Juristi vastaa!
Lomalla oleva juristi vastaa hetken aikaa kysymyksiin :)
Kommentit (44)
Mitä eroa on juristilla ja asianajajalla?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:43"]
Mitä eroa on juristilla ja asianajajalla?
[/quote]
Asianajaja on juristi (ylempi oikeustieteen tutkinto), joka on suorittanut asianajaja-tutkinnon, täyttää muut edellytykset (mm. työkokemus) ja kuuluu Asianajajaliittoon. Juristi on vain yleisnimitys oikeustieteellisen koulutuksen saaneille.
Mitä mieltä olet Auerin tapauksesta? Syyllinen murhaan? Syyllinen seksuaalirikoksiin? Oma mielipiteeni on ei ja ei.
M46
Kannattaako avoparin varautua omaisuuden erotteluun ja miten? Laitammeko nimet kaikkiin meidän tavaroihin jos ostovaiheessa?
Mitäs kun perukirja on tehty ja kuolinpesä selvitetty ja perintökin jaettu vuosia sitten niin nyt sitten yhtäkkiä putkahtaa uusi verisukulainen jonka olemassaolosta kukaan ei ole tähän asti tiennyt? Kyse isoisästäni jolla onkin ollut lapsi Norjassa mutta lapsesta ei ole kukaan tiennyt. Ei tiedetä edes tiesikö isoisä itse. Suomen virkatodistuksissa lapsesta ei ole merkintää, hyvin lyhyestä sodanaikaisesta avioliitosta kylläkin josta tämä lapsi on. Norjalaisessa sukuselvityksessä on isoisä mainittu ja syntymätodistuksessa on isoisän nimi. Eipä niin että isoisällä olisi ollut paljon perinnöksi jaettavaa, mutta nytkö pitäisi kaikki pakittaa ja jakaa uudelleen? Yksi perijäkin on jo kuollut isoisän kuoleman jälkeen.
Jos pariskunta tekee yhteisen keskinäisen testamentin, mutta vain toinen allekirjoittaa sen, niin onko testamentti silloin mitätön vai onko se voimassa sen puolelta, joka sen on allekirjoittanut?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:48"]
Mitä mieltä olet Auerin tapauksesta? Syyllinen murhaan? Syyllinen seksuaalirikoksiin? Oma mielipiteeni on ei ja ei. M46
[/quote]
En ole sillä tavalla perehtynyt tapaukseen, että minulle olisi muodostunut selkeää kantaa hänen syyllisyydestään. Näyttöä on puolin ja toisin sen perusteella mitä olen lukenut. En kauheasti jaksa vapaa-ajalla perehtyä tällaisiin juttuihin.
Voimmeko mieheni kanssa tehdä keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksessa toiselle siirtyy toisen 50% yhteisomistuksessa olevasta kiinteistöstä? Muu jäljelle jäävä omaisuus menisi sitten lapsille perintökaaren mukaan. Vai avioehtoko tässä tilanteessa olisi oikeampi paperi?
Kiitos jos vastaat.
Miten estää omaisuuden valuminen lasten kautta heidän puolisisaruksilleen?
Strategiset mittasi? Mistä valmistuit ja milloin?
T. Toinen juristi
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:50"]
Kannattaako avoparin varautua omaisuuden erotteluun ja miten? Laitammeko nimet kaikkiin meidän tavaroihin jos ostovaiheessa?
[/quote]
Isommat hankinnat on ainakin hyvä pystyä todentamaan jotenkin, esim. kuitilla tai kauppakirjalla. Riitaisessa erossa on muuten hankala selvittää. Lähtökohta on muutoin se, että yhteinen irtain katsotaan yhtä suurin osuuksin omistettavaksi (esim. televisio, sohva, jos ei pysty kumpikaan todistamaan, että on yksin nimiinsä hankkinut)
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:50"]
Mitäs kun perukirja on tehty ja kuolinpesä selvitetty ja perintökin jaettu vuosia sitten niin nyt sitten yhtäkkiä putkahtaa uusi verisukulainen jonka olemassaolosta kukaan ei ole tähän asti tiennyt? Kyse isoisästäni jolla onkin ollut lapsi Norjassa mutta lapsesta ei ole kukaan tiennyt. Ei tiedetä edes tiesikö isoisä itse. Suomen virkatodistuksissa lapsesta ei ole merkintää, hyvin lyhyestä sodanaikaisesta avioliitosta kylläkin josta tämä lapsi on. Norjalaisessa sukuselvityksessä on isoisä mainittu ja syntymätodistuksessa on isoisän nimi. Eipä niin että isoisällä olisi ollut paljon perinnöksi jaettavaa, mutta nytkö pitäisi kaikki pakittaa ja jakaa uudelleen? Yksi perijäkin on jo kuollut isoisän kuoleman jälkeen.
[/quote]
Riippuu ainakin siitä, kuinka pitkä aika isoisäsi kuolemasta on. Suomen lainsäädännössä oikeus perintöön vanhenee absoluuttisesti 10 vuodessa perinnönjättäjän kuolemasta.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:51"]
Sataako teilläpäin?
[/quote]
Sataa! En tykkää
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:51"]
Jos pariskunta tekee yhteisen keskinäisen testamentin, mutta vain toinen allekirjoittaa sen, niin onko testamentti silloin mitätön vai onko se voimassa sen puolelta, joka sen on allekirjoittanut?
[/quote]
Keskinäinen testamentti on pätevä vain, jos sen molemmat ovat allerkirjoittaneet ja muutenkin muotomääräykset täyttyvät! Ei ole siis "puoliksi" voimassa.
Voiko korkeimman oikeuden vapauttavan tuomion jälkeen tunnustaa vaikka murhan ilman pelkoa vankilaan joutumisesta?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:52"]
Voimmeko mieheni kanssa tehdä keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksessa toiselle siirtyy toisen 50% yhteisomistuksessa olevasta kiinteistöstä? Muu jäljelle jäävä omaisuus menisi sitten lapsille perintökaaren mukaan. Vai avioehtoko tässä tilanteessa olisi oikeampi paperi?
Kiitos jos vastaat.
[/quote]
Riippuu vähän siitä, mikä on idea taustalla. Onko idea se, että pysyy elinikäinen käyttöoikeus kiinteistöön vai se, että on myös omistusoikeus? Jos vain ensimmäinen, niin silloin järkevintä olisi keskinäinen käyttö- ja hallintaoikeustestamentti, eli eloonjäänyt saa hallita (kaikkea tai rajattua) omaisuutta. Voi laittaa vain kiinteistönkin osalta. Vähentää perillisten perintöveroja. Jos haluaa, että eloonjäävä puoliso saa vapaasti määrätä omaisuudesta, silloin keskinäinen testamentti omistusoikeudella.
Avioehto ei sovellu esittämääsi tilanteeseen
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 18:01"]
Voiko korkeimman oikeuden vapauttavan tuomion jälkeen tunnustaa vaikka murhan ilman pelkoa vankilaan joutumisesta?
[/quote]
Esimerkkinä tietysti se, että kun KKO kohta sanoo Auerista, että jää järkevä epäily ja on siksi syytön, niin voisiko Auer seuraavana päivän avautua Iltalehdessä, että totta kai minä sen tapoin, ilman että käsittely alkaa taas uudestaan.
- sama
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 20:13"]
Oliko sulle kovan vaivan takana päästä oikikseen? Millasta opiskelu oli? Oliko se tylsää, ja jos oli niin millä motivoit itseäsi silloin?
[/quote]
Pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Lukea piti kovasti, mutta ei se mahdoton urakka ollut. Opiskelu oli itsenäistä ja välillä yksinäistä, laajoja kokonaisuuskia ja paljon tietoa. Motivoin sillä, että valmistuttuani pääsen mielekkäisiin työtehtäviin.