LA heinäkuussa 2015

Minäkin ilmottaudun mukaan :). Olen 29 vuotias esikoista odotteleva. Raskausviikkoja on nyt 5+3, elikkäs varhaisessa vaiheessa ollaan. Laskettu aika tulee ihan heinäkuun loppupuolelle. Olo on ihanan onnellinen, mutta pieni pelko vaivaa, jos kaikki ei menekkään toivotulla tavalla. Lähipiirissä ei ole oikein ketään mieheni lisäksi, joille voisin mieltä askartavista asioista puhua, mutta täällä näyttäisi olevan! Laitoin liittymispyynnön myös suljettuun ryhmään ja fb-ryhmäkin kuulostaa hyvältä! Onnea

Heippa! Minäkin haluaisin liittyä mukaan. Olen 21-vuotias, positiivisen testin tein sunnuntaina ja nyt olisi menossa rv 5+3 (neuvolan mukaan) ja laskettu aika olisi heinäkuun lopulla. Esikoinen olisi siis tulossa, jos kaikki menee hyvin. :)  Minullakaan ei ole lähipiirissä muita kuin mies, jonka kanssa puhua raskaudesta, ja siksi kaipailisinkin jutteluseuraa! Laitan liittymispyynnön suljettuun ryhmään!

Heippa! Täälä kans 20v nainen jolla pitäis olla menossa nyt 7+3 :) Jännäks käy, eka neuvola on huomenna ja innolla ootan ekaa ultraa että näkis kaiken olevan kunnossa. Pahoinvointi on jokapäiväistä,  en ole kumminkaan kertaakaan oksentanut. Ekaa masuasukkia odotellaan ja aluks mies oli kauheen "vaisu" mut nyt on kertonu työ kavereille, kavereille ja parille sukulaiselle jo innoissaan. Oma sukuni ei vielä tiedä, kerrotaan sitten jouluna :P

Heippa! Laitoin eilen omasta mielestäni pyynnön tuonne suljettuun ryhmään mutta en löydä keskustelua vielä. Mikä neuvoksi? 

Moikka kaikki! :) Täällä ilmoittautuu esikoista odottava 27 vuotias muidu :) Yritystä takana 1,5 vuotta ja nyt LA on 20.7.2015. Eli 6+5. Oireena todella kova väsymys, ei jaksaisi mitään. Etova olo ja huimaus.  

Hei vaan! Vihdoin uskallan tänne kirjoittaa. Tänään on käyty yksityisellä varhaisultrassa katsomassa sykettä ja samaan syssyyn ekassa neuvolassa. Syyskuussa tipuin maaliskuisten joukosta kun ekassa ultrassa löytyikin menehtynyt sikiö. Lääkkeellinen tyhjennys ja uutta putkeen, nyt mennään ultran mukaan 7+3 eli heinäkuun puolen välin tienoille osuu la. Ensimmäisestä raskaudesta ja sen keskenmenosta jäi vähän kauhufiilis, joten siksi tätä uutta ei ole ottanut tosissaan ennen kuin näki sen sykkeen. Vaikka pahoinvointi on ollut ihan jokapäiväistä ja yölläkin pitää herätä syömään. Nyt sit kuitenkin annettiin jo melko hyvät prosentit onnistumiselle.

Vielä omat speksit sen verran et ikää ens viikolla 25, mies 29, esikoinen tulossa ja v-s alueella asustellaan. :)

Hei!
Mä ilmottaudun myös joukkoon :)
Esikoista odotan ja la on 3.7 <3
Oireena on ollut pahoinvointia, joka ajottui viikoille 5-7, kova väsymys ollut alusta asti ja rinnat on kun pienet ilmapallot jotka tuntuu että räjähtää
Plussan tein 30.10 kun menkat oli 6päivää myöhässä. Nyt taidetaan mennä 9+4. Ekassa ultrassa käynyt jo viime viikolla ja kaikki oli hyvin :)

Jokohan sitä uskaltaisi liittyä..

Eli täällä lukuisten ja erittäin raskaiden vastoinkäymisten ja komplikaatioiden (2 x tuulimuna, 1 x kromosomihäiriö) jälkeen RV 8+2 ja LA ilmeisesti 13.7 jos lääkäriin on uskominen. Varhaisultrassa näkyi vahva syke  =)

Nyt toiveet korkeammalla kun ikinä ennen. Ollaan molemmat jo miehen kanssa ohitettu ns. "parasta ennen" -päiväys ;)

Kaikki oireet löytyy rintojen arkuudesta lähtien. On huimausta, kuumaa, kylmää ja kamalaa nälkää. Nyt olen sairaslomalla pahoinvoinnin takia, joka jostain syystä on alkanut pahentua viimeisen viikon aikana ja alan kakoa heti kun nostan pään tyynystä. Hieman hirvittää että onkohan kaikki nytkään kunnossa. Edeltävissä raskauksissa pahoinvointi lisääntyi joka kerta, kun pikkuisella oli asiat huonosti, tai tuulimuna "vanheni". Perinnöllisyyslääkäri sanoi, että alkion/sikiön vauriot näkyvät äidin ankarana pahoinvointina, siksi siis olen kauhuissani.

Peukut pystyyn, rakenneultraan olisi vielä 3 viikkoa.

Ilmottaudun mukaan. Nyt rv 10+1 ja la. 1.7.2015. Yksi km takana vuonna 2006. Esikoista siis odotellaan, minä 32v. ja mies 36v. Tuon km:n takia olen ollut aika hermona koko ajan vaikka yrittänyt kovasti rentoutua. Tämä taitaa olla pienoinen ihme että olen raskaana koska mulla todettu molemmilla puolilla pcos eikä pitänyt tulla luomusti raskaaksi. Yritystä n. 7v. takana yhtäjaksoisesti. ja pam, yhtäkkiä raskaana =) 

Oireina on ollut :

* alusta lähtien nännien armoton arkuus, välillä vähän helpottaa mutta taas seuraavassa hetkessä kosketusarat

* kuvotusta ja kohta-oksennan-fiilistä varsinkin jos en ole syönyt vähään aikaan mutta en ole oksentanut kertaakaan

* alavatsan juilimista, menkkamaista kipuilua, alavatsan repäisyjä ja inhottavaa kipua tuolla alhaalla jos sattuu yskäisemään tai nousemaan/kääntymään liian nopeasti

* hajuherkkyys ja en voi sietää esim. yhden meidän kylppärissä olevan suihkugeelin hajua vaan meinaan oksentaa jos sen haistan ( ennen tykkäsin tuosta tuoksusta )

* kahvi ei ole maistunut moneen viikkoon

* itkuherkkyys ja monesta asiasta itseensä ottaminen joille olen ennen raskautta nauranut :D

* väsymys

* musta on tullut todella valikoiva ruokien suhteen, tänään syön jotain joka ei meinaa mennä enää seuraavana päivänä millään alas..

* vatsakivut+ummetus

siinähän niitä jo olikin.. Onko teillä muille suurinpiirtein näillä samoilla viikoilla eli 10+1 ollut alavatsalla "repäisyjä" ja navan ympärillä välillä pistävää tunnetta? Olen jo oppinut paljon rentoutumaan alusta jolloin diagnosoin kaikki oireet/kivut keskenmenoksi mutta vielä mietityttää välillä kun ekaa kertaa tässä tilanteessa.

Verta en ole vuotanut mutta muutaman kerran tullut sellaista vaaleanpunaista vähän paperiin joka sitten loppunut kummiskin. Ultrassa kävin rv 8+5 ja syke löytyi, silti olen tosi huolissani välillä.. np-ultra olis 22.12 jota odotan innolla ja pelkään/jännitän samalla.

Meillä tuo seulontaultra 30.12, ei malttaisi millään odottaa. Verikokeissa pitäisi kans käydä kohta puoliin.

Hyvin pitkälti samat oireet on ollut täälläkin, ja nuo repäisyt ja krampit ovat myös tuttuja. Tosin itselläni niitä ei ole edes päivittäin, eikä vuotoja/tiputtelua ole ollut minkäänlaista.

Oikein nauratti tuo kun kerroit, ettet voi syödä seuraavana päivänä samaa ruokaa kun edellisenä :D Nopeaan tahtiin muuttuu mielihalut täälläkin, ja se mikä juuri meni alas, yököttää seuraavassa hetkessä. Ja jostain syystä kahvi maistuu erityisen hyvältä, mutta aiheuttaa niin hirveitä rytmihäiriöitä, että pakko on vähentää vaikka ei haluaisi. Ja monet hajut laukaisevat hurjan pahoinvoinnin, tosin yököttää koko ajan ilman niitä hajujakin..

No josko sitä uskaltautuis mukaan :) Toista odotellaan ja la on 12.7.

Meillä on muuten tuo seulontaultra samana päivänä kuin Bigmommalla eli 30.12. Mitenköhän sitä jaksaa odotella sinne asti :)

Tervehdys kaikille heinäkuun odottajille. Saan nyt vihdoin aikaiseksi liittyä keskusteluun mukaan. LA on 5.7. ja kolmatta odotan, miehelle tämä on ensimmäinen. Np-ultra on onneksi jo viikon päästä eli 16.12. 

Oireita on vaikka mitä:

Pahin on väsymys, töiden jälkeen ei jaksaisi tehdä mitään ja suurin haave on päästä nukkumaan.

Pahoinvointi, en ole oksentanut, mutta etoo lähes koko ajan.

Hajuherkkyys, varsinkin kaikki miestentuoksut oksettaa.

Rintojen arkuus.

Ummetus, suolen toimint selvästi hidastunut.

Itkuisuus, lähes mistä vain.

Mielialanvaihtelut, enemmäkseen alavireinen mieliala.

Vatsanalueen krampit ja vetäisyt on tuttuja, varsinkin jos tekee nopeita liikkeitä.

Onko olemassa joku suljettu ryhmä tai facebook-ryhmä?

Mulla olis 22.12 seulontaultra, niinku jenniferilläkin :) toivottavasti kaikki on hyvin.

Täälläkin yksi heinäkuun odottaja, joka vasta nyt uskaltautuu mukaan. LA 11.7 ja tällä viikolla käyty ultrassa. Laitan pyynnön tuonne suljettuu ryhmään myös:)

Heips.

Tänään rv 12+0. Ylihuomenna on np-ultra ja pelottaa vietävästi että sikiö on kuollu sisälle. Noh perjantaina se selviää. Onneksi on hyvä ja mukava kätilö ultraamassa. Varhaisultrassa kuukaus sitten kaikki oli hyvin, syke näkyi ym...mutta kyllä sitä pelkää silti. Kerron perjantain jälkeen kuinka kävi.

Hei! Ihana palsta, tuli itsekkin nyt rekisteröidyttyä mukaan. Olen 19-vuotias ensiodottaja raskausviikoilla 15+4. Raskaus tuli yllätyksenä, koska olin jo tottunut ajatukseen, etten voi tulla raskaaksi. Arvelin sen johtuvan endometrioosista, eikä ehkäisylle siis seurustellessa ole koskaan ollut tarvetta. Ihanalla avopuolisollani taisi ollakkin vähän vikkelämpiä siittiöitä!

Alkuraskaus oli vaikeaa aikaa, pahoinvointi esti sängystä nousemisen ja olen pikkuhiljaa eristäytynyt kotiini. Onneksi avokki teki aamupalat ja hoiti muutenkin enemmän kotia! Vähitellen on oppinut taas lähtemään ulos kävelyille, mutta ystäviä ei enää ole. Luulin omaavani niitä paljonkin, mutta baarikavereitahan nuo taisivat vaan olla... Vaikeaa on, kun ei ole naisihmisiä joille avoimesti jutella, mutta onneksi tuosta avopuolisosta on paljon seuraa. Yksinäisyys, onnellisuus, huolet, surut ja haaveet tasapainottelevat päivittäin.

Nyt vaivana on ollut enimmäkseen kamala unettomuus. Riippumatta siitä, monelta saan unta, herään aina 1-3 maissa, viimeistään neljältä. Täysin virkeänä. Päivät ottaa kovasti voimille. Olo tuntuu laiskalta ja saamattomalta :/ Onneksi kuitenkin hormoonihöyryissäni voisin leipoa ja siivoa kellon ympäri :D

Unettomuus, koiranuni, itkuisuus, mielialanvaihtelut, turvotus, rintojen herkkyys, huimaus... onneksi paha olo kuitenkin jo helpottaa. Luulin etten koskaan selviäisi alkuraskaudesta, hyi kamala sitä oloa. Tsemppiä vaan niille joilla kärsimys vielä jatkuu.

Eilen käytiin sykettä kuuntelemassa, 150 pulssi jota oli ihmeellistä kyllä kuunnella :)

Nt-ultrassa kaikki hyvin. L.A. pysyi samana eli 18.7 :)

Kaikille odottajille hyvää alkanutta vuotta :)

Moikka ja onnea kaikille :)

Jotkut on yrittämällä yrittänyt, ja joillekkin lapsi on ollut itsestään selvyys.. Mie olen vähän hälläväliä tapaus.

Tein abortin kun oli 16-vuotias, sillon lääkäri sanoi että on epätodennäköstä että tuun enään koskaan saamaan lapsia.. olen pieni ja elämäntavat on mitä on.. Noh sen jälkeen kaikenmailman ehkäsyt on jäänyt välistä ja se on ollut mun seurustelukumppaneille ihan ok. Nyt mun viimesimmässä parisuhteessa ihmeteltiin miten en tule raskaaks vaikka ei käytetä ehkäsyä, selitin mitä mulle oli kerrottu sillon 16-vuotiaana ja edelleen kun ne elämäntavat on mitä on.. Mutta päätettiin että jos ns. vahinko käy (tiedossa on hyvin että ilman ehkäsyä jos harrastaa seksiä se ei ole vahinko ;) )niin sitten käy. 

Meni jonkiinverran aikaa ja erottiin kyseisen miehen kanssa, parempi niin meillä alko oleen erikäsitys elämästä, parisuhteesta ja toisistamme. Noin kaks viikkoa erosta tajusin että mulla on menkat myöhässä ja vähän hassu olo aamusin, en kuitenkaan oksentanut ikinä, oli vain etova olo.. Menin reippaana tyttönä apteekkiin, juuuri ennen kun piti mennä töihin. Pissasin tikkuun se oli alle 10s kun tikussa oli kaks viivaa :) Sekosin totaalisesti, yritin kasta itseäni että töihin töihin töihin.. Ei kaikki ajatukset samaan aikaan päässä.. Siitä sitten kun kasasin itseni, en päässyt eroon siitä hymystä, tytöt ajatteli töissä nooo sillä on joku sutina meneillään siks se on noin hyvällä tuulella ;) Perjaatteessa joo..

Eikun töihin ja kuvaviesti eksälle.. TYHMÄ MINÄ! :D 100 puhelua ja miljoona tekstiviestiä, soitin tauolla hänelle ja sanoin etten huijaa en yritä mitään ota mut säälistä takasin juttuja, että uskomatonta mutta totta.

Asioita pähkäiltiin jonkin aikaa yhdessä ja erikseen. Päätin pitää lapsen kävi mitä kävi, ei ole varaa toiseen aborttiin enään.. Nyt ollaan erossa edelleen kyseisen miehen kanssa, mutta käymme yhdessä neuvoloissa, puhumme asiasta yhdessä ja kasvatamme lapsen yhdessä.. Vain aika näyttää onko meistä ihan oikeaksi perheeksi vielä vai ollaanko erikseen ja lapsi on yhteistä. :)

LA 27.7.2015 eli raskausviikkoja 13+2 <3

Tiedustelen kaverini puolesta joka saa heinäkuun lapsen, että onko teillä olemassa facebookissa jotain heinäkuiset ryhmää? Itse olen lokakuisissa ja kaveri olis kans halukas liittymään omaan ryhmäänsä :)

Kiinnostaisi minuakin tuo facebook-ryhmä! :) Minulla laskettu 1.7.