Juristi vastaa!

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:53"]

Miten estää omaisuuden valuminen lasten kautta heidän puolisisaruksilleen?

[/quote]

En ymmärrä ihan mitä tarkoitat. Siis että sinun omaisuutesi menee perintönä(?) lapsillesi, ja haluat estää ettei se päädy lastesi puolisisaruksille? Se riippuu mm. siitä, ketä ovat lastesi perilliset heidän kuolinhetkellään ja määräävätkö lapsesi testamentilla omaisuudestaan.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:53"]

Strategiset mittasi? Mistä valmistuit ja milloin?

T. Toinen juristi

[/quote]

Ei ole mittanauhaa käden ulottuvilla, sori. Helsingistä 2009!

Kyynistyykö ammatissasi?

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:01"]

Voiko korkeimman oikeuden vapauttavan tuomion jälkeen tunnustaa vaikka murhan ilman pelkoa vankilaan joutumisesta?

[/quote]

Esimerkkinä tietysti se, että kun KKO kohta sanoo Auerista, että jää järkevä epäily ja on siksi syytön, niin voisiko Auer seuraavana päivän avautua Iltalehdessä, että totta kai minä sen tapoin, ilman että käsittely alkaa taas uudestaan.

- sama

[/quote]

Jutut voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi, jos ilmenee olennaista uutta näyttöä. En osaa ottaa kantaa, kuinka ratkaiseva merkitys tunnustuksella olisi tällaisessa jutussa. Se on yksi osa näytöstä mutta ei siihen voi langettavaa tuomiota koskaan yksin perustaa. Mutta aika riski se olisi tunnustaa julkisesti, jos on vapauttavan tuomion saanut.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:13"]

Kyynistyykö ammatissasi?

[/quote]

Tiettyihin asioihin varmasti vähän. Olen tottunut siihen, että ihmiset valehtelevat, kaunistelevat ja muuntelevat totuutta omaksi edukseen. Mutta en koe olevani mitenkään kyyninen, uskon edelleen että suurin osa ihmisistä on hyviä pohjimmiltaan!

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:52"]

Voimmeko mieheni kanssa tehdä keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksessa toiselle siirtyy toisen 50% yhteisomistuksessa olevasta kiinteistöstä? Muu jäljelle jäävä omaisuus menisi sitten lapsille perintökaaren mukaan. Vai avioehtoko tässä tilanteessa olisi oikeampi paperi?

Kiitos jos vastaat.

[/quote]

Riippuu vähän siitä, mikä on idea taustalla. Onko idea se, että pysyy elinikäinen käyttöoikeus kiinteistöön vai se, että on myös omistusoikeus? Jos vain ensimmäinen, niin silloin järkevintä olisi keskinäinen käyttö- ja hallintaoikeustestamentti, eli eloonjäänyt saa hallita (kaikkea tai rajattua) omaisuutta. Voi laittaa vain kiinteistönkin osalta. Vähentää perillisten perintöveroja. Jos haluaa, että eloonjäävä puoliso saa vapaasti määrätä omaisuudesta, silloin keskinäinen testamentti omistusoikeudella.

Avioehto ei sovellu esittämääsi tilanteeseen

[/quote]

Olemme siis naimisissa, ei avioehtoa. Ideana olisi, että jälkeenjäävä puoliso saisi yksin määrätä kiinteistön (ok-talo) kohtalosta. Että "jaolle" ei tulisi (ajankohdasta riippuen mahdollisesti alaikäisiä) lapsia. Lapset perisivät sitten vain jotain irtainta, rahaa ja arvopapereita. Eli siis keskinäinen testamentti omistusoikeudella, kiitos vastauksestasi!

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:51"]

Esimerkki kunnianloukkauksesta?

[/quote]

Rasistiset tai pilkalliset kommentit jostakin henkilöstä. Kuvan muokkaaminen jostakin henkilöstä loukkaavasti ja julkistaminen netissä. Kunnianloukkaus voi täyttyä vaikka ei levittelisi ns. perätöntä tietoa.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:20"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:52"]

Voimmeko mieheni kanssa tehdä keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksessa toiselle siirtyy toisen 50% yhteisomistuksessa olevasta kiinteistöstä? Muu jäljelle jäävä omaisuus menisi sitten lapsille perintökaaren mukaan. Vai avioehtoko tässä tilanteessa olisi oikeampi paperi?

Kiitos jos vastaat.

[/quote]

Riippuu vähän siitä, mikä on idea taustalla. Onko idea se, että pysyy elinikäinen käyttöoikeus kiinteistöön vai se, että on myös omistusoikeus? Jos vain ensimmäinen, niin silloin järkevintä olisi keskinäinen käyttö- ja hallintaoikeustestamentti, eli eloonjäänyt saa hallita (kaikkea tai rajattua) omaisuutta. Voi laittaa vain kiinteistönkin osalta. Vähentää perillisten perintöveroja. Jos haluaa, että eloonjäävä puoliso saa vapaasti määrätä omaisuudesta, silloin keskinäinen testamentti omistusoikeudella.

Avioehto ei sovellu esittämääsi tilanteeseen

[/quote]

Olemme siis naimisissa, ei avioehtoa. Ideana olisi, että jälkeenjäävä puoliso saisi yksin määrätä kiinteistön (ok-talo) kohtalosta. Että "jaolle" ei tulisi (ajankohdasta riippuen mahdollisesti alaikäisiä) lapsia. Lapset perisivät sitten vain jotain irtainta, rahaa ja arvopapereita. Eli siis keskinäinen testamentti omistusoikeudella, kiitos vastauksestasi!

[/quote]

Ehdottomasti tarkoittamassasi tapauksessa keskinäinen testamentti täydellä omistusoikeudella kiinteistön osalta takaa haluamanne tilanteen toteutumisen! Avioehdolla voi rajoittaa avio-oikeutta esim. avioerotilanteessa niin, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omistamaan omaisuuteen. Eli kumpikin pitäisi oman omaisuutensa. Sen voi toki tehdä testamentin lisäksi, jos haluaa etukäteen varautua mahdolliseen avioerotilanteeseen.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:26"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:20"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:52"]

Voimmeko mieheni kanssa tehdä keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksessa toiselle siirtyy toisen 50% yhteisomistuksessa olevasta kiinteistöstä? Muu jäljelle jäävä omaisuus menisi sitten lapsille perintökaaren mukaan. Vai avioehtoko tässä tilanteessa olisi oikeampi paperi?

Kiitos jos vastaat.

[/quote]

Riippuu vähän siitä, mikä on idea taustalla. Onko idea se, että pysyy elinikäinen käyttöoikeus kiinteistöön vai se, että on myös omistusoikeus? Jos vain ensimmäinen, niin silloin järkevintä olisi keskinäinen käyttö- ja hallintaoikeustestamentti, eli eloonjäänyt saa hallita (kaikkea tai rajattua) omaisuutta. Voi laittaa vain kiinteistönkin osalta. Vähentää perillisten perintöveroja. Jos haluaa, että eloonjäävä puoliso saa vapaasti määrätä omaisuudesta, silloin keskinäinen testamentti omistusoikeudella.

Avioehto ei sovellu esittämääsi tilanteeseen

[/quote]

Olemme siis naimisissa, ei avioehtoa. Ideana olisi, että jälkeenjäävä puoliso saisi yksin määrätä kiinteistön (ok-talo) kohtalosta. Että "jaolle" ei tulisi (ajankohdasta riippuen mahdollisesti alaikäisiä) lapsia. Lapset perisivät sitten vain jotain irtainta, rahaa ja arvopapereita. Eli siis keskinäinen testamentti omistusoikeudella, kiitos vastauksestasi!

[/quote]

Ehdottomasti tarkoittamassasi tapauksessa keskinäinen testamentti täydellä omistusoikeudella kiinteistön osalta takaa haluamanne tilanteen toteutumisen! Avioehdolla voi rajoittaa avio-oikeutta esim. avioerotilanteessa niin, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omistamaan omaisuuteen. Eli kumpikin pitäisi oman omaisuutensa. Sen voi toki tehdä testamentin lisäksi, jos haluaa etukäteen varautua mahdolliseen avioerotilanteeseen.

[/quote]

Mahdollisen avioeron sattuessa, omaisuus menkööt perinteisen jaon mukaan, puoliksi tai miten vaan. Se on yhdessä hankittu, kaikki on 50/50 kummankin nimissä, ja kumpikin tarvitsisi rahaa jatkaakseen omaa elämäänsä.

Kuolemantapauksessa tahtomme on, ettei lesken tarvitse kotinsa kohtalosta päättäessään huomioida kuin oma tahtonsa. Eivätkö tilanteet, joissa kuolinpesään kuuluu osa perheen kodista sekä alaikäisiä lapsia, ole jatkon kannalta jotenkin erityisen hankalia? Tässä uskossa me olemme, ja siksi olemme ajatelleet tehdä tuon testamentin. Kiitos taas vastauksestasi. 

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:47"]

Voimmeko mieheni kanssa tehdä keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksessa toiselle siirtyy toisen 50% yhteisomistuksessa olevasta kiinteistöstä? Muu jäljelle jäävä omaisuus menisi sitten lapsille perintökaaren mukaan. Vai avioehtoko tässä tilanteessa olisi oikeampi paperi?

Kiitos jos vastaat.

[/quote]

Riippuu vähän siitä, mikä on idea taustalla. Onko idea se, että pysyy elinikäinen käyttöoikeus kiinteistöön vai se, että on myös omistusoikeus? Jos vain ensimmäinen, niin silloin järkevintä olisi keskinäinen käyttö- ja hallintaoikeustestamentti, eli eloonjäänyt saa hallita (kaikkea tai rajattua) omaisuutta. Voi laittaa vain kiinteistönkin osalta. Vähentää perillisten perintöveroja. Jos haluaa, että eloonjäävä puoliso saa vapaasti määrätä omaisuudesta, silloin keskinäinen testamentti omistusoikeudella.

Avioehto ei sovellu esittämääsi tilanteeseen

[/quote]

Olemme siis naimisissa, ei avioehtoa. Ideana olisi, että jälkeenjäävä puoliso saisi yksin määrätä kiinteistön (ok-talo) kohtalosta. Että "jaolle" ei tulisi (ajankohdasta riippuen mahdollisesti alaikäisiä) lapsia. Lapset perisivät sitten vain jotain irtainta, rahaa ja arvopapereita. Eli siis keskinäinen testamentti omistusoikeudella, kiitos vastauksestasi!

[/quote]

Ehdottomasti tarkoittamassasi tapauksessa keskinäinen testamentti täydellä omistusoikeudella kiinteistön osalta takaa haluamanne tilanteen toteutumisen! Avioehdolla voi rajoittaa avio-oikeutta esim. avioerotilanteessa niin, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omistamaan omaisuuteen. Eli kumpikin pitäisi oman omaisuutensa. Sen voi toki tehdä testamentin lisäksi, jos haluaa etukäteen varautua mahdolliseen avioerotilanteeseen.

[/quote]

Mahdollisen avioeron sattuessa, omaisuus menkööt perinteisen jaon mukaan, puoliksi tai miten vaan. Se on yhdessä hankittu, kaikki on 50/50 kummankin nimissä, ja kumpikin tarvitsisi rahaa jatkaakseen omaa elämäänsä.

Kuolemantapauksessa tahtomme on, ettei lesken tarvitse kotinsa kohtalosta päättäessään huomioida kuin oma tahtonsa. Eivätkö tilanteet, joissa kuolinpesään kuuluu osa perheen kodista sekä alaikäisiä lapsia, ole jatkon kannalta jotenkin erityisen hankalia? Tässä uskossa me olemme, ja siksi olemme ajatelleet tehdä tuon testamentin. Kiitos taas vastauksestasi. 

[/quote]

Aivan, no teillä on sitten aviovarallisuusoikeudellisesta näkökulmasta hyvin ideaali tilanne, kun omistukset vastaavat sitä miten ne on hankittu.

Jos testamenttia EI olisi ja ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakkaana tietysti lapset, niin ei leski voi myydä omaisuutta. Vain hallintaoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon jää leskelle ns. vähimmäissuojana, jollei hänen omissa varoissaan ole kodiksi sopivaa asuntoa. Alaikäinen lapsi taas ei voi antaa suostumusta myyntiin, mitä varten pitäisi hakea erityinen edunvalvoja. Joten siinä mielessä on erittäin järkevää varautua siihen, että vain omistusoikeustestamentilla leski voi saada oikeuden täysin määrä omaisuudesta - myydä, vuokrata, lahjoittaa jne.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:56"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:47"]

Voimmeko mieheni kanssa tehdä keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksessa toiselle siirtyy toisen 50% yhteisomistuksessa olevasta kiinteistöstä? Muu jäljelle jäävä omaisuus menisi sitten lapsille perintökaaren mukaan. Vai avioehtoko tässä tilanteessa olisi oikeampi paperi?

Kiitos jos vastaat.

[/quote]

Riippuu vähän siitä, mikä on idea taustalla. Onko idea se, että pysyy elinikäinen käyttöoikeus kiinteistöön vai se, että on myös omistusoikeus? Jos vain ensimmäinen, niin silloin järkevintä olisi keskinäinen käyttö- ja hallintaoikeustestamentti, eli eloonjäänyt saa hallita (kaikkea tai rajattua) omaisuutta. Voi laittaa vain kiinteistönkin osalta. Vähentää perillisten perintöveroja. Jos haluaa, että eloonjäävä puoliso saa vapaasti määrätä omaisuudesta, silloin keskinäinen testamentti omistusoikeudella.

Avioehto ei sovellu esittämääsi tilanteeseen

[/quote]

Olemme siis naimisissa, ei avioehtoa. Ideana olisi, että jälkeenjäävä puoliso saisi yksin määrätä kiinteistön (ok-talo) kohtalosta. Että "jaolle" ei tulisi (ajankohdasta riippuen mahdollisesti alaikäisiä) lapsia. Lapset perisivät sitten vain jotain irtainta, rahaa ja arvopapereita. Eli siis keskinäinen testamentti omistusoikeudella, kiitos vastauksestasi!

[/quote]

Ehdottomasti tarkoittamassasi tapauksessa keskinäinen testamentti täydellä omistusoikeudella kiinteistön osalta takaa haluamanne tilanteen toteutumisen! Avioehdolla voi rajoittaa avio-oikeutta esim. avioerotilanteessa niin, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omistamaan omaisuuteen. Eli kumpikin pitäisi oman omaisuutensa. Sen voi toki tehdä testamentin lisäksi, jos haluaa etukäteen varautua mahdolliseen avioerotilanteeseen.

[/quote]

Mahdollisen avioeron sattuessa, omaisuus menkööt perinteisen jaon mukaan, puoliksi tai miten vaan. Se on yhdessä hankittu, kaikki on 50/50 kummankin nimissä, ja kumpikin tarvitsisi rahaa jatkaakseen omaa elämäänsä.

Kuolemantapauksessa tahtomme on, ettei lesken tarvitse kotinsa kohtalosta päättäessään huomioida kuin oma tahtonsa. Eivätkö tilanteet, joissa kuolinpesään kuuluu osa perheen kodista sekä alaikäisiä lapsia, ole jatkon kannalta jotenkin erityisen hankalia? Tässä uskossa me olemme, ja siksi olemme ajatelleet tehdä tuon testamentin. Kiitos taas vastauksestasi. 

[/quote]

Aivan, no teillä on sitten aviovarallisuusoikeudellisesta näkökulmasta hyvin ideaali tilanne, kun omistukset vastaavat sitä miten ne on hankittu.

Jos testamenttia EI olisi ja ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakkaana tietysti lapset, niin ei leski voi myydä omaisuutta. Vain hallintaoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon jää leskelle ns. vähimmäissuojana, jollei hänen omissa varoissaan ole kodiksi sopivaa asuntoa. Alaikäinen lapsi taas ei voi antaa suostumusta myyntiin, mitä varten pitäisi hakea erityinen edunvalvoja. Joten siinä mielessä on erittäin järkevää varautua siihen, että vain omistusoikeustestamentilla leski voi saada oikeuden täysin määrä omaisuudesta - myydä, vuokrata, lahjoittaa jne.

[/quote]

Lihavoituihin lauseisiin kiteytyy se, mitä ensimmäisellä (epäselvällä) kysymykselläni hain. Eli nyt sitten vain minne, perheoikeuteen erikoistuneen lakimiehen luo ja sitten maistraattiin? Suurkiitos vastauksistasi!

Oliko sulle kovan vaivan takana päästä oikikseen? Millasta opiskelu oli? Oliko se tylsää, ja jos oli niin millä motivoit itseäsi silloin? 

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 19:21"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:56"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:47"]

Voimmeko mieheni kanssa tehdä keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksessa toiselle siirtyy toisen 50% yhteisomistuksessa olevasta kiinteistöstä? Muu jäljelle jäävä omaisuus menisi sitten lapsille perintökaaren mukaan. Vai avioehtoko tässä tilanteessa olisi oikeampi paperi?

Kiitos jos vastaat.

[/quote]

Riippuu vähän siitä, mikä on idea taustalla. Onko idea se, että pysyy elinikäinen käyttöoikeus kiinteistöön vai se, että on myös omistusoikeus? Jos vain ensimmäinen, niin silloin järkevintä olisi keskinäinen käyttö- ja hallintaoikeustestamentti, eli eloonjäänyt saa hallita (kaikkea tai rajattua) omaisuutta. Voi laittaa vain kiinteistönkin osalta. Vähentää perillisten perintöveroja. Jos haluaa, että eloonjäävä puoliso saa vapaasti määrätä omaisuudesta, silloin keskinäinen testamentti omistusoikeudella.

Avioehto ei sovellu esittämääsi tilanteeseen

[/quote]

Olemme siis naimisissa, ei avioehtoa. Ideana olisi, että jälkeenjäävä puoliso saisi yksin määrätä kiinteistön (ok-talo) kohtalosta. Että "jaolle" ei tulisi (ajankohdasta riippuen mahdollisesti alaikäisiä) lapsia. Lapset perisivät sitten vain jotain irtainta, rahaa ja arvopapereita. Eli siis keskinäinen testamentti omistusoikeudella, kiitos vastauksestasi!

[/quote]

Ehdottomasti tarkoittamassasi tapauksessa keskinäinen testamentti täydellä omistusoikeudella kiinteistön osalta takaa haluamanne tilanteen toteutumisen! Avioehdolla voi rajoittaa avio-oikeutta esim. avioerotilanteessa niin, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omistamaan omaisuuteen. Eli kumpikin pitäisi oman omaisuutensa. Sen voi toki tehdä testamentin lisäksi, jos haluaa etukäteen varautua mahdolliseen avioerotilanteeseen.

[/quote]

Mahdollisen avioeron sattuessa, omaisuus menkööt perinteisen jaon mukaan, puoliksi tai miten vaan. Se on yhdessä hankittu, kaikki on 50/50 kummankin nimissä, ja kumpikin tarvitsisi rahaa jatkaakseen omaa elämäänsä.

Kuolemantapauksessa tahtomme on, ettei lesken tarvitse kotinsa kohtalosta päättäessään huomioida kuin oma tahtonsa. Eivätkö tilanteet, joissa kuolinpesään kuuluu osa perheen kodista sekä alaikäisiä lapsia, ole jatkon kannalta jotenkin erityisen hankalia? Tässä uskossa me olemme, ja siksi olemme ajatelleet tehdä tuon testamentin. Kiitos taas vastauksestasi. 

[/quote]

Aivan, no teillä on sitten aviovarallisuusoikeudellisesta näkökulmasta hyvin ideaali tilanne, kun omistukset vastaavat sitä miten ne on hankittu.

Jos testamenttia EI olisi ja ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakkaana tietysti lapset, niin ei leski voi myydä omaisuutta. Vain hallintaoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon jää leskelle ns. vähimmäissuojana, jollei hänen omissa varoissaan ole kodiksi sopivaa asuntoa. Alaikäinen lapsi taas ei voi antaa suostumusta myyntiin, mitä varten pitäisi hakea erityinen edunvalvoja. Joten siinä mielessä on erittäin järkevää varautua siihen, että vain omistusoikeustestamentilla leski voi saada oikeuden täysin määrä omaisuudesta - myydä, vuokrata, lahjoittaa jne.

[/quote]

Lihavoituihin lauseisiin kiteytyy se, mitä ensimmäisellä (epäselvällä) kysymykselläni hain. Eli nyt sitten vain minne, perheoikeuteen erikoistuneen lakimiehen luo ja sitten maistraattiin? Suurkiitos vastauksistasi!

[/quote]

Hyvä, että oli apua! :) Testamentti kannattaa laadituttaa ammattilaisella eli perhe- ja jäämistöoikeudellisia asioita hoitavan lakimiehen puoleen olisi hyvä kääntyä. Maistraattiin ei tässä vaiheessa tarvitse mennä. Vasta sitten mahdollisessa kuolintilanteessa, jos on alaikäinen kp:n osakkaana.

Minne voisin valittaa vakuutuskorvauspäätöksestä?

Osaatko vastata työlainsäädännön kysymyksiin?

Kannattaa aina muistaa, että palstalla kuka tahansa (myös ap tässä) voi väittää olevansa jurristi tai Suomen varakuningas. Ja jos väittäjä ei käytä rekisteröityä nimimerkkiä niin kuka tahansa voi esiintyä ap:na ja jatkaa vastailua alkuperäisen kirjoittajan jo poistuttua paikalta.

t. Turun Arkkiherttua

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 23:24"]

Minne voisin valittaa vakuutuskorvauspäätöksestä?

[/quote]

Korvauspäätöksessä pitää olla liitteenä muutoksenhakuohjeet. Ensisijaisesti kannattaa yrittää olla yhteydessä vakuutusyhtiöön ja neuvotella, he voivat oikaista päätöstään itse. Sen jälkeen voi valittaa vakuutusalan lautakuntiin esim. vakuutuslautakuntaan tai liikennevahinkolautakuntaan, potilasvahinkolautakuntaan (riippuu mistä vakuutuksista kyse, päätöksessä lukee kyllä paikka) tai nostaa kanteen käräjäoikeudessa vakuutusyhtiötä vastaan.

-Ap

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 23:25"]

Osaatko vastata työlainsäädännön kysymyksiin?

[/quote]

Osaan peruskysymyksiin ja tiettyihin erityiskysymyksiinkin. Kysy vaan mitä oli mielessä, sanon kyllä jos en pysty vastaamaan

-Ap

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 00:01"]

Kannattaa aina muistaa, että palstalla kuka tahansa (myös ap tässä) voi väittää olevansa jurristi tai Suomen varakuningas. Ja jos väittäjä ei käytä rekisteröityä nimimerkkiä niin kuka tahansa voi esiintyä ap:na ja jatkaa vastailua alkuperäisen kirjoittajan jo poistuttua paikalta.

[/quote]

Anonyymien antamat lainopilliset neuvot ovat juuri sen arvoisia kuin mitä niistä maksoit. Tässä maksu oli nolla euroa.

Yleensä lakiasioihin liittyy raha tai muuten vaan tärkeiden asioiden kohtalo, muutenhan niistä ei kysyttäisi. Siksi luotettavuudella on merkitystä, mikä tässä jää kokonaan uupumaan. Jos vastauksessa antaa linkit ennakkopäätöksiin ja lainkohtiin niin se voisi lisätä uskottavuutta.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 00:01"]

Kannattaa aina muistaa, että palstalla kuka tahansa (myös ap tässä) voi väittää olevansa jurristi tai Suomen varakuningas. Ja jos väittäjä ei käytä rekisteröityä nimimerkkiä niin kuka tahansa voi esiintyä ap:na ja jatkaa vastailua alkuperäisen kirjoittajan jo poistuttua paikalta.

t. Turun Arkkiherttua

[/quote]

No sehän on totta, ei täällä tietenkään voi olla mistään varma. Kannattaa suhtautua kaikkeen pienellä varauksella. Mutta eihän tämä mitään oikeaa lakimiespalvelua ole siinä mielessä vaan enemmänkin yleisen tason neuvontaa. Jokainen vastaa itse siitä, mitä loppupeleissä tekee. Yksittäistapauksessa kannattaa aina kääntyä asiantuntevan juristin puoleen, jos kokee ongelman sitä vaativan. Ja toistaiseksi ei ole kukaan esiintynyt minuna ap:na.

-Ap