksin kun toinen haluaa erota on voinut olla se viimeinen niitti että enää ei vain ole jaksanut. 

[/quote]

Hae apua, olet ilmeisesti käynyt lähellä mielentilaa, jossa haluat tappaa omat lapsesi!

(En vaan tajua, miksi tuon naisen hirmutekoa inhimillistetään täällä!)

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:21"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:09"] [quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:02"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:58"] [quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:50"]

Tarkoitan nyt sitä, että omien lasten turvallisuuden ja hyvän lapsuuden pitäisi mennä kaiken muun edelle. Jos on riski siitä, että lapset eivät ole turvassa tai ovat heitteillä, siihen pitäisi puuttua ajoissa eikä ihmetellä vaan vieressä välinpitämättömänä tai luottaen siihen, ettei mitään varmasti tapahdu. Itse en jättäisi ainakaan lapsia sellaisen hoivaan, joka on täysin sekaisin ja uupunut. Hankkisin kunnollista apua tai jäisin itse hoitamaan. Tuokin turha tapahtuma olisi ollut estettävissä, jos apua olisi saatu.

  Noniin, nyt on taas super-av-mamma linjoilla, sellainen joka osaa perhesurmankin ennaltaehkäistä. Kerropa miten tällaisen riskiarvion osaat tehdä? Vai toimitko niin, että lapsesi ovat AINA sinun siipiesi suojassa, et esim. anna isän hoitaa niitä? Isähän voi vaikka aivan yllättäen sairastua psykoosiin ja varttihulluudessaan yhtäkkiä lapsosillesi jotain tehdä. o_O Äly hoi!?!?!?!!?!? Äly hoi vaan sinnekin! Kyllä tuossa oli vaaran merkit näkyvillä jo ennen turmaa, kun oli poliisiakin soiteltu. Ollut riitaa lastenhoidosta ym. ja nainen oli varmasti selkeästi uupunut, masentunut ja jotenkin mielisairas, takuulla mies on huomannut tämän. Ja silti vain jättää lapset jatkuvasti tällaisen äidin hoitoon? Aika iso riski se, että toinen selvästi sekaisin. Jos niistä lapsista välittää, kyllä sitä jotain tekee muuttaakseen asioita, eikä vain käännä lapsille selkää vaikka vaimolle kääntäisikin. En näe riskinä tasapainoiselle ihmiselle lasten jättämistä, yllättävät psykoosit ovat aika harvinaisia.   Kerropa suuressa viisaudessasi, että mistä tietää ennalta, että lapset ovat hengenvaarassa, jos riidat vanhempien ovat koskeneet parisuhteen päättämistä? Tässä maassa kuitenkin aika paljon riidellään parisuhdeiden päättyessä, mistä tiedät tarkalleen, että milloin tällaisessa tilanteessa on lapset vaarassa? Sinulla taitaa olla jokin meedion kyky tietää, että juuri tässä eroperheessä lapset tulevat menettämään eroprosessissa henkensä... Edelleen peräänkuulutan sitä älyhoita... Ihan kuule siitä, jos huomaa toisen mielenterveyden pahasti horjuvan. Silloin on suuri riski, että jotain käy. Niin yksinkertaista, mutta sinulle niin vaikeaa ymmärtää. Jätä vaan omat lapsesi mielisairaan uupuneen masentuneen kumppanin hoidettavaksi ja katso, mitä tapahtuu. Todennäköisimmin säilyvät hengissä, mutta se ei ihan riitä. Kukaan tervejärkinen ei halua aiheuttaa lapselleen turhia traumoja, vaaratilanteita ja turvattomuutta. Noh mutta kun masennus todella yleinen sairaus, oikea kansantauti meillä täällä Pohjolan perukoilla. Sinun logiikallasi puolisoiden pitäisi osata pikaisesti diagnosoida masennus puolisolta ja evakuoida lapset heti kun puoliso on masentunut. Vai? Oletan että masentunut on mielestäsi = potentiaalinen lastentappaja? Ajattelet niin yksinkertaisesti hankalaa asiaa, että onnea vaan sinulle tuossa maailmankuvassasi elämiseen. Masennusta sairastaa varmasti joku sinunkin lähipiirissäsi, et vaan huomaa sitä. Jos uskallat niin mietipä joskus sitä, että ovatko oikeasti kaikki masentuneet vaarallisia muiden hengelle. http://terveyshymy.fi/artikkelit/masennus-on-masentavan-yleista En kuule nyt puhu ihan pelkästä masennuksesta, joka on todella yleinen. Tuota äitiä vaivasi selvästi vähän muukin kuin masennus, kuten tuloksesta ja sitä edeltävistä tapahtumista näkyy.

Ja isältä vaadit kyvyn tehdä mielenterveysdiagnooseja ja vaarallisuusarvioita omasta puolisostaan. Eroamiseen kuitenkiin liittynee aina riitelyä. Tahallaan isä jätti lapset äidille, koska tiesi että näin käy? Ööh.

Olihan isä jo poliiseillekin soittanut, ilmeisesti ei siis pitänyt äitiä tasapainoisena ihmisenä. Varmasti oli yksin tai kavereidensakin kanssa jo diagnooseja tehnyt. Ja silti jätti lapsensa sekavassa mielentilassa olevalle naiselle. Ei nähtävästi kyennyt lasten parasta ajattelemaan. Todella surullinen kohtalo näille lapsille. Tuo olisi varmasti ollut estettävissä. Älkää vanhemmat hylätkö lapsianne hädän hetkellä.

Tämä tragedia järkyttää minua todella paljon. Enemmän kuin mikään perhesurma tai muu aiemmin. Mutta melkein yhtä paljon minua järkyttää tämän palstan mielipiteet. Äidin ratkaisu oli väärä, sen nyt kaikki varmasti ymmärtävät ja myöntävät. Ja syitä voidaan spekuloida. Mutta mikä määrä epätoivoa ja tuskaa tuon ratkaisun takana oli. Ja mikä määrä syyllisyyttä ja tuskaa jää jäljelle.

Ei kaikkien ihmisen elämä ole vakaata, harkittua ja suunniteltua. Ja vaikka on, kaikki voi muuttua nopeastikin. Eikä kaikki selviä takaiskuista vain olkaa kohauttamalla. Vähän myötätuntoa ihan kaikkia kohtaan hei!

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:26"]

Ihan vaan sydämellä ajateltuna: sulla on 1- ja 2-vuotiaat lapset. ja se 6v. Ukko on koko ajan työmatkoilla (ja näihin kuvioihin liittyy noin 95% joku säätö)  ja itse olet polviin saakka siinä lasten arjessa. Jostain syystä ymmärtää äidin epätoivon. Täytyy olla täyspaska äijä, että tuossa vaiheessa jättää perheensä. Ei äidin tekoa voi mitenkään hyväksyä tai puolustella, mutta aika epäinhimillistä on isänkin toiminta. Noin pienten lasten äiti tarvitsee valtavasti tukea.

[/quote]

Ihan itse on varmaankin ne lapset noin pienellä ikäerolla halunnut... ehkäisyä voi ja on ihan suotavaakin käyttää, ettei tule liian pientä ikäeroa sisaruksille. Kyllä normaalista pikkulapsiarjesta selviää ilman mitään erityistukea!! Varsinkin, kun valinta on ihan oma.

Sekopää BITCH toi nainen!!