Lue keskustelun säännöt.
Maksaisitteko kassajonossa edellänne olevan 86 euron ostokset?
18.10.2014 |
Kassalla ei erään naisihmisen kortti toiminut (ei muistanut pin-koodia/oli lukkiutunut tjsp), eikä hänellä ollut henkkareita mukana jotta pinin olisi voinut ohittaa. Edelläni oleva henkilö tarjoutui maksamaan tämän naisen 86 euron (!) ostokset, eli lainaamaan tuikituntemattomalle rahat.
Tekisittekö näin? Mulle tuli vaan mieleen, että tällä joka olis lainannut on sitä rahaa sitä myös löytyy... Omalla tilillä en ikinä uskaltais lainata/maksaa kenenkään ostoksia :D
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 21:01"]Voisin tehdä noin. Ulkomailla lainasin ventovieraalle suomalaiselle 60 e ja annoin tilinumeroni johon voi maksaa takaisin.
[/quote]
Saitko rahasi takaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 21:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 21:10"]
Ihan mielenkiinnosta; miksi alapeukutatte sitä että autoin suomalaisperheen pulasta ulkomailla lainaamalla 60 e? Mikä siinä oli huonoa/väärin? Ettekö haluaisi että teitä autettaisiin jos tuollainen tilanne tulisi?
[/quote]
En alapeukuttanut, mutta jäin miettimään. Maksoiko koskaan takaisin?
[/quote]
mä en kerran maksanut. Oltiin matkalla ja yksi mies oli häiriköinyt koko viikon humalassa. Myöhästyi kuljetuksesta, yritti saada taksirahoja, mutta kukaan ei auttanut.
lähti sitten liftaamaan kohti lentokenttää.
ehdotin että antaisi pantin ja voisi vkon päästä lunastaa kentällä kun me tultiin takas, ei käynyt, kun pitää luottaa. Ei tullut kauppoja.
En todellakaan, en enää. Tilini antaisi mainiosti periksi sellaiseen, mutta ei hetkauttaisi. Viimeinkin olen oppinut suhtautumaan ihmisiin siten miten heihin kannattaa suhtautuakin. Vaihtaisin jonoa, kääntäisin vain sivistyneesti katseeni pois.
Tämä henkilö joka olisi rahat lainannut, oli suomenruotsalainen. Ilmeisesti heillä normaalina käytäntönä auttaa muita myös rahallisesti?
t. ap
En maksaisi vaikka olisi varaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:31"]
En maksaisi vaikka olisi varaakin.
[/quote]
...ja lisäyksenä vielä etten olettaisi kenenkään muunkaan maksavan jos itselleni kävisi noin.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:09"]
Tämä henkilö joka olisi rahat lainannut, oli suomenruotsalainen. Ilmeisesti heillä normaalina käytäntönä auttaa muita myös rahallisesti?
t. ap
[/quote]
Et voi yhden ihmisen takia tehdä tuollaista oletusta. Kyllä siihen joukkoon mahtuu kaikenlaista ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt minun rahatilanne ei salli tuota, mutta jos voisin, miksipä en maksaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voisin. Ihmisyys alkaa laupeudesta, eikä akateemisen papereista.
En ikävä kyllä noin isoa summaa tällä hetkellä voisi maksaa :( Muuten kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:49"]
Kyllä voisin. Ihmisyys alkaa laupeudesta, eikä akateemisen papereista.
[/quote]
Just, no anna kaikki omaisuutesi piois sitten vaan. Vitun sönköttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari vuotta sitten joulun alla jonotin Siwassa la-iltana kauppojen mentyä jo kiinni. Edessäni oli nainen, hänellä mukan jokseenkin oman poikani ikäinen noin 5-vuotias poika. Lueskentelin lööppilehtien otsikoita kun havahduin naisen itkuiseen parahdukseen "ja tämäkin vielä". Pankkikortti ei vaan suostunut toimimaan tms. Pieni poika katsoi vakavana äitiään ja kysyi "eikö me saada nyt ruokaa" ja äiti siinä yritti hyssytellä "on kotonakin..."
Minulla kävi niin sääliksi tuon pikkumiehen vakava ilme. Koska olin saanut muutamaa päivää aikaisemmin jumalattomat veronpalautukset, päätin maksaa heidän ostoksensa, vähän yli 40 euroa. Kyseinen nainen oli nolona mutta kiitollinen kuitenkin ja penäsi yhteystietojani. Sanoin homman menevän joulupukin piikkiin. Oikeastaan päätökseni maksaa oli yhdistelmä sääliä pikkupoikaa kohtaan ja hetken mielijohde, kun yleensä olen hyvin tarkka rahoistani eikä toisten asiat todellakaan kuulu minulle millään muotoa.
Viime keväänä aloitin junnufutiskoutsina oman poikani joukkueelle. Yhden junnun äiti oli jotenkin tutun näköinen mutten vaan saanut mistään mieleeni miksi. Eräiden treenien jälkeen muiden mentyä kerätessäni treenikamoja nainen tuli juttusille ja kysyi muistanko hänet...sanoin että jostain on tuttu mutten vaan muista mistä. Sitten hän kertoi mistä oltiin "tuttuja" ja halusi maksaa takaisin korkojen kera viiskymppisen ojentaen. Kertoi että tuohon aikaan hän oli ollut pojan isän kanssa tilapäisessä asumiserossa, kaikki oli mennyt muutenkin persauksilleen (saanyt YT:n jälkeen duunista kenkää) ja sitten oli vielä rahakin ollut tiukassa. Vaikka olisivatkin saaneet lainaksi tutuilta ruokarahat, tuo pieni oikea-aikainen "sijoitukseni" pelasti hänet kuulemma todella synkästä kierteestä.
Maksaisinko uudestaan? No en välttämättä, mutta kuten sanoin sääli pikkumiestä kohtaan sai lompsan auki. Ja on muuten hyvä pelaamaan futista & poikani parhaita joukkuekavereita :)
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 21:03"]Jos olisi varaa, niin kyllä.
[/quote]
Hullu....
37, olit kiltti. Kiitos sinulle teostasi. :)
WTF, kenellä menee 90 euroa ruokakauppaan? No en tod. maksais. T. piheistä pihein
En varmaankaan ihan noin isoa summaa pysty maksamaan, mutta joitakin kymppejä olevia kyllä. Itse sain kerran apua suurlähetystön pakollisiin maksuihin, eikä apua antanut henkilö halunnut, että maksaisin rahat takaisin esim. hänen tililleen. Sanoi vain, että laita hyvä kiertämään, ja auta joskus jotakuta muuta samalla tavalla. Olin (ja olen yhä edelleen) todella kiitollinen hänelle avusta!