Onko väärin, ettei siedä tyhmiä ihmisiä?

Kyllä on väärin, jos ei siedä "tyhmiä" ihmisiä. Jo luokittelu "tyhmiin" on epähumaania. Toisaalta, ovatko nuoret ja kokemattomat tyhmiä? Tai lapset? Entä dementoituneet seniilit? 

Veikkaan, että aloittajallekin tulee hetkiä, jolloin ei tiedä ja taida joitakin asioita. Onko tämä hänelle tyhmyyttä, jota ei siedä? Mitä on tyhmyys? Ainakin se on naiivi ilmaus ja sen käyttäminen kertoo mielestäni lapsekkaasta mielestä. Onko AP kovinkin nuori, tai kokematon? Tosin ei kaikki nuoret tietenkään luokittele muita ihmisiä "tyhmiin ja älykkäisiin" (etten syyllistyisi yleistyksiin). 

Mies salomailta

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 22:10"]Älykkyys on myös sitä, että hyväksyy sen että ihmisiä on erilaisia. Ei se ole moraalisesti väärin että tuskastut ihmisiin jotka eivät ole täytä sinun standardejasi, vaan se on vain kypsymättömyyttä.  Toista ihmistä kuuluu kunnioittaa, vaikka hän ei olisi sellainen mitä itse tahtoisi. Voit toki tuskastua, mutta on epäkohteliasta käytöstä näyttää se tuskastumisesi, eikä sellainen anna sinusta kovin fiksua kuvaa.
[/quote]Tämä oli Hieno kirjoitus:-).

Itse tuskastun jos puhelimessa puhuu hitaasti. Kysymys normaalista ihmisestä. Ei jaksaisi kuunnella.

Niin mutta kun ne tyhmiä juttuja kertovat eivät vastavuoroisesti ole yhtään sen enempää suvaitsevaisia. Jos heittäisin jotain minua kiinnostavaa pullakeskustelujen lomaan, saisin osakseni torjuntaa ja silmienpyörittelyä. Mikä tuokin luulee tuossa olevansa?

- Terv. kaffepullakeskusteluihin ja vastaaviin kyllästynyt

Sitähän sanotaan, että toisissa ärsyttää eniten omat piirteet.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2014 klo 06:58"]

Ap:n kaltaiset eivät voisi toimia esim. opettajana tai lääkärinä. Noissa hommissa on siedettävä "tyhmiä" ihmisiä, sillä asiakkaita tai oppilaita ei voi valita. On paljon muitakin ammatteja, mutta nämä nyt tulivat ensimmäisenä mieleen sellaisista, ssä tapaa kaikenlaista väkeä. 

[/quote]

Olin juuri tulossa kertomaan samaa. Älykkyyteensä kovasti ihastuneet ihmiset ovat niin jumineita sille omalle mukavuusalueelleen, että  he eivät vaan kykene astumaan sieltä pois. Mikä tässä tapauksessa voisi olla esimerkiksi erilaisten ihmisten kanssa toimiminen. Me kaikki tiedetään opettajia, jotka olivat opinnoissaan loistavia mutta opettajina surkeita, koska eivät kykene eläytymään opetettaviensa maailmaan, kapasiteettiin ja kykyyn oppia.

Juuri tässä yhtenä päivänä katsoin kuinka kiistämättä hyvin älykäs lääkäri kohtasi iäkkään potilaan, joka ei juuri kuullut ja ymmärryskin oli alentunut. Siinä se ihminen valkoisessa takissa selkeästi ja hitaasti artikuloi puolentoista metrin päässä potilaasta, seisten (potilas istui), vaikka potilas sanoi ettei kuule mitään. Me kaikki muut oltiin siinä ympärillä, että voi jumalauta, MENE LÄHEMMÄS! HAE TUOLI JA ISTU SAMALLE TASOLLE! OTA KATSEKONTAKTI! KÄYTÄ SANOJA JOITA POTILAS YMMÄRTÄÄ!. Mut ei. Älykäs lääkäri jätti potilaan nöyryytettynä ja ymmällään sänkynsä laidalle istumaan ja odottamaan, että joku tulee kertomaan mitä tässä nyt oikein tapahtui. Eipä tuosta lääkäristä nyt ihan hirveästi ole iloa kenellekään, verrattuna sellaiseen joka osaa kohdata potilaan.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 23:46"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 23:42"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 20:48"]

Turhaudun helposti ihmisiin, jotka ovat selvästi vähemmän älykkäitä kuin itse olen. Joutavat puheenaiheet, kyvyttömys abstraktiin ajatteluun sekä älykkyyden kanssa usein korreloivien sivistyneisyyden, keskustelutaidon ja huumorintajun puutte ärsyttäät minua, ja tunnen usein olevani aivan eri aaltopituudella tällaisten ihmisten kanssa. Etenkin työkavereina tyhmiä ihmisiä on vaikea sietää, kun he tekevät työnsä huonosti ja hitaasti ja pitävät kovaa melua itsestään ja typeristä, huonosti mietityistä mielipiteistään.

Teenkö moraalisesti väärin, kun tuskastun itseäni tyhmempiin? Pitäisikö minun pakottaa itseni arvostamaan tyyppiä, jota en todellisuudessa lainkaan arvosta?

[/quote]

Etkös fiksuna ihmisenä näe tässä asetelmassa mitään paradoksaalista? Jos olet niin valtavan fiksu, sulla tulisi olla myös runsaasti kapasiteettia ymmärtää erilaisuutta sekä se, että kaikessa on monta puolta. Se mikä sun mielestäsi on tyhmää, voi jossakin toisessa asiassa olla hyvinkin tilanteentasaista ja fiksua. Ehket ole niin fiksu kuin haluaisit olla... Ainakin "älykkyytesi" on kovin kapea-alaista. Oikeasti älykkäät pitävät jokaista kohtaamaansa ihmistä opettajana. Koska se että kohottaa itse itsensä, tyhmentää ihmisen hyvin nopeasti. Ootkos sellaist kuullut, että usein ihmisen on vaikeinta sietää toisessa ihmisessä niitä omia puoliaan joita ei voi hyvkäksyä. Sen logiikan mukaan sulla on ongelmia hyväksyä oma tyhmyytesi ja joutavuutesi. Turha kuvitella etteikö niitä ominaisuuksia löytyisi myös sinusta. Eli kohdallasi tuskin on kyse siitä että olisit niin älykäs, vaan siitä että rpjisoit omia huonoja puoliasi toisiin. Eli olet lopulta vielä varsin kehittymätön.

[/quote]

Persoonallisuusanalyysisi sekoittaa iloisesti älykkyyden, persoonallisuuden piirteet, temperamentin, henkilökohtaiset elämänarvot ja tavoitteet. Tällainen epämääräisyys valitettavasti syö vähän kommenttisi tehoa, enkä ole muutenkaan varma, minkälainen ihminen kuvittelee voivansa päästä toisesta ihmisestä ja hänen vaikuttimistaan selvyyteen parin keskustelupalstalla kirjoitetun kappaleen perusteella. -ap

[/quote]

Voi rakas, olen minäkin Keltinkangas-Järviseni lukenut. Tämä vauva-palsta nyt ei vain ole se foorumi missä viitsisin ruveta tieteellisesti päteviä artikkeleita väsäämään. Saan tehdä niitä ihan tarpeeksi työssäni. Henkilökohtainen kokemukseni on, ihan parin kirjoituksesi perusteella, että se mikä älyssä loistaa, tunne-älyssä ja henkisessä kehityksessä uupuu. Itse arvostan huomattavasti enemmän tunne-älyä kuin vittumaista, omahyväistä älykkyyttä. Älyykkyyttä on monta lajia ja tuollainen ylimielisälykkyys lienee niistä turhin. Kummasti se vaan sinäkin kyselet vahvistusta omille mielipiteillesi vauva-palstalla. Eikös kannattaisi siirtyä vähän korkeampilentoisiin foorumeihin abstraktin älykkyytesi ja ylemmyydentuntosi kanssa? Vai olisko niin, että sinäkin kuitenkin tarvitsisit muiden ihmisten huomiota? Siinä puuhassa toi tunne-äly olis kova sana.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 20:48"]

Turhaudun helposti ihmisiin, jotka ovat selvästi vähemmän älykkäitä kuin itse olen. Joutavat puheenaiheet, kyvyttömys abstraktiin ajatteluun sekä älykkyyden kanssa usein korreloivien sivistyneisyyden, keskustelutaidon ja huumorintajun puutte ärsyttäät minua, ja tunnen usein olevani aivan eri aaltopituudella tällaisten ihmisten kanssa. Etenkin työkavereina tyhmiä ihmisiä on vaikea sietää, kun he tekevät työnsä huonosti ja hitaasti ja pitävät kovaa melua itsestään ja typeristä, huonosti mietityistä mielipiteistään.

Teenkö moraalisesti väärin, kun tuskastun itseäni tyhmempiin? Pitäisikö minun pakottaa itseni arvostamaan tyyppiä, jota en todellisuudessa lainkaan arvosta?

[/quote]

On sulla suuret luulot itsestäsi.

Ihminen joka ei siedä toisen ihmisen heikkoutta ja virheettömyyttä on ihan pihalla. Aina. Tunne-elämältään sekaisin. Ja keskimäärin erittäin raskasta seuraa. Saako tällaisen neurootikon seurasta kieltäytyä? Raskasta katsoa kun toinen on niin syvällä narsistisissa ongelmissa ettei hänen kanssaan pysty kommunikoimaan tunnetasolla ollenkaan????

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 22:41"]

En tiedä. Vietin amk:ssa aikaa ennen kuin pääsin yliopistoon. En ole sen jälkeen oikein jaksanut tyhmiä. Mua ne kohteli huonosti siellä, joten en koe että mun pitäis olla niille mukava nyt. Niin makaa kuin petaa.

Ja kyllähän elämä on mukavampaa itseään fiksumpien kuin tyhmempien kanssa.

[/quote]

Oliskohan tässä jotain splittausta ja projektiota ilmassa?

Sä et siedä tyhmiä. Okei. Mä en siedä itsekeskeisiä, omahyväisiä, ahneita, ilkeitä esim.

Eli onko moraalisesti väärin, että turkastuu ap:n kaltaisiin neurootikkoihin? Pitääkö pakottaa itsensä arvostamaan ap:ta jota ei todellisuudessa arvosta? Ja vastaushan kuuluu, että kun on sitä tunneälyä, kykenee ymmärtämään kuinka surullinen kohtalo tuollainen on. Näkemään, kuinka suuret luulot ja tunne-elämän vääristymät ap:lla on. Siitä seuraa myötätunto; että hänellä on tuollainen risti kannettavanaan. Kaikilla meillä on joku risti. Ja ehkä surullisin kohtalo on se, ettei sitä kykene jakamaan muiden kanssa, vaan pakenee omiin suuruudenkuvitelmiinsa. Että kaikki myötätunto sulle ap. Toivottavasti joskus uskallat laskeutua alas ylemmyydentuntoisuudestasi ihan tavalliseksi ihmiseksi. Meillä kaikilla on sama ihmisarvo. Sullakin :)

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 23:33"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 23:26"]mistähän älykkyyden osa-alueesta tässä edes puhutaan? ovat kovin erilaisia. sosiaalisesti vähä-älyiset esimerkiksi ärsyyntyvät kovin helposti muista, sillä eivät osaa asettua toisen asemaan ja ymmärtää toisen lähtökohtia. vähän älykkäämpi myös tiedostaa omia puutteitaan paremmin, jolloin on helpompi suoda muille heidän epätäydellisyytensä kokien että jossain määrin tasoissa tässä kuitenkin kaikki ollaan. -Nainen 19v- [/quote] lisäsit ikäsi kommentin perään saadaksesi jotain ylistystä että voi kun nyt on viisas teini? Koska iälläsihän ei ole mitää tekemistä kommenttisi kanssa..

[/quote]

käytän tällä palstalla pääosin aina nimimerkkiä, sillä tuntuu, että tällöin tulee mietittyä tarkemmin, mitä suustaan päästää kun ei ole aivan täysin anonyymi. Ihan totta ettei ikä liity tähän mielipiteeseen, mutta joihinkin muihin kylläkin.

Tää kertoo just siitä mistä ap puhuu. Palsta täynnä urpoja jotka eivät erota kirjaviisauden ja sosiaalisen älykkyyden eroa. Eikä erota suvaitsevaisuutta älykkyydestä. Huh huh!!
Sosiaalista älykkyyttä ja tilannetajua joko on tai ei ole.
Samat tyypit on tod näk niitä jotka eivät ymmärrä sarkasmia tai ironiaa. Täällä usein huudellaan provoa yms kun kyseessä ollut alunperinkin esim ironinen heitto...
Useimmiten oikeasti älykkäät ovat juurikin sosiaalisesti älykkäitä eivätkä kirjaviisaita. Nämä kaksi eivät poissulje toisiaan.
Sosiaalinen älykkyys ei ole suvaitsevuutta vaan kykyä lukea ihmisiä, eleitä, tilannetta, hahmottaa, looginen ajattelu yms....

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 20:48"]

Turhaudun helposti ihmisiin, jotka ovat selvästi vähemmän älykkäitä kuin itse olen. Joutavat puheenaiheet, kyvyttömys abstraktiin ajatteluun sekä älykkyyden kanssa usein korreloivien sivistyneisyyden, keskustelutaidon ja huumorintajun puutte ärsyttäät minua, ja tunnen usein olevani aivan eri aaltopituudella tällaisten ihmisten kanssa. Etenkin työkavereina tyhmiä ihmisiä on vaikea sietää, kun he tekevät työnsä huonosti ja hitaasti ja pitävät kovaa melua itsestään ja typeristä, huonosti mietityistä mielipiteistään.

Teenkö moraalisesti väärin, kun tuskastun itseäni tyhmempiin? Pitäisikö minun pakottaa itseni arvostamaan tyyppiä, jota en todellisuudessa lainkaan arvosta?

[/quote]

Parempi niin että näyttää tuskastumisensa tai sanoo kohteliaasti, olette eri aaltopituudella.  Kuin että pitää toisia luulossa, tahdon kovasti teidän ystäväksenne.  Sitten taas nämä panttaavat lapsellisesti hienoa seuraansa.

Tyhmyys määritellään melko usein enemmistön mielipiteellä.  Viisas lienee nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan?

Kävin lukion, amkin, yliopiston. Kaikki mahdolliset kurssit omalta ja muiltakin aloilta mitä oli saatavilla. Ja edelleen ympärillä vain niitä tyhmiä. Ja tym-pii. Ei tämä oikeasti ole yhtään kivaa, kukaan muu ei tajua. Ainoa valopilkku on oma mies joka luojan kiitos on samalla aaltopituudella. Olkaa ihmiset kiitollisia normiälystänne.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 23:33"]

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 23:26"]

mistähän älykkyyden osa-alueesta tässä edes puhutaan? ovat kovin erilaisia. sosiaalisesti vähä-älyiset esimerkiksi ärsyyntyvät kovin helposti muista, sillä eivät osaa asettua toisen asemaan ja ymmärtää toisen lähtökohtia. vähän älykkäämpi myös tiedostaa omia puutteitaan paremmin, jolloin on helpompi suoda muille heidän epätäydellisyytensä kokien että jossain määrin tasoissa tässä kuitenkin kaikki ollaan. -Nainen 19v-

[/quote]

Kaikki eivät ole "jossain määrin tasoissa", mitä tulee älykkyyteen, muihin kognitioihin, lahjakkuuteen, terveyteen, kauneuteen tai muihinkaan ominaisuuksiin. Maailmassa ei ole mitään sosiaidemokraattista jumalaa, joka jakaisi kaikille saman määrän eri heikkouksia ja vahvuuksia niin, että kaikki olisivat yhtä pystyviä ja kyvykkäitä, kaikki vain vähän eri tavalla. Olisi todella mukavaa, jos näin olisi, mutta toivominen ei tee asiasta totta. Yksilöiden välillä on aivan todellisia älykkyyseroja. -ap

[/quote]

En todellakaan ajattele noin kuten kuvailit, että olisimme kaikki samankykyisiä. "Tasoissa" oli ehkä huono sanavalinta, mutta ajattelen, että kun huomioi toisten hyvin vaihtelevat ja eriarvoiset lähtökohdat (kuinka on tullut kohdelluksi, millaisessa perheessä on kasvanut, mitä vastoinkäymisiä kohdannut jne.), on helpompi hyväksyä toisen vajavaisuudet. Uskon siihen, että syntyessämme "terveillä" ihmisillä on kuitenkin suhteellisen saman verran edellytyksiä kehitykseen, perimän vaikutus ei ole hallitseva. Esimerkiksi vammaisia ihmisiä kohdatessa ainakin oma suhtautumiseni on erilainen siksi, että ymmärrän poikkeavan käytöksen johtuvan neurologisista eroista, näimpä etsin syytä toisen käytökselle myös muiden kohdalla. Tyhmyydeksi luulemani voi joskus olla jopa fiksuutta, tai vain hajamielisyyttä.

-Nainen 19v-

Itse olen suorittanut psykologin arvioiman älykkyystestin, jonka mukaan ÄO:ni on suurempi kuin >99 prosentilla väestöstä. Itseasiassa testi ei pysty luotettavasti mittaamaan suurempia ÄO-lukuja, joten en tiedä todellista älykkyysosamäärääni. Voin kuitenkin varmuudella sanoa, että harvoin kohtaan minua älykkäämpiä ihmisiä.

Tästä huolimatta harvoin peilaan omaa älykkyyttäni muihin, saatika koen turhautumista muiden tyhmyyteen. Koko älykkyysasiaa ei edes tule mietittyä kuin harvoin, esimerkiksi lukiessa tällaisia aloituksia. Ap:n kohdalla uskon kyseessä olevan liian suuret luulot omasta erinomaisuudesta, mikä saa hänet leimaamaan erilailla toimivat ja ajattelevat ihmiset tyhmiksi. Tämä taas oikeuttaa hänen logiikallaan turhautumisen heihin.

Ap, en mäkään erityisemmin arvosta muiden ihmisten ajatuksia tai mielipiteitä. Mä kuitenkin ymmärrän, että kaikkien mielipiteet ovat objektiivisesti ajatellen enemmän tai vähemmän paskaa, myös minun. Se, että koet olevasi eri aaltopituuksilla muiden kanssa ei tee sinusta uniikkia lumihiutaletta. Ulkopuolisten silmin vaikutat samanlaiselta keskinkertaiselta ja tylsältä paskalta kuin kuka tahansa muukin ihminen.

Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, ei elämästä muuten tule mitään. Ymmärrän kuitenkin ap:ta jollain tasolla.

Itse olen tässä joutunut perehdyttämään ihmistä, jolla ei ole samanlaisia kykyjä ja ymmärrystä kuin perus-Irmalla ja pikkuhiljaa enenevässä määrin turhauttaa. Joudun yksinkertaisetkin asiat selittämään kolmeen kertaan vähintään ja vaikka miten päin selittäisi, tuntuu ettei mene jakeluun.

Ja nyt ei puhuta mistään tähtitieteestä vaan ihan perus asiakaspalvelusta. Hänelle ei esimerkiksi mene jakeluun, että puhelimeen vastattaessa VOI sanoa oman nimen sen firman nimen lisäksi ja, että sinne luuriin pitää asiakkaalle sanoa, jos laskee luurin pöydälle ja hakee jonkun toisen puhelimeen jne.

Olen aiemminkin perehdyttänyt ihmisiä ja tavikset nyt tajuavatkin homman jujun vähintään viikossa. Nyt on mennyt jo kolme viikkoa eikä perehdytettävä osaa vieläkään kuin alkeellisimmat hommat ja kyselee välillä aivan uskomattomia kysymyksiä. Lisäksi välillä hävettää hänen kahvipöytäjutut, kun ne ovat tasoa "Juuu niiin eilen oli bussissa kolme ihmistä" ja sitä samaa saattaa hokea kolmekin kertaa peräjälkeen vaikka kaikki on jo vastannut "aijaa juu juu aivan niin"...

Itse olen lehmänhermoinen yleensä, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa turhauttaa. En kuitenkaan kyseiselle ihmiselle halua turhautumistani näyttää, koska en halua loukata. Toivon että ap:lläkin on sen verran sosiaalista pelisilmää, ettei näytä näille hänen mielestään "tyhmille" ihmisille omia tunteitaan.

Jokainen on kuitenkin yksilö ja on totta että on olemassa ns. tyhmempiä ihmisiä ja sitten on niitä älykköjäkin, mutta kaikki me olemme saman arvoisia ja kaikki ansaitsemme tulla kohdatuksi kunnioituksella. Töissä vaan täytyy työnantajan ymmärtää järjestää työtehtävät niin, että jokaisella on sellaiset työtehtävät mistä kykenee selviytymään.

[quote author="Vierailija" time="23.10.2014 klo 09:39"]

Kävin lukion, amkin, yliopiston. Kaikki mahdolliset kurssit omalta ja muiltakin aloilta mitä oli saatavilla. Ja edelleen ympärillä vain niitä tyhmiä. Ja tym-pii. Ei tämä oikeasti ole yhtään kivaa, kukaan muu ei tajua. Ainoa valopilkku on oma mies joka luojan kiitos on samalla aaltopituudella. Olkaa ihmiset kiitollisia normiälystänne.

[/quote]

Mulla on sellainen fiilis, että kyse ei ole enää tuossa vaiheessa siitä, että muut eivät olisi riittävän älykkäitä sinulle. Kyse on johonkin muuhun asiaan hermostumisesta. Kaikki älykkäät ihmisethän eivät ole keskenään samanlaisia, eikä älykkyyden tunnusmerkki ole vaikka se, ettei jaksa small talkia (kuten täällä palstalla usein esitetään).