Lue keskustelun säännöt.
Onko työnhaku oikeasti tällaista nykyään? (Sis linkki). Alan itkemään jos on!
10.09.2021 |
Jäin yllättäen työttömäksi kun työpaikkani (siis firma) myytiin ja uusi omistaja saneerasi pois tietyt avainroolit (halutessaan miehittää ne omilla henkilöillään). Sain toki 6kk ”kädenpuristuksen” mutta siitä huolimatta olen nyt työtön ja etsinyt jo 3kk tuloksetta työtä.
Osaamiseni on hyvää (taloushallinto), on päällikkötason kokemusta, esimieskokemusta yli 15v, CV on aukoton.
Mutta. Mulla on hankala tilanne sillä asun kaupungissa jossa mulla ei ole mitään verkostoa. Joudun asumaan tässä ainakin muutaman vuoden, lähiomaisen hoivan takia.
Kun luin tämän työnhaku-opstuksen niin aloin melkein itkeä. Oikeastiko se on tällaista nykyään? Pitää kommentoida kaikkea twitterissa, tehdä myyvät webbisivut itsestään, tunkea joka kissanrisistiäiseen verkottuakseen? Artikkeli oli jotenkin niin ilkeästi kirjoitettu että tunnen itseni epäkelvoksi muumioksi (olen 44v).
Tässä tää linkki
https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/tyonhaku-nailla-ohjeilla-saat-unelm…
Onko enää KETÄÄN joka olisi saanut työn ilman suhteita ja ihan perinteisellä hakemuksella?
Kommentit (468)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Senkö takia en saa töitä kun en todellakaan ala brändäämään itseäni pitkin nettiä yms. Sairas maailma. Ja sitten on muka pulaa osaavista työntekijöistä? Katinpskt
Minulle valitettiin siitä, etten käytä Facebookia, Twitteriä enkä Instagramia. Miksi minun pitäisi käyttää valtava määrä aikaa moiseen? Ei minulla ole mitään kommentoitavaa tavallisesta elämästäni joka päivä. Mihinkään mietelauseiden postaukseen en lähde. Minulla oli mietelauseiden postaaja Facebookissa kaverina ja hän oli osaltaan vauhdittamassa minun poistumistani Facebookista.
Ilmeisesti työnantajat kuvittelevat, etten osaa käyttää noita työkaluina? Luulisi Wordin ja Exelin olevan tärkeämpiä kuin selfiet.
Mulle valitettiin työhaastattelussa vuonna 2010 etten ollut pitänyt yllä kunnolla LinkedIn-profiiliani.... Toki tuo palvelu nyt liittyykin oikeasti vähän enemmän työnhakuun, mutta tuli kyllä aika puun takaa tuo kommentti silloin minulle siinä haastattelussa. Tosin sain sen työpaikan siitä huolimatta silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään turhia hakemuksia vaan puhelin käteen ja soittelemaan, mollin sivut voi halutessaan tulostaa ja pyyhkiä niillä berberin. Sitten hakemusta kehiin jos soittaessa pyytävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähetä avoimia hakemuksia. Tee kunnon hakemus. Muista kuva!
Kaikki työpaikat eivät tule julkiseen hakuun.
Miksi sitä kuvaa pyydetään? Eikö ole tärkeämpää, että on ammattitaitoinen omalla alallaan? Eihän Maija Meikäläinen hae mitään valokuvamallin paikkaa.
Ehkä halutaan katsoa olemus. Siis onko tatuointeja, lävistyksiä, vihreät hiukset. (ja ei saa sanoa, mutta ehkä myös ihon värikkyys)
Ajattelin vuokrata yksiöni. En ollut vielä pannut vuokralle, mutta pihalla oli noin 40 nuorta naista. Kysyin, miksi ovat siinä. Sanoivat menevänsä katsomaan vuokra-asuntoa.
Lähes kaikki olivat sen näköisiä, että tällainen vanha täti-ihminen ei sellaisille olisi vuokrannut. Oli niin valtavan räväköitä ilmestyksiä. Esim pitkä punainen goottiasu yhdellä.
(oman teinini mielestä olen vanhanaikainen, kun kerroin hänelle)
Vierailija kirjoitti:
Mitään turhia hakemuksia vaan puhelin käteen ja soittelemaan, mollin sivut voi halutessaan tulostaa ja pyyhkiä niillä berberin. Sitten hakemusta kehiin jos soittaessa pyytävät.
Soittelemaan kelle? Hr osastolle? Toimitusjohtajalle? Työkkärin tädille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti, älykäs, aikaansaava kekseliäs ja hain Kiillolle töihin tuotekehitykseen. En päässyt haastatteluun, mutta kuulin tutulta, että haastatteluna piti tehdä kolmen minuutin video ja esitellä siinä itsensä. Jaa en ollut ottanut itsestäni kuin 2 selfietä sitä ennen. Olisin voinut keksiä vaikka mitä uutta tuotetta Kiillolle, mutta esiintyä videossa... Musta ei ole ikinä saatu hyvää kuvaa. Tuskin videointi onnistuu yhtään paremmin.
Joten joka hommaan pitää olla joko ekstrovertti kaikkien kaveri tai sitten äärimmäinen tiimityöntekijä.
V***aa älyttömästi. Ratkon oikeasti tiimien ongelmat ja ekstroverttien ongelmat, että ne saavat tehtyä sitä miksi heidät on palkattu. Miksi minun pitäisi muuttua joksikin toiseksi? V***aa kun kaikki organisaatiot kuitenkin tarttee loppupelissä sen ongelmanratkaisijan.
Siksi organisaatioihin tarvitaan erilaisia ihmisiä, että homma kehittyy. Jees jees kulttuuri on hetken kivaa, kunnes huomataan että hei me ei pärjätä tällä tavalla. Nokiallakin kävi näin.
Ap tässä vielä, mulla on paljon tätä samaa eli olen loistava työssäni, mutta introvertti ja en ole osannut verkostoitua tarpeeksi (nyt sen huomaan selvästi, ennen en ehkä niinkään).
Se tulisi tajuta että introverteille verkostoituminen on epämiellyttävää. Toki mullakin on verkostoja ja niitä työn kautta tulee, mutta että vartavasten lähtisi kaikkiin kinkereihin ja lions clubeihin… tuntuu vastenmieliseltä.
Ja joo tiedän, pakko mun on tuota alkaa tekemään. Sanon silti sen että työelämä menettää valtavan paljon osaamista kun työnhaku on nyt koodattu elstroverteille. Ei introverteille.
Introversio ei tarkoita sitä, ettei kykenisi ja haluaisi verkostoitua. Ottaa päähän aina, kun annetaan ymmärtää, että me introt olemme jotenkin erakoita ja kykenemättömiä sosiaaliseen työelämään. Olen itse viimeisen päälle intro, nytkin vietän pe-iltaa yksin (puoliso katsoo televisiota) ja töiden jälkeen tarvitsin päikkärit. Mutta samaan aikaan nautin uusista haasteista, siitä että on mahdollisuus verkostoitua ja ottaa johtava rooli erilaisissa tilaisuuksissa jne. En saa energiaa ihmisten tapaamisesta, päinvastoin, mikä on introlle tyypillistä. Mutta osaamistani introversio ei vähennä tippaakaan ja verkostoihin liityn mielelläni.
Minusta intro-extroversion lisäksi kannattaisi pohtia myös persoonallisuustyyppejä ja ne liittyvät luultavasti tähän enemmän kuin tuo akseli. Eli itse ns. punaisena persoonallisuustyyppinä olen paitsi introvertti niin myös melko dominoiva. Haluan asioiden tapahtuvan nopeasti, otan mielelläni johtavan roolin, olen tarvittaessa äänessä ja esillä.
Kirjanpidossa ja taloushallinnossa on paljon "sinisiä" ja ne verkostoitumisen ja työnhaun haasteet voivat nousta pikemmin siitä kuin intro/extroversiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laita nuorekas valokuva itsestäsi hakemukseen niin et välttämättä tarvitse verkostoja.
Kuinkas sellainen otetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita nuorekas valokuva itsestäsi hakemukseen niin et välttämättä tarvitse verkostoja.
Kuinkas sellainen otetaan?
Moni varmaan sanoo että filttereitä ;)
Olen itsekin 46 ja mulla on studiossa otettu valokuvaajan ottama kuva (ei ole muokattu mutta valaistus jne saa mut näyttämään nuorelta).
Ei mitään vaikutusta työnhakuun. Akateeminen, 20v kokemusta, 15v päällikkötasoa, ja en pääse edes haastatteluun.
En tajua mistä kiikastaa. cv on hyvä, siitä olen aina pyytänyt palautetta esim rekrykonsulteilta.
Tällaista tää nyt sit nykyään on ;(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää tein oman ratkaisun, kun en työllistynyt millään oman alan töihin. Lähdin siivoojaksi. Ainut vaan, että siivoojaksikaan ei pääse kovin helposti. (siis ilman koulutusta).
No, lopulta pääsin. Nyt jo 5 vuotta työkokemusta. Ja voin sanoa yhden neuvon: Älkää ikinä lähtekö siivousalalle töihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään, jos haluaa erottautua harmaasta massasta, niin pikemminkin on hyvä olla hieman somekriittinen ja korostaa työhaastattelussa sosiaalisen median kiistattomia varjopuolia ja oman mainoksista ja profiloinnista riippumattoman tiedotusalustan tärkeyttä yhtenä viestintävaihtoehtona. Ja läheskään kaikkien työtä ei tietenkään markkinointi ja viestintä kosketa millään tavalla.
No ei ainakaan meille palkattaisi some-kriittistä hakijaa, koska some on meille ihan ehdoton viestintäkanava.
Se ei tarkoita somen täydellistä hylkäämistä. Kritiikki on esimerkiksi julkissektorilla paikallaan, koska tomppelit ei tajua näistä mitään. Se tarkkuus millä nykyään vaimon nettisurffailumieltymykset kääntyvät koneilta telkkarin youtube sovelluksen videosoittoehdotuksiin on suorastaan häkellyttävää ja pitäisi huolestuttaa kaikkia, jos omaa vähääkään älyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti, älykäs, aikaansaava kekseliäs ja hain Kiillolle töihin tuotekehitykseen. En päässyt haastatteluun, mutta kuulin tutulta, että haastatteluna piti tehdä kolmen minuutin video ja esitellä siinä itsensä. Jaa en ollut ottanut itsestäni kuin 2 selfietä sitä ennen. Olisin voinut keksiä vaikka mitä uutta tuotetta Kiillolle, mutta esiintyä videossa... Musta ei ole ikinä saatu hyvää kuvaa. Tuskin videointi onnistuu yhtään paremmin.
Joten joka hommaan pitää olla joko ekstrovertti kaikkien kaveri tai sitten äärimmäinen tiimityöntekijä.
V***aa älyttömästi. Ratkon oikeasti tiimien ongelmat ja ekstroverttien ongelmat, että ne saavat tehtyä sitä miksi heidät on palkattu. Miksi minun pitäisi muuttua joksikin toiseksi? V***aa kun kaikki organisaatiot kuitenkin tarttee loppupelissä sen ongelmanratkaisijan.
Siksi organisaatioihin tarvitaan erilaisia ihmisiä, että homma kehittyy. Jees jees kulttuuri on hetken kivaa, kunnes huomataan että hei me ei pärjätä tällä tavalla. Nokiallakin kävi näin.
Ap tässä vielä, mulla on paljon tätä samaa eli olen loistava työssäni, mutta introvertti ja en ole osannut verkostoitua tarpeeksi (nyt sen huomaan selvästi, ennen en ehkä niinkään).
Se tulisi tajuta että introverteille verkostoituminen on epämiellyttävää. Toki mullakin on verkostoja ja niitä työn kautta tulee, mutta että vartavasten lähtisi kaikkiin kinkereihin ja lions clubeihin… tuntuu vastenmieliseltä.
Ja joo tiedän, pakko mun on tuota alkaa tekemään. Sanon silti sen että työelämä menettää valtavan paljon osaamista kun työnhaku on nyt koodattu elstroverteille. Ei introverteille.Introversio ei tarkoita sitä, ettei kykenisi ja haluaisi verkostoitua. Ottaa päähän aina, kun annetaan ymmärtää, että me introt olemme jotenkin erakoita ja kykenemättömiä sosiaaliseen työelämään. Olen itse viimeisen päälle intro, nytkin vietän pe-iltaa yksin (puoliso katsoo televisiota) ja töiden jälkeen tarvitsin päikkärit. Mutta samaan aikaan nautin uusista haasteista, siitä että on mahdollisuus verkostoitua ja ottaa johtava rooli erilaisissa tilaisuuksissa jne. En saa energiaa ihmisten tapaamisesta, päinvastoin, mikä on introlle tyypillistä. Mutta osaamistani introversio ei vähennä tippaakaan ja verkostoihin liityn mielelläni.
Minusta intro-extroversion lisäksi kannattaisi pohtia myös persoonallisuustyyppejä ja ne liittyvät luultavasti tähän enemmän kuin tuo akseli. Eli itse ns. punaisena persoonallisuustyyppinä olen paitsi introvertti niin myös melko dominoiva. Haluan asioiden tapahtuvan nopeasti, otan mielelläni johtavan roolin, olen tarvittaessa äänessä ja esillä.
Kirjanpidossa ja taloushallinnossa on paljon "sinisiä" ja ne verkostoitumisen ja työnhaun haasteet voivat nousta pikemmin siitä kuin intro/extroversiosta.
Dominoiva introvertti. Verkostoitumista rakastava introvertti. Oletko varma, että olet minkään sortin introvertti?
Hyvät kommentoijat, Suomessahan on työvoimapula. Kyllä tekevälle töitä löytyy. Vai miten se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli sellainen hullu idea mieleen, että laita johonkin kansainväliseen portaaliin ilmoitus. Olen ihan perusduunari ja hain Hollannissa oleskellessa sieltä töitä, mutta Irlannista ottikin joku firma yhteyttä joka haki suomenkielentaitoista myyntisihteeriä! Hakivat yhteen pikkukaupunkiin firmaan juuri suomalaista :) Ainakin nostaa mielialaa tällainen jos ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvät kommentoijat, Suomessahan on työvoimapula. Kyllä tekevälle töitä löytyy. Vai miten se oli.
Erityisesti huippuosaajat viedään käsistä. Se lasketaan eduksi, jos et osaa Suomea perkelettä ja saunaa enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti, älykäs, aikaansaava kekseliäs ja hain Kiillolle töihin tuotekehitykseen. En päässyt haastatteluun, mutta kuulin tutulta, että haastatteluna piti tehdä kolmen minuutin video ja esitellä siinä itsensä. Jaa en ollut ottanut itsestäni kuin 2 selfietä sitä ennen. Olisin voinut keksiä vaikka mitä uutta tuotetta Kiillolle, mutta esiintyä videossa... Musta ei ole ikinä saatu hyvää kuvaa. Tuskin videointi onnistuu yhtään paremmin.
Joten joka hommaan pitää olla joko ekstrovertti kaikkien kaveri tai sitten äärimmäinen tiimityöntekijä.
V***aa älyttömästi. Ratkon oikeasti tiimien ongelmat ja ekstroverttien ongelmat, että ne saavat tehtyä sitä miksi heidät on palkattu. Miksi minun pitäisi muuttua joksikin toiseksi? V***aa kun kaikki organisaatiot kuitenkin tarttee loppupelissä sen ongelmanratkaisijan.
Siksi organisaatioihin tarvitaan erilaisia ihmisiä, että homma kehittyy. Jees jees kulttuuri on hetken kivaa, kunnes huomataan että hei me ei pärjätä tällä tavalla. Nokiallakin kävi näin.
Ap tässä vielä, mulla on paljon tätä samaa eli olen loistava työssäni, mutta introvertti ja en ole osannut verkostoitua tarpeeksi (nyt sen huomaan selvästi, ennen en ehkä niinkään).
Se tulisi tajuta että introverteille verkostoituminen on epämiellyttävää. Toki mullakin on verkostoja ja niitä työn kautta tulee, mutta että vartavasten lähtisi kaikkiin kinkereihin ja lions clubeihin… tuntuu vastenmieliseltä.
Ja joo tiedän, pakko mun on tuota alkaa tekemään. Sanon silti sen että työelämä menettää valtavan paljon osaamista kun työnhaku on nyt koodattu elstroverteille. Ei introverteille.Introversio ei tarkoita sitä, ettei kykenisi ja haluaisi verkostoitua. Ottaa päähän aina, kun annetaan ymmärtää, että me introt olemme jotenkin erakoita ja kykenemättömiä sosiaaliseen työelämään. Olen itse viimeisen päälle intro, nytkin vietän pe-iltaa yksin (puoliso katsoo televisiota) ja töiden jälkeen tarvitsin päikkärit. Mutta samaan aikaan nautin uusista haasteista, siitä että on mahdollisuus verkostoitua ja ottaa johtava rooli erilaisissa tilaisuuksissa jne. En saa energiaa ihmisten tapaamisesta, päinvastoin, mikä on introlle tyypillistä. Mutta osaamistani introversio ei vähennä tippaakaan ja verkostoihin liityn mielelläni.
Minusta intro-extroversion lisäksi kannattaisi pohtia myös persoonallisuustyyppejä ja ne liittyvät luultavasti tähän enemmän kuin tuo akseli. Eli itse ns. punaisena persoonallisuustyyppinä olen paitsi introvertti niin myös melko dominoiva. Haluan asioiden tapahtuvan nopeasti, otan mielelläni johtavan roolin, olen tarvittaessa äänessä ja esillä.
Kirjanpidossa ja taloushallinnossa on paljon "sinisiä" ja ne verkostoitumisen ja työnhaun haasteet voivat nousta pikemmin siitä kuin intro/extroversiosta.
Kuka on määritellyt sinut introvertiksi vai onko se vain oma käsityksesi itsestäsi? Päikkäreitä voi tarvita myös huonojen yöunien takia, jos on esim. uniapneaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvät kommentoijat, Suomessahan on työvoimapula. Kyllä tekevälle töitä löytyy. Vai miten se oli.
Pahinta todella on tää että luullaan että on työvoimapula.
Voin täysin objektiivisesti sanoa että olen uskomattoman taitava työssäni, mielettömän sitoutunut ja ahkera, varmaan tuotteliaimmasta päästä kaikin tavoin. Sydämeni särkyy kun en pääse edes haastatteluun. Ei anneta edes mahdollisuutta.
Teen siis ns ”kaiken oikein” mutta tulosta ei synny. Joka kerta itkettää kun tulee ei kiitos -kirje.
Ja tosiaan tällaiset yllätyspotkut ilman varoitusta saanut olen myös (ei siis minusta johtuva syy vaan uusi toimari vaihtoi koko johdon, tämä on itse asiassa aika yleistä)
Mun omat boomerivanhemmat just narisee että mikä sua vaivaa, oletko nirppnokka, nyt on TYÖVOIMAPULA!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain viimeksi töitä 2010. Töihin en enää koskaan mene vaikka pakotettaisiin.
Et voikaan mennä mihinkään töihin. Koska kukaan ei enää huoli sinua töihin.
Ammattitaitosi on vanhentunut totaalisesti. Olet myös pahasti syrjäytynyt työelämästä yleensä, olet sivussa säännöllisestä päiväjärjestyksestä, suunnitelmalliselta elämältä ja sopeutumaton toimimaan muiden ihmisten kanssa tiimissä tai yleensäkään.
Näin se käy kaikille, jotka ovat pitkäään työttömänä. Lopulta rupeavat pelkäämään sitä, että joku heidät vielä sattuisi töihin ottamaan, kun eivät enää osaa olla eikä elää muiden ihmisten kanssa, helpossakaan työssä.
Ja v*tut käy. Mä olin vuosikausia työttämänä. Nyt sain töitä ja olen heti ensimmäisestä päivästä lähtien tehnyt työni hyvin ja ammattitaitoisesti.
Viikon jälkeen jo tuli kiitosta työn jäljestä vaikka "täällä ei yleensä kehuta"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti, älykäs, aikaansaava kekseliäs ja hain Kiillolle töihin tuotekehitykseen. En päässyt haastatteluun, mutta kuulin tutulta, että haastatteluna piti tehdä kolmen minuutin video ja esitellä siinä itsensä. Jaa en ollut ottanut itsestäni kuin 2 selfietä sitä ennen. Olisin voinut keksiä vaikka mitä uutta tuotetta Kiillolle, mutta esiintyä videossa... Musta ei ole ikinä saatu hyvää kuvaa. Tuskin videointi onnistuu yhtään paremmin.
Joten joka hommaan pitää olla joko ekstrovertti kaikkien kaveri tai sitten äärimmäinen tiimityöntekijä.
V***aa älyttömästi. Ratkon oikeasti tiimien ongelmat ja ekstroverttien ongelmat, että ne saavat tehtyä sitä miksi heidät on palkattu. Miksi minun pitäisi muuttua joksikin toiseksi? V***aa kun kaikki organisaatiot kuitenkin tarttee loppupelissä sen ongelmanratkaisijan.
Siksi organisaatioihin tarvitaan erilaisia ihmisiä, että homma kehittyy. Jees jees kulttuuri on hetken kivaa, kunnes huomataan että hei me ei pärjätä tällä tavalla. Nokiallakin kävi näin.
Ap tässä vielä, mulla on paljon tätä samaa eli olen loistava työssäni, mutta introvertti ja en ole osannut verkostoitua tarpeeksi (nyt sen huomaan selvästi, ennen en ehkä niinkään).
Se tulisi tajuta että introverteille verkostoituminen on epämiellyttävää. Toki mullakin on verkostoja ja niitä työn kautta tulee, mutta että vartavasten lähtisi kaikkiin kinkereihin ja lions clubeihin… tuntuu vastenmieliseltä.
Ja joo tiedän, pakko mun on tuota alkaa tekemään. Sanon silti sen että työelämä menettää valtavan paljon osaamista kun työnhaku on nyt koodattu elstroverteille. Ei introverteille.Introversio ei tarkoita sitä, ettei kykenisi ja haluaisi verkostoitua. Ottaa päähän aina, kun annetaan ymmärtää, että me introt olemme jotenkin erakoita ja kykenemättömiä sosiaaliseen työelämään. Olen itse viimeisen päälle intro, nytkin vietän pe-iltaa yksin (puoliso katsoo televisiota) ja töiden jälkeen tarvitsin päikkärit. Mutta samaan aikaan nautin uusista haasteista, siitä että on mahdollisuus verkostoitua ja ottaa johtava rooli erilaisissa tilaisuuksissa jne. En saa energiaa ihmisten tapaamisesta, päinvastoin, mikä on introlle tyypillistä. Mutta osaamistani introversio ei vähennä tippaakaan ja verkostoihin liityn mielelläni.
Minusta intro-extroversion lisäksi kannattaisi pohtia myös persoonallisuustyyppejä ja ne liittyvät luultavasti tähän enemmän kuin tuo akseli. Eli itse ns. punaisena persoonallisuustyyppinä olen paitsi introvertti niin myös melko dominoiva. Haluan asioiden tapahtuvan nopeasti, otan mielelläni johtavan roolin, olen tarvittaessa äänessä ja esillä.
Kirjanpidossa ja taloushallinnossa on paljon "sinisiä" ja ne verkostoitumisen ja työnhaun haasteet voivat nousta pikemmin siitä kuin intro/extroversiosta.
Dominoiva introvertti. Verkostoitumista rakastava introvertti. Oletko varma, että olet minkään sortin introvertti?
Olen varma. Olen viettänyt lapsuuteni mielikuvitusmaailmassa sen sijaan, että olisin leikkinyt oikeasti ikätovereitteni kanssa; olen opiskeluaikana vetäytynyt omaan maailmaani ja torjunut ihmisiä, jotka ovat halunneet läheisempää suhdetta; olen puolisoni kanssa sopinut, että hoidamme molemmat omat sukulais- ja ystäväsuhteemme koska en halua käyttää vapaa-aikaani hänen sukulaisten tai ystävien tapaamiseen kuin sen verran, mikä on välttämätöntä, jne.
Vapaa-aikana, kuten huomenna, lepään ja kerään voimia. Maanantaina alkaa taas uusi viikko ja taas tehdään tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain viimeksi töitä 2010. Töihin en enää koskaan mene vaikka pakotettaisiin.
Et voikaan mennä mihinkään töihin. Koska kukaan ei enää huoli sinua töihin.
Ammattitaitosi on vanhentunut totaalisesti. Olet myös pahasti syrjäytynyt työelämästä yleensä, olet sivussa säännöllisestä päiväjärjestyksestä, suunnitelmalliselta elämältä ja sopeutumaton toimimaan muiden ihmisten kanssa tiimissä tai yleensäkään.
Näin se käy kaikille, jotka ovat pitkäään työttömänä. Lopulta rupeavat pelkäämään sitä, että joku heidät vielä sattuisi töihin ottamaan, kun eivät enää osaa olla eikä elää muiden ihmisten kanssa, helpossakaan työssä.
Ja v*tut käy. Mä olin vuosikausia työttämänä. Nyt sain töitä ja olen heti ensimmäisestä päivästä lähtien tehnyt työni hyvin ja ammattitaitoisesti.
Viikon jälkeen jo tuli kiitosta työn jäljestä vaikka "täällä ei yleensä kehuta"
MITEN sait töitä noin pitkän tauon jälkeen? Mä olen ollut perhevapaalla 3v ja tämä on työantajien silmissä täysi ammattitaidon romahdus. Olen koko perhevapaan ajan opiskellut kaikki alan uudet asiat ja tehnyt sillointällöin tutuille töitä. Ei auta. Työnantajat kokee että ammattitaito on kadonnut.
Minä tein sellaisen ratkaisun, että kouluttauduin sossutädiksi toisesta akateemisesta ammatista. Loppui se somepelleily, videocv:t ja muu roska. Ihan kuntarekryn ja haastattelun kautta on töitä saanut – ns. helposti eli minun mielestäni normaalisti.
No ei ainakaan meille palkattaisi some-kriittistä hakijaa, koska some on meille ihan ehdoton viestintäkanava.