Lue keskustelun säännöt.
Voiko mielestäsi täysin suomenkielinen perhe antaa ruotsalaisen nimen lapselle?
10.09.2021 |
Jos sukunimikin on täysin suomalainen.
Onko esimerkiksi ihan kelpoa antaa tytölle nimeksi Saga tai Stella?
Katselin ruotsinkielisiä tytönnimiä ja kyllä sieltä löytyy suomenkielessäkin hyvin tutut esim. Aino, Elsa, Anna jne.. Mutta missä sitten menee raja mikä nimi ei oikein sovi ihan täysin suomalaiseen perheeseen? Onko Saga ja Stella epäsopivia?
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu nimestä. En antaisi nimeksi esim. Lena, koska on suomalnen vastine Leena. Toisaalta nimi voisi hyvin olla Nina eikä Niina, koska Nina nimeä käytetään niin paljon. Joku Mathias olisi huono valinta, koska se kirjoitettaisiin kuitenkin Matias suomalaisittain.
No parempi ruotsalaisetkin nimet kuin suosikkinimet. Samassa työpaikassa on 10 Ellaa, Aadaa tai Emmaa tai Juliaaa.
Mikä on ruotsalainen nimi? Kaikkia noita nimiä annetaan myös Ruotsissa, Aada tosin kirjoitetaan Ada.
No, onhan nuo ruotsalaisiakin nimiä, mutta meillä jo 15 tutulla Julia
Ja samoin Aada nimi on 20 tutun lapsella, joten mitä erikoisempi nimi sen parempi kuin se, että kaikilla lapsilla on sama nimi.Ylioppilaaksikin näyttää pääsevän samasta koulusta aina 10 Juliaa, kun rinnakkais luokillakin on.
Töissä on sitten kiva, kun koukouksessa on Julia A., Julia P., Julia H., Julia K., ja puheenvuoroja jaetaan.
Emma on myös suosittu. Ihmiset on sekaisin, että kuka niistä Emma nimisistä, kenestä Emmasta nyt puhutaan.
Noille keksitään sitten lempinimet töissä.
Pakko, kun muuten on kaikki jutut sekaisin.
Mielestäni erikoisemmat nimet ovat parempia, että tietää kenestä puhutaan.
Ylioppilaaksi saattaa päästä myös samasta koulusta 10 Aadaa samana keväänä ja seuraavana keväänä sama juttu.
Yhdessä välissä kaikki äidit huusi leikkipuistossa joko Aadaa, Juliaa tai Emmaa.
Eli työpaikoilla noita tulee olemaan monta saman nimistä samassa työpaikassa.
Minua kyllästyttää se, kun työpaikalla on monella sama nimi eikä tiedä kenestä puhutaan. Pakko kohta keksiä lempinimet noille.
Miksi vanhemmat ei jaksa miettiä nimeä? Kaikki antaa sen saman suosikki nimen.
Mikset kysy mieluummin, miksei omat vanhempasi miettineet yhtään vaan antoi sama nimen kuin muut? Nykynimet ei ole yhtä suosittuja kuin silloin kun itse olit lapsi.
Aada nimeä on annettu jo 15 vuotta putkeen suosikki nimenä ja annetaan edelleen. Työpaikalla on Aada A. Aada B. Aada C. Aada D. Aada E. Aada F.....
Ihme jankkaaja. Samaan aikaan et tajua, että työpaikoilla on paljon enemmän Minna, Sannoja ja Sareja. Puhumattakaan Villeistä ja Anteista.
Sulla taitaa olla jotain henkilökohtaista jonkun Aadan vanhempia kohtaan.
Ei ole, luokkakokouksessa 6 oli Aada niminen tyttö.
Mulla on Aada nimininen tyttö, onko sullakin, ai onko sullakin, no ei ole todellista onko sullakin Aada.
Emma on myös suosittu. Onko sullakin Emma, no meidän Emma, jaa meidän Emma ei, no, miten se teidän Emma.
Kalenterissa olisi muitakin nimiä.
Siellä kirjoittelee joku "uniikki" Laura tai Jenni.
Tai uniikki Aada
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohi aiheen,
mutta voisiko joku kertoa miksi lapsen nimi pitää olla esim. Saga tai Pia jne. JOS se kuitenkin halutaan lausuttavan pitkänä (Saaga/Piia). Miksei voisi antaa nimeä sillä tuplavokaalilla suoraan?Oma nimeni on tyyliä "Lena", ja en pidä siitä kun ihmiset lausuvat sen joskus "Leenana".
Entisessä työpaikassa oli häiritsevää kun meitä oli "Lena ja Leena" ja yksi kollega ei oppinut sanomaan nimeäni, usein palavereissa ym. katselimme "lähes kaimani" kanssa että kummalta nyt kysytään, minulta vai häneltä.Lähinnä kummastuttaa, miksi joku lausuu nimen Pia yhdellä iillä. Kyseinen nimi on tarkoitettu äännettäväksi kahdella iillä. Tämä on kuin antaisi lapselle nimen Jack ja vaatisi, että se äännetään Jak.
Ruotsissa monet ulkomaalaiset nimet äännetään ruotsalaisittain, Jack on jak, John on jon, James on jeims jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuttiin töissä, että ei otettaisi työnhakijaa töihin, jos hänellä on sama etunimi kun jollain muulla jo on työpaikalla.
Meillä töissä otetaan paras hakija.
Nykyään kaikilla hakijoilla on koulutukset eli yhtä hyviä.
Juu, joten siksi Sanna ja Juha ei voi menestyä urallaan, kun on tusinanimiä...paitsi päästä pääministereiksi. Juha-nimisiä pörssiyhtiön toimareita laskettiin muutama vuosi sitten olevan enemmän kuin naisjohtajia yhteensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuttiin töissä, että ei otettaisi työnhakijaa töihin, jos hänellä on sama etunimi kun jollain muulla jo on työpaikalla.
Meillä töissä otetaan paras hakija.
Nykyään kaikilla hakijoilla on koulutukset eli yhtä hyviä.
Minkä takia mä sitten hävisin työnhaussa Sarille, Minnalle ja Annelle? T. Uniikki lumihiutale
Älytön kysymys. Tottakait voi ja on suotavaa. Ei kaikkien tarvitse olla samoja Velli Virtasia ja Puuro Perttusia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalle on tullut uusi hullu, Aada-hullu.
Jonka nimi on Aada
Suomalaisittain lausutaan aata.
Tämän hetken suosikkinimet ovat Aino ja Eino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni suomenkielisen sukunimen kanssa ruotsalaisesta nimikalenterista annettu nimi kertoo siitä, että haluaa antaa lapselleen jotain parempaa, kuin mitä on tarjota.
Minä ruotsinkielisen sukunimen kanssa annoin lapselleni latinankielisen nimen. Onko sama homma? Yritinkö tarjota lapselleni jotain parempa kuin mitä on tarjota?
Miksi ruotsalainen nimi olisi jotenkin parempi kuin suomalainen? Eikö ole rasistista väittää noin? Miksi syyksi antaa vierasperäinen nimi ei riitä se, että vanhemmat nyt vain pitävät enemmän nimestä Saga kuin Satu?
Aika jännä, että suomenkielisten pitää opiskella ruotsia koska Suomi on kaksikielinen maa, mutta jos joku esim. tykkää ruotsista niin paljon, että haluaa lapselleen antaa ruotsinkielisen nimen, niin sitä ei sitten saisi tehdä. Eikö ole normaalia, että ruotsinkieliset nimet alkavat tuntua perusnimiltä kerta sitä ruotsia on pakko opetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauniit nimet. Minäkin kirjoittaisin Sagan suomalaisittain Saaga.
Aino kyllä on suomalainen nimi. Sehän on suoraan Kalevalasta. Kiva, jos ruotsalaiset ovat ottaneet sen kalenteriinsa. Vai puhutko nyt vain ruotsinkielisestä suomalaisesta kalenterista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuttiin töissä, että ei otettaisi työnhakijaa töihin, jos hänellä on sama etunimi kun jollain muulla jo on työpaikalla.
Meillä töissä otetaan paras hakija.
Nykyään kaikilla hakijoilla on koulutukset eli yhtä hyviä.
Juu, joten siksi Sanna ja Juha ei voi menestyä urallaan, kun on tusinanimiä...paitsi päästä pääministereiksi. Juha-nimisiä pörssiyhtiön toimareita laskettiin muutama vuosi sitten olevan enemmän kuin naisjohtajia yhteensä.
Oli kyse yhdestä työpaikasta.
Luulin, että meillä on vain yksi pääministeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuttiin töissä, että ei otettaisi työnhakijaa töihin, jos hänellä on sama etunimi kun jollain muulla jo on työpaikalla.
Meillä töissä otetaan paras hakija.
Nykyään kaikilla hakijoilla on koulutukset eli yhtä hyviä.
Juu, joten siksi Sanna ja Juha ei voi menestyä urallaan, kun on tusinanimiä...paitsi päästä pääministereiksi. Juha-nimisiä pörssiyhtiön toimareita laskettiin muutama vuosi sitten olevan enemmän kuin naisjohtajia yhteensä.
Eikös tuossa ole useampi työpaikka vai onko yhdessä työpaikassa useampi toimari?
Niin, sekaisin nuo nimet kyllä menee, ei tiedetä kuka Markku on mitäkin saavuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä, että suomenkielisten pitää opiskella ruotsia koska Suomi on kaksikielinen maa, mutta jos joku esim. tykkää ruotsista niin paljon, että haluaa lapselleen antaa ruotsinkielisen nimen, niin sitä ei sitten saisi tehdä. Eikö ole normaalia, että ruotsinkieliset nimet alkavat tuntua perusnimiltä kerta sitä ruotsia on pakko opetella.
Olen palkkatukityössä ja meillä on myös englanniksi asiakaspalvelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä, että suomenkielisten pitää opiskella ruotsia koska Suomi on kaksikielinen maa, mutta jos joku esim. tykkää ruotsista niin paljon, että haluaa lapselleen antaa ruotsinkielisen nimen, niin sitä ei sitten saisi tehdä. Eikö ole normaalia, että ruotsinkieliset nimet alkavat tuntua perusnimiltä kerta sitä ruotsia on pakko opetella.
Olen palkkatukityössä ja meillä on myös englanniksi asiakaspalvelu.
Suurimmassa osassa työpaikkoja palvellaan myös englanninkielellä nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohi aiheen,
mutta voisiko joku kertoa miksi lapsen nimi pitää olla esim. Saga tai Pia jne. JOS se kuitenkin halutaan lausuttavan pitkänä (Saaga/Piia). Miksei voisi antaa nimeä sillä tuplavokaalilla suoraan?Oma nimeni on tyyliä "Lena", ja en pidä siitä kun ihmiset lausuvat sen joskus "Leenana".
Entisessä työpaikassa oli häiritsevää kun meitä oli "Lena ja Leena" ja yksi kollega ei oppinut sanomaan nimeäni, usein palavereissa ym. katselimme "lähes kaimani" kanssa että kummalta nyt kysytään, minulta vai häneltä.Lähinnä kummastuttaa, miksi joku lausuu nimen Pia yhdellä iillä. Kyseinen nimi on tarkoitettu äännettäväksi kahdella iillä. Tämä on kuin antaisi lapselle nimen Jack ja vaatisi, että se äännetään Jak.
Ruotsissa monet ulkomaalaiset nimet äännetään ruotsalaisittain, Jack on jak, John on jon, James on jeims jne.
Ja farkut äännetään jiins.
Vierailija kirjoitti:
Kauniit nimet. Minäkin kirjoittaisin Sagan suomalaisittain Saaga.
Aino kyllä on suomalainen nimi. Sehän on suoraan Kalevalasta. Kiva, jos ruotsalaiset ovat ottaneet sen kalenteriinsa. Vai puhutko nyt vain ruotsinkielisestä suomalaisesta kalenterista?
Aina on ihan riikinruotsalaisesta kalenterista.
Vierailija kirjoitti:
Ja nimen saa antaa just sellaisen kuin haluaa, se ei kenellekään kuulu.
Tarkoitit varmaan tietenkin hyvän maun mukaisia. Kaikkia nimiä ei hyväksytä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta Saga ja Stella kuulostavat ihan normaaleilta nimiltä, en välttämättä ajattelisi että on ruotsalaisia.
Välttäisin kuitenkin jotain superruotsalaisia - Svea, Åsa, Ylva jne.
Ennen kaikkea nimen pitäisi olla sellainen, että sen osaa suomalaiset helposti lausua ja kirjoittaa.
Sagan voisi kirjoittaa kahdella A:lla, niin siitä saisi suomalaisemman.
Niinpä. Aika monet suomenruotsalaisiksi mielletyt nimet on käytössä monissa, monissa muissakin maissa. Esim. tuo mainittu Stella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kaksikielinen maa joten tottakai voi antaa ruotsinkielisen nimen kuten Saga. Stella on italiaa.
Sellaista nimeä en antaisi jota ei voi ääntää suomalaisittain, kuten esim. Tove.
Miten Saga äännetään suomeksi?
No ääntäisin saaga, mutta onhan Suomessa muitakin nimiä joissa vokaali kahdentuu kuten Pia ja Mia. Ei kukaan sano pia vaan piia.
Nuo nimet voidaan kirjoittaa myös kahdella iillä. Joten jos niin ei ole tehty miksi ne pitäisi ääntää niin?
Jonka nimi on Aada