Lue keskustelun säännöt.
HS Kolumni: "Menestynyt ihminen, lopeta jo jeesustelu kovasta työnteosta. Kiitä ennemmin geenejäsi ja sattumaa."
08.09.2021 |
Hesarissa tänään:
"Onko menestys lainkaan omaa ansiotasi?
Onko mahdollista, että elämän alkupuolen asiat, joihin emme itse voi vaikuttaa juuri lainkaan, ratkaisevat lähes täysin ”menestyksemme”, kysyy HS Vision kolumnisti Juhani Mykkänen."
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas yksinkertaistus. Esim. jotkut todella lahjakkaat muusikot myös harjoittelevat sitä musisointiaan ihan järjettömiä määriä ja siitä johtuu että se kuulostaa niin helpolta noille. Sama jalkapalloilijoiden kanssa. Ei jotkut litmaset tai ronaldot pärjää harjoittelematta vaikka superlahjakkaita onkin. Jopa räikkönen kuntoilee isot määrät pystyäkseen ajamaan täydellä teholla kisaa.
Harvassa lajissa pärjää pelkällä lahjakkuudella ilman mitään työntekoa. Yrittäjistäkin sanotaan että vasta parin konkurssin jälkeen alkaa olla ne perusasiat niin hallussa että osaa vältellä tavallisimmat virheet sen kolmannen firmansa kanssa. Suomen systeemissä tosin ei saa kuin yhden yrityksen ja sen jälkeen olet 20-30 vuotta velkaorjana mutta se on toinen asia.
Ei kolumnisti väitäkään, ettei menestys edellyttäisi työntekoa.
Pikemminkin hän yrittää sanoa, että kaikista ei tule litmasia tai ronaldoja, vaikka kuinka harjoittelisivat, koska ovat sattumalta saaneet jalkapalloon soveltumattomat geenit. Tai että vaikkapa Afganistanissa saattaa olla lahjoiltaan (geeneiltään) Ronaldon tasoinen nuorukainen, joka ei pääse kukoistamaan, koska ympäristö ei tue hänen kehittymistään.
Tarvitaan siis työnteon lisäksi suotuisia olosuhteita, suotuisia geenejä ja myös hyvää onnea. Näiden olemassaoloon tai olemattomuuteen yksilö ei itse voi vaikuttaa. Näin ollen menestys on kiinni suurelta osin sellaisista tekijöistä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa.
Moni ei ehkä vaivautunut lukemaan juttua ollenkaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö menestyneistä ovat menestyneet vanhempiensa ansiosta, saatu alkupääoma ja pystytty ottamaan riskeja vanhempien taloudellisella turvalla.
Hyvin harva alusta asti joka euroa itse tienannut ja menestynyt ilman taloudellista tukiverkkoa vanhemmilta.
Joten yleensä menestys ei ole yksinomaan itse ansaittua.
Taas kateellisen vetelyksen jokellusta.
Tiedän useamman menestyneen, joilla ei vanhempien taloudellisella turvalla ole ollut mitään väliä, koska sitä ei vanhemmilla ole ollut tarjota. Mutta tunnen myös vastaavasti niitä, joilla sitä turvaa on ollut tarjolla, mutta mitään muuta kuin menetystä ja luuserimeininkiä eivät ole saaneet aikaan.
Aivan turha yliarvioida vanhempien varallisuuden merkitystä. Kaunaisille toki lempisyy omaan luuseriuteen.
Montako romanilääkäriä tunnet? Aivan.
Onko heille omat lääkärit?
No en ole rikas saati pidä itseäni minään ”menestyjänä”, mutta olen siitä ylpeä, että taustastani huolimatta olen yliopiston käynyt ja nykyään minulla on hyvä virka, jossa työskentelen kansainvälisissä kehitysprojekteissa eli teen itselleni merkityksellistä työtä.
Niin, ja se tausta on tosiaan rikkinäinen lapsuus rikollisen alkoholisti/narkkari-yksinhuoltajan kasvattamana. Sossut, poliisit, ambulanssit, väliaikaiset huostaanotot, kaikki kuului silloin normiarkeen.
Ehkäpä se tietynlainen sinnikkyys ja halu päästä pois tuollaisesta elämästä + hyvä lukupää ja lähtökohdat menestyä koulussa ovat sitten jostakin geeneissä perittyjä, en osaa sanoa. Siskopuolelle kävi huonommin, hän seuraa äidin jalanjälkiä (huumeet ja rikollisuus).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain tapauksissa menestys on omaa ansiota, joissain ei.
Annatko esimerkkejä? Esim. millä tavalla vaikka menestyneen lääkärin menestys ei ole omaa ansioita? Jos viittaat kultalusikka syyssä syntyneisiin niin se ei ole menestystä ollenkaan.
No ei se muuta vaadi kuin että kyseinen lääkäri olisi syntynyt erääseen heimoon suomessa. Ei paljon koulunkäyntiin vanhemmat ois painostaneet, kaveripiiri/ suku koulupudokkaita niin ei sieltä niin vaan olla joku poikkeus. Ravihommat ois ollu koulun tilalla.
Se lääkärin menestys on pitkälti suomen hallituksen ansiota.Tässä oli kyse normaaleista ihmisistä, ei manneista. Ja suomen hallitus ei suorita opintoja sen lääkärin puolesta.
No se just paljastaa että kodin, suvun, vanhempien merkitys on lähes 100% henkiöön " menestykselle".
No ei kyllä ole koska on huomattava määrä rikkaiden tai koulutettujen sukujen jälkeläisiä joista ei koskaan tule mitään ihan omista toimistaan johtuen.
Miten voit tietää, että ihan omista toimistaan johtuen? Mistä tiedät, että perheessä ei ollut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, vanhemmilla päihdeongelmaa tai pershäiriötä, minkä seurauksena lapsella on ääretön stressi ja mt-ongelmia? Mitä varakkaampi perhe niin sitä suuremmalla tarmolla he yleensä pitää kulissit pystyssä. Itse olen keskiluokkaisesta perheestä, jossa muutama salaisuus, joita tietääkseni ei edes esimerkiksi serkut ja enot tiedä. Eikä ne kenellekään koskaan paljastukaan, jolle ei omat perheenjäsenet puhu. Muutama terapeutti varmaan tähän mennessä on kuullut, välttämättä ei muut.
Tuohan se on se vakioselitys jopa rikkaista perheestä, että vanhemmat sitä, vanhemmat tätä ja siksi jälkikasvu ei voi tehdä mitään oman elämänsä eteen. Toinen vakiotekosyy on koulukiusaaminen.
Elon Musk oli muuten rankasti koulukiusattu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö menestyneistä ovat menestyneet vanhempiensa ansiosta, saatu alkupääoma ja pystytty ottamaan riskeja vanhempien taloudellisella turvalla.
Hyvin harva alusta asti joka euroa itse tienannut ja menestynyt ilman taloudellista tukiverkkoa vanhemmilta.
Joten yleensä menestys ei ole yksinomaan itse ansaittua.
Tämä. Nostan hattua niille jotka oikeasti menestyneet alusta asti itse ansaituilla rahoilla ja ilman vanhempien omaisuutta vakuudeksi. Mutta nämä ovat oikeast harvassa. Moni menestynyt ei edes ymmärrä ettei kaikilla ola vanhemmilta saatu 20k€ kotoa muuttaessa, vanhemmat ei ostaneet ekaa asuntoa lapselle tai muuten tukeneet. Luulevat että ovat omasta ansiosta menestyneet vaikka esimerkkinä vanhemmat lahjoittaneet sen ekan kalliin omistusasunnon.
Kannattaa ottaa huomioon myös sen mahdollisuus, ettei kaikki varakkaatkaan vanhemmat anna lapsilleen asioita ilmaiseksi. Usein päinvastoin. He vaativat sitä työntekoa ja sitoutumista tavoitteisiin, jokaisen edun ansaitsemista jollain tapaa jo lapsesta saakka.
Koskaan en ole missään nähnyt sellaista röykkiötä joululahjoja (Technic Legopaketteja, Samsung kännykkälaatikoita..) ja parvekkeella reteesti tupakoivaa teiniä lävistyksineen ja värjättyine hiuksineen ja jättimäistä televisiota jne jne kuin työttömien ja kouluttamattomien vuokralaisteni kodissa, jonka vuokran maksoi mulle suoraan Kela. Samaan aikaan omat lapseni saivat kukin yhden arvokkaamman lahjatoiveen ja muutaman pienen. Jokainen meidän kodissa tekee kotitöitä viikkorahan eteen, käy kesätöissä ja esim kerää marjoja /sieniä tienatakseen "extraa". Heidän kodissaan koiratkin tekivät asiansa pavekkeelle kun ei kukaan viitsinyt käyttää ulkona.
Ketä / mitä lasteni siis tulisi kiittää, muuta kuin kovaa työmoraalia, jos tulevaisuudessa menestyvät?
Hyvä kirjoitus. Monesti varakkaat vanhemmat myös vaativat lapseltaan vaivannäköä ja opettavat, ettei mikään tule ilmaiseksi toisin kuin näillä sossuvanhemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Geenejä enemmän sanoisin että kasvatus. Jo paikkakuntakin vaikuttaa paljon ja että millanen opettaja sattuu tulemaan yms. Mut geenit JA kasvatus.. Se mitä oppia saa lapsuudestaan lähtien, millanen sivistys kotona on yms.. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika yksinkertaista ja lapsekasta ajatella, että ihmiset voisivat valita olevansa ahkeria tai laiskoja.
Minä en ole ahkera, enkä laiska. Minulla on erilaisia toimintakyvyn vaihteluita.
Toimintakykyni vaihtelee. Silloin kun saan paljon aikaan ja jaksan raataa, olen fyysisesti hyvässä kunnossa. Minulla ei ole kipuja, en ole tuskainen, eikä mitkään paikka huuda hoosiannaa, että hei minä hajoan.
Kun minulla on toimintakykyä, niin se edellyttää, että saan nukuttua inhimilliset yöunet. Jos uni ei tule, en voi sitä pakottaa. Jos keho on ylikierroksilla, ja on stressiä, on vaikeampi saada hyvää unta.
En voi vaikuttaa kaikkiin yllättäviin asioihin ja onnettomuuksiin, jotka tuovat stressiä, surua ja huolta.
Toimintakykyni on hyvä, jos olen tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat täysipäisiä ja tasapainoisia, mutta jos joudun olemaan henkisesti väkivaltaisten, julmien ja sairaiden yksilöiden vaikutuspiirissä, se vaikuttaa toimintakykyyni laskevasti. Alan voida huonosti, ja en enää jaksa.
Myös motivaationi tehdä asioita laskee. Ei enää kiinnosta tehdä toisten eteen mitään, kun he kohtelevat kuin roskaa.
Jos on paljon stressiä, sairautta ja muita huolia tai ongelmia, toimintakyky voi mennä niin alas, että on vuoteenomana, eikä pysty edes huolehtimaan hygieniastaan.
Silloin et ole laiska.
Kun sinulla on motivaatiota, luottamusta elämään, itseesi ja kaikkeen, olet terve ja nukut hyvin. Sinä jaksat tehdä asioita. ET OLE SILLOIN AHKERA! Olet normaalisti ja terveesti toimintakykyinen.
On turha mussuttaa miten ahkeria huippumenestyjät ovat monisairaisiin ja syrjäytyneisiin verrattuna, kun harjottelevat täysipäiväisesti formulaa, hiihtoa, viulunsoittio.
HELPPO HARJOITELLA JOS ON TOIMINTAKYKYÄ! On helppo harjoitella ja saada tuloksia, jos voi nukkua. Eikä tarvitse stressata 24/7 jostain lääkkeiden maksamisesta tai elämästä/kuolemasta.
Näytät kuvittelevan että kaikkien muiden elämä on silkkaa juhlaa ja ruusuilla tanssimista.
Jotkut harjoittelee väsyneenäkin. Tosin ei niin tehokkaasti mutta ei se tunnu toisia hidastavan.
Mistä tuollaista sait päähäsi? Missä kohtaa väitän tuollaista tai kuvittelen noin?
"jotkut harjoittelee väsyneenäkin" ET YHTÄÄN YMMÄRTÄNYT LUKEMAASI.
Kyllä ihminen voi olla olla "vähän" väsyneenä melko toimintakykyinen.
MUTTA KUKAAN EI HARJOITTELE YHTÄÄN MITÄÄN KUN TOIMINTAKYKY ON MENNYT!
TOIMINTAKYKY VOI MENNÄ SINULTA, ILMAN OMAA SYYTÄSI! VAIKKA HALUAT USKOTELLA ITSELLESI OLEVASI MUITA AHKERAMPI, PAREMPI JA UUTTERAMPI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikemminkin hän yrittää sanoa, että kaikista ei tule litmasia tai ronaldoja, vaikka kuinka harjoittelisivat, koska ovat sattumalta saaneet jalkapalloon soveltumattomat geenit.
-Sattumalta?? Se, että geenit riittää maailman huipputasolle, vaatii enemmän sattumaa, kun se, että ne EI riitä. :D Se on oma fysiikka, geenit, olosuhteet ja harjottelu mikä tekee joistakin harvemmista niitä huippu-urheilijoita.
Voi olla lahjakas, mutta jos ei tee koko elämänsä aikana MITÄÄN edistääkseen asiaa. ei pääse huipulle, jonne olisi päässyt, jos olisi syntynyt eri perheeseen - perheeseen missä vanhemmat olisi kunnianhimosesti patistanu lapsen treenaamaan jo lapsesta saakka, sellasista tulee useimmiten näitä huippu-urheilijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain tapauksissa menestys on omaa ansiota, joissain ei.
Annatko esimerkkejä? Esim. millä tavalla vaikka menestyneen lääkärin menestys ei ole omaa ansioita? Jos viittaat kultalusikka syyssä syntyneisiin niin se ei ole menestystä ollenkaan.
No ei se muuta vaadi kuin että kyseinen lääkäri olisi syntynyt erääseen heimoon suomessa. Ei paljon koulunkäyntiin vanhemmat ois painostaneet, kaveripiiri/ suku koulupudokkaita niin ei sieltä niin vaan olla joku poikkeus. Ravihommat ois ollu koulun tilalla.
Se lääkärin menestys on pitkälti suomen hallituksen ansiota.Tässä oli kyse normaaleista ihmisistä, ei manneista. Ja suomen hallitus ei suorita opintoja sen lääkärin puolesta.
No se just paljastaa että kodin, suvun, vanhempien merkitys on lähes 100% henkiöön " menestykselle".
No ei kyllä ole koska on huomattava määrä rikkaiden tai koulutettujen sukujen jälkeläisiä joista ei koskaan tule mitään ihan omista toimistaan johtuen.
Miten voit tietää, että ihan omista toimistaan johtuen? Mistä tiedät, että perheessä ei ollut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, vanhemmilla päihdeongelmaa tai pershäiriötä, minkä seurauksena lapsella on ääretön stressi ja mt-ongelmia? Mitä varakkaampi perhe niin sitä suuremmalla tarmolla he yleensä pitää kulissit pystyssä. Itse olen keskiluokkaisesta perheestä, jossa muutama salaisuus, joita tietääkseni ei edes esimerkiksi serkut ja enot tiedä. Eikä ne kenellekään koskaan paljastukaan, jolle ei omat perheenjäsenet puhu. Muutama terapeutti varmaan tähän mennessä on kuullut, välttämättä ei muut.
Tuohan se on se vakioselitys jopa rikkaista perheestä, että vanhemmat sitä, vanhemmat tätä ja siksi jälkikasvu ei voi tehdä mitään oman elämänsä eteen. Toinen vakiotekosyy on koulukiusaaminen.
Elon Musk oli muuten rankasti koulukiusattu
Ei välttämättä ole tekosyy. Joillain ihmisillä on huono resilienssi geneettisesti ja joillakin hyvä. Joillain on geenejä, jotka aiheuttavat tietyissä olosuhteissa mielenterveysongelman aktivoitumisen, jollain ei. Vaikka olisi samastakin perheestä, niin sekä geeneissä että kasvatuksessa on eroja.
Eli vaikka Muskilla oli taakkana tuo kiusaaminen, niin hänellä oli sitten muita valttikortteja kuten korkea äo, sinnikäs luonne ym.
Toki et väärässä ole siinä, että jotkut ihmiset mielellään perustelee epäonnistumistaan elämässä jollain yhdellä asialla, ja harvoin se ihan paikkaansa pitää, että juuri se yksi asia olisi pilannut ihan kaiken muun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö menestyneistä ovat menestyneet vanhempiensa ansiosta, saatu alkupääoma ja pystytty ottamaan riskeja vanhempien taloudellisella turvalla.
Hyvin harva alusta asti joka euroa itse tienannut ja menestynyt ilman taloudellista tukiverkkoa vanhemmilta.
Joten yleensä menestys ei ole yksinomaan itse ansaittua.
Tämä. Nostan hattua niille jotka oikeasti menestyneet alusta asti itse ansaituilla rahoilla ja ilman vanhempien omaisuutta vakuudeksi. Mutta nämä ovat oikeast harvassa. Moni menestynyt ei edes ymmärrä ettei kaikilla ola vanhemmilta saatu 20k€ kotoa muuttaessa, vanhemmat ei ostaneet ekaa asuntoa lapselle tai muuten tukeneet. Luulevat että ovat omasta ansiosta menestyneet vaikka esimerkkinä vanhemmat lahjoittaneet sen ekan kalliin omistusasunnon.
Kannattaa ottaa huomioon myös sen mahdollisuus, ettei kaikki varakkaatkaan vanhemmat anna lapsilleen asioita ilmaiseksi. Usein päinvastoin. He vaativat sitä työntekoa ja sitoutumista tavoitteisiin, jokaisen edun ansaitsemista jollain tapaa jo lapsesta saakka.
Koskaan en ole missään nähnyt sellaista röykkiötä joululahjoja (Technic Legopaketteja, Samsung kännykkälaatikoita..) ja parvekkeella reteesti tupakoivaa teiniä lävistyksineen ja värjättyine hiuksineen ja jättimäistä televisiota jne jne kuin työttömien ja kouluttamattomien vuokralaisteni kodissa, jonka vuokran maksoi mulle suoraan Kela. Samaan aikaan omat lapseni saivat kukin yhden arvokkaamman lahjatoiveen ja muutaman pienen. Jokainen meidän kodissa tekee kotitöitä viikkorahan eteen, käy kesätöissä ja esim kerää marjoja /sieniä tienatakseen "extraa". Heidän kodissaan koiratkin tekivät asiansa pavekkeelle kun ei kukaan viitsinyt käyttää ulkona.
Ketä / mitä lasteni siis tulisi kiittää, muuta kuin kovaa työmoraalia, jos tulevaisuudessa menestyvät?
Hyvä kirjoitus. Monesti varakkaat vanhemmat myös vaativat lapseltaan vaivannäköä ja opettavat, ettei mikään tule ilmaiseksi toisin kuin näillä sossuvanhemmilla.
Ihme homma, että tämän tosiasian ääneen sanominen tuntuu monia kovin härnäävän. Niiltä lapsilta voi myös ikätason huomioon ottaen vaatia jotain. tämä tuntuu unohtuneen kasvatuksessa ja jopa siitä keskustelemisessa koko ajan. Mutta jos vanhempien itsensä asenne on jo tuo että " mitäpä tässä mittää yrittää, eihän tiällä näistä taustoista mihinkään piäse", niin voi tosiaan olla, ettei lapsillekaan synny sitä uskoa ja tahtoa tehdä töitä menestyksensä eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain tapauksissa menestys on omaa ansiota, joissain ei.
Annatko esimerkkejä? Esim. millä tavalla vaikka menestyneen lääkärin menestys ei ole omaa ansioita? Jos viittaat kultalusikka syyssä syntyneisiin niin se ei ole menestystä ollenkaan.
No ei se muuta vaadi kuin että kyseinen lääkäri olisi syntynyt erääseen heimoon suomessa. Ei paljon koulunkäyntiin vanhemmat ois painostaneet, kaveripiiri/ suku koulupudokkaita niin ei sieltä niin vaan olla joku poikkeus. Ravihommat ois ollu koulun tilalla.
Se lääkärin menestys on pitkälti suomen hallituksen ansiota.Tässä oli kyse normaaleista ihmisistä, ei manneista. Ja suomen hallitus ei suorita opintoja sen lääkärin puolesta.
No se just paljastaa että kodin, suvun, vanhempien merkitys on lähes 100% henkiöön " menestykselle".
No ei kyllä ole koska on huomattava määrä rikkaiden tai koulutettujen sukujen jälkeläisiä joista ei koskaan tule mitään ihan omista toimistaan johtuen.
Miten voit tietää, että ihan omista toimistaan johtuen? Mistä tiedät, että perheessä ei ollut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, vanhemmilla päihdeongelmaa tai pershäiriötä, minkä seurauksena lapsella on ääretön stressi ja mt-ongelmia? Mitä varakkaampi perhe niin sitä suuremmalla tarmolla he yleensä pitää kulissit pystyssä. Itse olen keskiluokkaisesta perheestä, jossa muutama salaisuus, joita tietääkseni ei edes esimerkiksi serkut ja enot tiedä. Eikä ne kenellekään koskaan paljastukaan, jolle ei omat perheenjäsenet puhu. Muutama terapeutti varmaan tähän mennessä on kuullut, välttämättä ei muut.
Oliko sulla joku argumenttikin tuon turhien kysymysten litanian jatkoksi?
Oli ja ajattelin että se käy selväksi lukemalla viestin, mutta rautalangasta vääntämällä pointti siis oli että etpä voi ulkopuolelta tietää onko joku omilla toimillaan pilannut hyvät lähtökohdat, vai oliko olosuhteissa sittenkin suurta vikaa mikä ei ulospäin näkynyt.
Ei tuo ole argumentti ja lisäksi sinä et voi ulkopuolelta tietää voinko minä tietää jonkun olosuhteet lapsuudesta lähtien vai en.
Sinähän siinä väität ettei noita ole ollenkaan vaan kaikki johtuu aina vanhempien väärinkäytöksistä, luonnehäiriöistä tms. Jännä kyllä jopa saman perheen 2 lasta voi päätyä ihan eri suuntaan mutta sinun selityksesi mukaan sen täytyy johtua sitten siitä että vanhemmat kohteli niitä eri lailla.
Eli logiikassasi ei ole järjen hiventä eikä se vastaa ollenkaan sitä mitä todellisessa maailmassa on nähtävissä. Voit tietty myös todistaa väitteesi jos olet eri mieltä että huonokin menestys on pelkästään vanhempien syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin hän yrittää sanoa, että kaikista ei tule litmasia tai ronaldoja, vaikka kuinka harjoittelisivat, koska ovat sattumalta saaneet jalkapalloon soveltumattomat geenit.
-Sattumalta?? Se, että geenit riittää maailman huipputasolle, vaatii enemmän sattumaa, kun se, että ne EI riitä. :D Se on oma fysiikka, geenit, olosuhteet ja harjottelu mikä tekee joistakin harvemmista niitä huippu-urheilijoita.
Voi olla lahjakas, mutta jos ei tee koko elämänsä aikana MITÄÄN edistääkseen asiaa. ei pääse huipulle, jonne olisi päässyt, jos olisi syntynyt eri perheeseen - perheeseen missä vanhemmat olisi kunnianhimosesti patistanu lapsen treenaamaan jo lapsesta saakka, sellasista tulee useimmiten näitä huippu-urheilijoita.
Ja siitä päästään taas siihen totuuteen että ei menestys ole pelkistä lahjoista ja sattumasta kiinni vaan vaatii sitä työntekoakin. Enkä nyt laske menestykseksi sitä että ökyrikkaan perheen tenava vanhempiensa rahoilla ja suhteilla saa itsekin hyvän aseman ja elintason. Jotain sen eteenkin on tehtävä tai muuten se on joku muu joka on menestynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas yksinkertaistus. Esim. jotkut todella lahjakkaat muusikot myös harjoittelevat sitä musisointiaan ihan järjettömiä määriä ja siitä johtuu että se kuulostaa niin helpolta noille. Sama jalkapalloilijoiden kanssa. Ei jotkut litmaset tai ronaldot pärjää harjoittelematta vaikka superlahjakkaita onkin. Jopa räikkönen kuntoilee isot määrät pystyäkseen ajamaan täydellä teholla kisaa.
Harvassa lajissa pärjää pelkällä lahjakkuudella ilman mitään työntekoa. Yrittäjistäkin sanotaan että vasta parin konkurssin jälkeen alkaa olla ne perusasiat niin hallussa että osaa vältellä tavallisimmat virheet sen kolmannen firmansa kanssa. Suomen systeemissä tosin ei saa kuin yhden yrityksen ja sen jälkeen olet 20-30 vuotta velkaorjana mutta se on toinen asia.
Ei kolumnisti väitäkään, ettei menestys edellyttäisi työntekoa.
Pikemminkin hän yrittää sanoa, että kaikista ei tule litmasia tai ronaldoja, vaikka kuinka harjoittelisivat, koska ovat sattumalta saaneet jalkapalloon soveltumattomat geenit. Tai että vaikkapa Afganistanissa saattaa olla lahjoiltaan (geeneiltään) Ronaldon tasoinen nuorukainen, joka ei pääse kukoistamaan, koska ympäristö ei tue hänen kehittymistään.
Tarvitaan siis työnteon lisäksi suotuisia olosuhteita, suotuisia geenejä ja myös hyvää onnea. Näiden olemassaoloon tai olemattomuuteen yksilö ei itse voi vaikuttaa. Näin ollen menestys on kiinni suurelta osin sellaisista tekijöistä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa.
Moni ei ehkä vaivautunut lukemaan juttua ollenkaan :D
Näin oletettavasti on ja toisaalta moni ei varmasti ymmärtänyt lukemaansa. Sikäli turhauttavaa keskustella.
Itse nyökyttelin kolumnia lukiessani ja kokonaisuutena olin samaa mieltä.
Ainoastaan lopussa tökkäsi vähän, kun kolumnisti kirjoitti jotenkin että ei ole vielä edes käsitelty ihonvärin jne. vaikutusta menestykseen. Mielestäni oli, kun ihonväri riippuu geeneistä ja toisaalta ympäristön suhtautuminen ihonväriin on ympäristötekijä. Eli kyllä tällaiset asiat oli mukana tarkastelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika yksinkertaista ja lapsekasta ajatella, että ihmiset voisivat valita olevansa ahkeria tai laiskoja.
Minä en ole ahkera, enkä laiska. Minulla on erilaisia toimintakyvyn vaihteluita.
Toimintakykyni vaihtelee. Silloin kun saan paljon aikaan ja jaksan raataa, olen fyysisesti hyvässä kunnossa. Minulla ei ole kipuja, en ole tuskainen, eikä mitkään paikka huuda hoosiannaa, että hei minä hajoan.
Kun minulla on toimintakykyä, niin se edellyttää, että saan nukuttua inhimilliset yöunet. Jos uni ei tule, en voi sitä pakottaa. Jos keho on ylikierroksilla, ja on stressiä, on vaikeampi saada hyvää unta.
En voi vaikuttaa kaikkiin yllättäviin asioihin ja onnettomuuksiin, jotka tuovat stressiä, surua ja huolta.
Toimintakykyni on hyvä, jos olen tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat täysipäisiä ja tasapainoisia, mutta jos joudun olemaan henkisesti väkivaltaisten, julmien ja sairaiden yksilöiden vaikutuspiirissä, se vaikuttaa toimintakykyyni laskevasti. Alan voida huonosti, ja en enää jaksa.
Myös motivaationi tehdä asioita laskee. Ei enää kiinnosta tehdä toisten eteen mitään, kun he kohtelevat kuin roskaa.
Jos on paljon stressiä, sairautta ja muita huolia tai ongelmia, toimintakyky voi mennä niin alas, että on vuoteenomana, eikä pysty edes huolehtimaan hygieniastaan.
Silloin et ole laiska.
Kun sinulla on motivaatiota, luottamusta elämään, itseesi ja kaikkeen, olet terve ja nukut hyvin. Sinä jaksat tehdä asioita. ET OLE SILLOIN AHKERA! Olet normaalisti ja terveesti toimintakykyinen.
On turha mussuttaa miten ahkeria huippumenestyjät ovat monisairaisiin ja syrjäytyneisiin verrattuna, kun harjottelevat täysipäiväisesti formulaa, hiihtoa, viulunsoittio.
HELPPO HARJOITELLA JOS ON TOIMINTAKYKYÄ! On helppo harjoitella ja saada tuloksia, jos voi nukkua. Eikä tarvitse stressata 24/7 jostain lääkkeiden maksamisesta tai elämästä/kuolemasta.
Näytät kuvittelevan että kaikkien muiden elämä on silkkaa juhlaa ja ruusuilla tanssimista.
Jotkut harjoittelee väsyneenäkin. Tosin ei niin tehokkaasti mutta ei se tunnu toisia hidastavan.
Mistä tuollaista sait päähäsi? Missä kohtaa väitän tuollaista tai kuvittelen noin?
"jotkut harjoittelee väsyneenäkin" ET YHTÄÄN YMMÄRTÄNYT LUKEMAASI.
Kyllä ihminen voi olla olla "vähän" väsyneenä melko toimintakykyinen.
MUTTA KUKAAN EI HARJOITTELE YHTÄÄN MITÄÄN KUN TOIMINTAKYKY ON MENNYT!
TOIMINTAKYKY VOI MENNÄ SINULTA, ILMAN OMAA SYYTÄSI! VAIKKA HALUAT USKOTELLA ITSELLESI OLEVASI MUITA AHKERAMPI, PAREMPI JA UUTTERAMPI!
Jos olet itsesi onnistunut vakuuttamaan siitä ettet kykene toimimaan kuin ideaaliolosuhteissa niin saattaa tosiaankin käydä niin ettet kykene toimimaan kuin ideaaliolosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas yksinkertaistus. Esim. jotkut todella lahjakkaat muusikot myös harjoittelevat sitä musisointiaan ihan järjettömiä määriä ja siitä johtuu että se kuulostaa niin helpolta noille. Sama jalkapalloilijoiden kanssa. Ei jotkut litmaset tai ronaldot pärjää harjoittelematta vaikka superlahjakkaita onkin. Jopa räikkönen kuntoilee isot määrät pystyäkseen ajamaan täydellä teholla kisaa.
Harvassa lajissa pärjää pelkällä lahjakkuudella ilman mitään työntekoa. Yrittäjistäkin sanotaan että vasta parin konkurssin jälkeen alkaa olla ne perusasiat niin hallussa että osaa vältellä tavallisimmat virheet sen kolmannen firmansa kanssa. Suomen systeemissä tosin ei saa kuin yhden yrityksen ja sen jälkeen olet 20-30 vuotta velkaorjana mutta se on toinen asia.
Ei kolumnisti väitäkään, ettei menestys edellyttäisi työntekoa.
Pikemminkin hän yrittää sanoa, että kaikista ei tule litmasia tai ronaldoja, vaikka kuinka harjoittelisivat, koska ovat sattumalta saaneet jalkapalloon soveltumattomat geenit. Tai että vaikkapa Afganistanissa saattaa olla lahjoiltaan (geeneiltään) Ronaldon tasoinen nuorukainen, joka ei pääse kukoistamaan, koska ympäristö ei tue hänen kehittymistään.
Tarvitaan siis työnteon lisäksi suotuisia olosuhteita, suotuisia geenejä ja myös hyvää onnea. Näiden olemassaoloon tai olemattomuuteen yksilö ei itse voi vaikuttaa. Näin ollen menestys on kiinni suurelta osin sellaisista tekijöistä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa.
Moni ei ehkä vaivautunut lukemaan juttua ollenkaan :D
Näin oletettavasti on ja toisaalta moni ei varmasti ymmärtänyt lukemaansa. Sikäli turhauttavaa keskustella.
Itse nyökyttelin kolumnia lukiessani ja kokonaisuutena olin samaa mieltä.
Ainoastaan lopussa tökkäsi vähän, kun kolumnisti kirjoitti jotenkin että ei ole vielä edes käsitelty ihonvärin jne. vaikutusta menestykseen. Mielestäni oli, kun ihonväri riippuu geeneistä ja toisaalta ympäristön suhtautuminen ihonväriin on ympäristötekijä. Eli kyllä tällaiset asiat oli mukana tarkastelussa.
Ei sitä pääse lukemaan kuin tilaajat. Tai toimittajat. Mutta kiva että teillä siellä hesarissa on aikaa kommentoida omia artikkelejanne ja niiden keskustelua :)
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin hän yrittää sanoa, että kaikista ei tule litmasia tai ronaldoja, vaikka kuinka harjoittelisivat, koska ovat sattumalta saaneet jalkapalloon soveltumattomat geenit.
-Sattumalta?? Se, että geenit riittää maailman huipputasolle, vaatii enemmän sattumaa, kun se, että ne EI riitä. :D Se on oma fysiikka, geenit, olosuhteet ja harjottelu mikä tekee joistakin harvemmista niitä huippu-urheilijoita.
Voi olla lahjakas, mutta jos ei tee koko elämänsä aikana MITÄÄN edistääkseen asiaa. ei pääse huipulle, jonne olisi päässyt, jos olisi syntynyt eri perheeseen - perheeseen missä vanhemmat olisi kunnianhimosesti patistanu lapsen treenaamaan jo lapsesta saakka, sellasista tulee useimmiten näitä huippu-urheilijoita.
Nähtävästi monen kohdalla on kyse siitä, että ei yksinkertaisesti ymmärretä luettua. Yllä esimerkki tällaisesta henkilöstä.
Ihan yleisesti ihmettelen miksi ahkeruudesta ei saisi palkita tai olla ylpeä? Onko tämä nyt taas tätä HS:ien tasapäistämisagendaa vai mitä ihmettä?
Otetaan ihan esimerkkinä vaikkapa mansikkapellolla työskentely; kyllä, fyysisesti terve, henkisesti resilientti, ehkä temperamentiltaan peräänantamaton henkilö saa parhaan esiasetelman tienata mukava tili. Mutta kyllä sen suurimman eron kerätyissä kiloissa tekee kuitenkin se ahkeruus. Ei halua pitää pitkiä taukoja, koska jokaisen minuutin voi tienatakin; haluaa kehittää sitä keräysmetodiaan nopeammaksi ja yksinkertaisesti sietää epämukavuutta, jonka kyykkiminen, hyönteiset ja raapivat lehdet tuo, koska haluaa tienata hyvin. Mutta ei, siitä viimeisestä 10% lisätienestistä ei saa kiittää ahkeruuttaan, vaan sen täytyy johtua varakkaista vanhemmista tai ystävistä korkeilla palleilla.
Mikään ei ole niin demokraattinen työmaa kuin mansikkapelto. Siellä voi käydä haastattamassa ihmisiä ja todeta, että taustoilla tmv "tuurilla" ei ole mitään merkitystä, vaan kovalla työmoraalilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain tapauksissa menestys on omaa ansiota, joissain ei.
Annatko esimerkkejä? Esim. millä tavalla vaikka menestyneen lääkärin menestys ei ole omaa ansioita? Jos viittaat kultalusikka syyssä syntyneisiin niin se ei ole menestystä ollenkaan.
No ei se muuta vaadi kuin että kyseinen lääkäri olisi syntynyt erääseen heimoon suomessa. Ei paljon koulunkäyntiin vanhemmat ois painostaneet, kaveripiiri/ suku koulupudokkaita niin ei sieltä niin vaan olla joku poikkeus. Ravihommat ois ollu koulun tilalla.
Se lääkärin menestys on pitkälti suomen hallituksen ansiota.Tässä oli kyse normaaleista ihmisistä, ei manneista. Ja suomen hallitus ei suorita opintoja sen lääkärin puolesta.
No se just paljastaa että kodin, suvun, vanhempien merkitys on lähes 100% henkiöön " menestykselle".
No ei kyllä ole koska on huomattava määrä rikkaiden tai koulutettujen sukujen jälkeläisiä joista ei koskaan tule mitään ihan omista toimistaan johtuen.
Miten voit tietää, että ihan omista toimistaan johtuen? Mistä tiedät, että perheessä ei ollut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, vanhemmilla päihdeongelmaa tai pershäiriötä, minkä seurauksena lapsella on ääretön stressi ja mt-ongelmia? Mitä varakkaampi perhe niin sitä suuremmalla tarmolla he yleensä pitää kulissit pystyssä. Itse olen keskiluokkaisesta perheestä, jossa muutama salaisuus, joita tietääkseni ei edes esimerkiksi serkut ja enot tiedä. Eikä ne kenellekään koskaan paljastukaan, jolle ei omat perheenjäsenet puhu. Muutama terapeutti varmaan tähän mennessä on kuullut, välttämättä ei muut.
Oliko sulla joku argumenttikin tuon turhien kysymysten litanian jatkoksi?
Oli ja ajattelin että se käy selväksi lukemalla viestin, mutta rautalangasta vääntämällä pointti siis oli että etpä voi ulkopuolelta tietää onko joku omilla toimillaan pilannut hyvät lähtökohdat, vai oliko olosuhteissa sittenkin suurta vikaa mikä ei ulospäin näkynyt.
Ei tuo ole argumentti ja lisäksi sinä et voi ulkopuolelta tietää voinko minä tietää jonkun olosuhteet lapsuudesta lähtien vai en.
Sinähän siinä väität ettei noita ole ollenkaan vaan kaikki johtuu aina vanhempien väärinkäytöksistä, luonnehäiriöistä tms. Jännä kyllä jopa saman perheen 2 lasta voi päätyä ihan eri suuntaan mutta sinun selityksesi mukaan sen täytyy johtua sitten siitä että vanhemmat kohteli niitä eri lailla.
Eli logiikassasi ei ole järjen hiventä eikä se vastaa ollenkaan sitä mitä todellisessa maailmassa on nähtävissä. Voit tietty myös todistaa väitteesi jos olet eri mieltä että huonokin menestys on pelkästään vanhempien syytä.
En jaksa nyt kanssasi enempää keskustella, kun älykkyytesi vaikuttaa aika vähäiseltä ja tahtoisit vaan väitellä ja vääntää. Pysy kannassasi jos niin näet parhaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta hemmetissä sattumalla on merkitystä :D hauska miten se pitää niin kovasti kieltää.
Sattumalta olin krapulassa kun olisi pitänyt mennä työhaastatteluun.
Elämässä tulee eteen isompia ja pienempiä sattumia, positiivisia ja negatiivisesti. Joskus en saa työpaikkaa, siinäkin on tietty merkitys varmaan sattumalla, enemmän yrittämisellä ja osaamisella.
Jos kävisi huono tuuri, niin osa lannistuu ja antaa olla, osa yrittää entistä sinnikkäämmin ja pyskii oppimaan edellisistä huonoista kokemuksista.
Sinnikkyyskin on geenien ja kasvatuksen tulosta.
Ei kolumnisti väitäkään, ettei menestys edellyttäisi työntekoa.
Pikemminkin hän yrittää sanoa, että kaikista ei tule litmasia tai ronaldoja, vaikka kuinka harjoittelisivat, koska ovat sattumalta saaneet jalkapalloon soveltumattomat geenit. Tai että vaikkapa Afganistanissa saattaa olla lahjoiltaan (geeneiltään) Ronaldon tasoinen nuorukainen, joka ei pääse kukoistamaan, koska ympäristö ei tue hänen kehittymistään.
Tarvitaan siis työnteon lisäksi suotuisia olosuhteita, suotuisia geenejä ja myös hyvää onnea. Näiden olemassaoloon tai olemattomuuteen yksilö ei itse voi vaikuttaa. Näin ollen menestys on kiinni suurelta osin sellaisista tekijöistä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa.