"Pitäisikö hoitajien saada muita työntekijöitä parempi palkankorotus seuraavalla työmarkkinakierroksella?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nytkään ei riitä hoitajat. Jos palkat ei nouse, niin mitä luulette että tapahtuu? Kaipa tässä voi vaan todeta että ”sitä saa mitä tilaa”.

Mitä luulet, että tapahtuu kun ne palkat nousee? Hoitajien työkuormat vähenee?

Kyllä, koska korkeammat palkat houkuttelevat alalle lisää nuoria ja moni alaa vaihtaneista saattaisi palata. Enemmän työntekijöitä = kevyempi kuorma.

Pelkällä palkalla ei kovin kauaa jaksa, jos työolot eivät muutu. Itse ainakin jätin aikoinani hyväpakkaisen työn ja siirryin huonompi palkkaiseen, koska pelkkä palkka ei enää motivoinut. 

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan (ammattikoulu pohjainen koulutus) ja sairaanhoitajan (ammattikorkeakoulutus) palkassa ei muuten ole montaa sataa euroa eroa. Tämä on melko epäloogista.

Juuri katsoin yhtä työpaikkaa jossa haettiin korkeakoulun käynyttä yhteisöpedagogia palkka 2300e.

Ei kyllä amk tutkinnolla rahoille pääse.

Mielestäni pitäisi olla tonni väliä ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun välillä.

Tähän hoitoalan kriisiin halpa vastaus olisi: auttavat ammattiryhmät takaisin ,johto uusiksi ,kaikkien työyhteisöjen kunnon ravistelu(=työn kierto) ei pääsisi niitä mätä pesäkkeitä niin helposti syntymään.

Tätä ennen, lääkärit menivät lakkoon ja lääkäreiden palkat nousivat heti. Hoitajat tukivat yleisesti lääkäreiden palkankorotuksia.

Hoitajat menivät lakkoon palkankorotusten toivossa. Tukea ei tullut miltään taholta, vain syyllistämistä ja pakkolailla uhkailua.

Hoitajien palkat ovat huonoja muihin pohjoismaisiin verrattuna. Hoidon tason kai halutaan olevan hyvä silti?

Vierailija kirjoitti:

No kuule muilta meni duunit ja toiset on verorahoilla pakastevirassa kuten hoitajat

Saamattomien vätysten vinkunaa. Tervemenoa kouluttautumaan hoitajaksi, töistä ei ole pulaa.

Ei.

Siistijöiden pitäisi saada 150% palkankorotus.

Vierailija kirjoitti:

Kuvitellaan sairaanhoitaja joka suurinpiirtein joutuu juoksemaan sydänkirurgian hoitoyksikössä. Kuljettaa mukanaan useita infuusiopusseja nesteytykseen, lääkintään tai jopa ravitsemukseen. Useat kellot soivat samaan aikaan kun potilaat soittavat apua. Osastolla on tietty määrä henkilökuntaa ja tietysti sairaanhoitajat tekevät heidän vastuualueen tehtävät ja hoidot. Perushoitajilla on omat tehtävät ja vastuualueensa. Usein on niin kiire, ettei ehdi ruokailutaukoa pitää.

Päiväsaikaan se ei varsinkaan onnistu, sillä joku tulee hakemaan kesken ruokailun , kun sairaanhoitaja syö eväitään henkilökunnan taukohuoneessa. Hän, joka menee syömään sairaalan ruokasaliin voi pitää häiriöttömän ruokailun. Sairaanhoitajalle saattaa olla ohjettavana opiskelija, jolle pitää myös olla aikaa opettaa ja ohjata niin, että opiskelija ei tee virheitä. Kun työ on kolmivuorotyötä, saa hieman palkanlisää, mutta yleisesti palkka ei nettona ylitä 2000 euroa.

Kyllä soisin enemmän palkkaa. Ajatellaan vertailuksi paperitehtaan koneenhoitajaa. Hän hoitaa koneita, ei ihmisiä.

Eiköhän se yksitoikkoinen paperitehtaan koneenhoitaminen syö aika paljon ihmistä.  Miten sitä jaksaa päivästä toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka tuollaiset, jotka tienaavat yli 3.000 euroa kuukaudessa, edes kehtaavat pyytää palkankorotusta. Ei euroakaan hoitajille, eikä myöskään koko julkiselle sektorille. Isolla osalla noista hoitajista on muhkean palkan lisäksi vielä kahdeksan viikon lomat.

Kerro ihme3ssä, että missä tuommoinen palkka & lomat ovat, niin minä ja muut hoitsut låhdetään tuonne töihin!

Oletko koskaan seurannut töissä olevien sairaanhoitajien vuoroja? Niissä saattaa olla katkeamattoman kolmivuorotyön tapaan pidempiä vapaita ja työvuoroja voi ehkä tehdä sisään. Edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että sairaanhoitajilla olisi opettajien kesälomat, mutta kuitenkin sen verran mukavasti lomia, että tavallinen päivätyötä tekevä duunari tuntee jäävänsä paitsioon. Sen lisäksi harva naapuri erottaa toisistaan naapurissa asuvan sairaanhoitajan lomapäivät ja sairauspäivät (viittaan kintaalla niihin sairaanhoitajiin, joille kertyy huomattavan paljon sairauslomapäiviä tai rapulapäiviä).

Kansa ei arvosta hoitajien tyopanosta, ja hoitajat nähdään vain menoeränä.

Muiden verot nousee, kun hoitajille halutaan lisää palkkaa.

Insinööri sen sijaan kansan mukaan "tuottaa" joten on ansainnut palkkansa.

Mitä, jos kansaa vastuutettaisin enemmän oman terveytensä suhteen.

Mitä, jos sen sijaan, että valtio maksaa sairauden kustannukset, kansa maksaisikin isomman osuuden itse.

Maksut voisi porrastaa tulojen mukaan, ja jättää omavastuun ulkopuolelle tiettyjä ryhmiä, kuten lapset, opiskelijat, eläkeläiset.

Jos näin kansa ehkä paremmin näkisi että myös sairaalassa tuotetaan jotakin. Tällä voisi olla myös vaikutusta motivaatioon huolehtia ennaltaehkäisevästi omasta terveydestä, jolloin hoitajien työtaakka pienenisi.

Vierailija kirjoitti:

Nostetaan vaan hoitajien palkkoja, niillä nousee samalla veroprosentti ja saattaa käydä niin, että käteen jää vähemmän kuin ennen palkankorotusta. Samalla hoitajien lasten päiväkotimaksut nousee, kun palkka on parempi.

No siihen maksimipäivähoitomaksuun ei tarvi olla kummoinenkaan palkka. Ja sehän määräytyy vanhempien yhteenlaskettujen tulojen mukaan.

Hoitotyötä itse tehneenä minusta palkka vastaa työn vaativuutta. Useimmiten töihin voi vain mennä ja suorittaa, vaikka olisi väsynyt ja ajatukset muualla (poislukien joku anestesiahoitaja ym. vastaavat). Hoitotyössä haastavinta (ainakin tällaiselle introvertille) on jatkuvat ihmiskontaktit ja liiallinen ärsykkeiden määrä.

Nykyisin teen asiantuntijatyötä, jossa pitää olla skarppina ja valmiina laadukkaaseen ongelmanratkaisuun ja uuden tiedon omaksumiseen mielellään 9h päivässä. Työn kognitiivinen haastavuus on ihan eri tasolla kuin hoitotyössä. Väsyneenä on todella vaikea tehdä työtään edes keskinkertaisesti. Haastavuus näkyy palkassakin niin kuin mielestäni kuuluukin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka tuollaiset, jotka tienaavat yli 3.000 euroa kuukaudessa, edes kehtaavat pyytää palkankorotusta. Ei euroakaan hoitajille, eikä myöskään koko julkiselle sektorille. Isolla osalla noista hoitajista on muhkean palkan lisäksi vielä kahdeksan viikon lomat.

Kerro ihme3ssä, että missä tuommoinen palkka & lomat ovat, niin minä ja muut hoitsut låhdetään tuonne töihin!

Oletko koskaan seurannut töissä olevien sairaanhoitajien vuoroja? Niissä saattaa olla katkeamattoman kolmivuorotyön tapaan pidempiä vapaita ja työvuoroja voi ehkä tehdä sisään. Edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että sairaanhoitajilla olisi opettajien kesälomat, mutta kuitenkin sen verran mukavasti lomia, että tavallinen päivätyötä tekevä duunari tuntee jäävänsä paitsioon. Sen lisäksi harva naapuri erottaa toisistaan naapurissa asuvan sairaanhoitajan lomapäivät ja sairauspäivät (viittaan kintaalla niihin sairaanhoitajiin, joille kertyy huomattavan paljon sairauslomapäiviä tai rapulapäiviä).

Edelleenkään kaikilla opettajilla ei ole pitkää loma. Monella on lomaa 4 viikkoa. He ovat määräaikaisissa työsuhteissa ja työsuhde alkaa silloin, kun koulu alkaa ja päättyy silloin, kun koulu päättyy. He ovat tyttömänä kesällä tai jossain muissa töissä. He eivät saa palkkaa tuosta ajasta. 

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla on varmaan vielä hoitajien paikkoihin enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Eiköhän ne ole vuosikaudet siellä määräaikaisina. 

Mökkikunnassani Savossa on ainakin törkeä pula hoitajista.

Vierailija kirjoitti:

Hoitotyötä itse tehneenä minusta palkka vastaa työn vaativuutta. Useimmiten töihin voi vain mennä ja suorittaa, vaikka olisi väsynyt ja ajatukset muualla (poislukien joku anestesiahoitaja ym. vastaavat). Hoitotyössä haastavinta (ainakin tällaiselle introvertille) on jatkuvat ihmiskontaktit ja liiallinen ärsykkeiden määrä.

Nykyisin teen asiantuntijatyötä, jossa pitää olla skarppina ja valmiina laadukkaaseen ongelmanratkaisuun ja uuden tiedon omaksumiseen mielellään 9h päivässä. Työn kognitiivinen haastavuus on ihan eri tasolla kuin hoitotyössä. Väsyneenä on todella vaikea tehdä työtään edes keskinkertaisesti. Haastavuus näkyy palkassakin niin kuin mielestäni kuuluukin.

Ainakaan opettajan työhön ei voi mennä väsyneenä, vaan ajatukset on pidettävä kasassa. Kyllä se on monessa muussakin työssä näin. On pian entinen työntekijä, jos tekee, mitä sattuu. Opettaja kohtaa koko ajan ihmiskontakteja ja ärsykkeitä tulee joka puolelta ja monelta ihmiseltä samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla on varmaan vielä hoitajien paikkoihin enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Eiköhän ne ole vuosikaudet siellä määräaikaisina. 

Mökkikunnassani Savossa on ainakin törkeä pula hoitajista.

En tiedä nykyistä tilannetta, mutta muistan, että Helsingissäkin oli jossain vaiheessa vaikea sairaanhoitajan saada työtä, mutta siitä on jo 15 vuotta.  80-luvulla ainakin Länsi-Suomessa oli ylitarjontaa hoitajista, mutta tilanteet muuttuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla on varmaan vielä hoitajien paikkoihin enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Eiköhän ne ole vuosikaudet siellä määräaikaisina. 

Mökkikunnassani Savossa on ainakin törkeä pula hoitajista.

En tiedä nykyistä tilannetta, mutta muistan, että Helsingissäkin oli jossain vaiheessa vaikea sairaanhoitajan saada työtä, mutta siitä on jo 15 vuotta.  80-luvulla ainakin Länsi-Suomessa oli ylitarjontaa hoitajista, mutta tilanteet muuttuvat. 

Nyt on taas hoitajapula lähes kaikkialla. 

Vierailija kirjoitti:

Kansa ei arvosta hoitajien tyopanosta, ja hoitajat nähdään vain menoeränä.

Muiden verot nousee, kun hoitajille halutaan lisää palkkaa.

Insinööri sen sijaan kansan mukaan "tuottaa" joten on ansainnut palkkansa.
Mitä, jos kansaa vastuutettaisin enemmän oman terveytensä suhteen.

Mitä, jos sen sijaan, että valtio maksaa sairauden kustannukset, kansa maksaisikin isomman osuuden itse.

Maksut voisi porrastaa tulojen mukaan, ja jättää omavastuun ulkopuolelle tiettyjä ryhmiä, kuten lapset, opiskelijat, eläkeläiset.

Jos näin kansa ehkä paremmin näkisi että myös sairaalassa tuotetaan jotakin. Tällä voisi olla myös vaikutusta motivaatioon huolehtia ennaltaehkäisevästi omasta terveydestä, jolloin hoitajien työtaakka pienenisi.

Tähänhän se tulee menemään. Paitsi että ne jotka ottavat vastuuta terveydestään maksavat siitä vähiten. Omavastuuosuus on ehkä vakuutusten omavastuu johon ei nytkään tulot vaikuta mitään paitsi ehkä korkeintaan siten että mitä korkeampia vakuutusmaksuja on varaa maksaa sitä pienempi on omavastuu sairastuessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla on varmaan vielä hoitajien paikkoihin enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Eiköhän ne ole vuosikaudet siellä määräaikaisina. 

Mökkikunnassani Savossa on ainakin törkeä pula hoitajista.

En tiedä nykyistä tilannetta, mutta muistan, että Helsingissäkin oli jossain vaiheessa vaikea sairaanhoitajan saada työtä, mutta siitä on jo 15 vuotta.  80-luvulla ainakin Länsi-Suomessa oli ylitarjontaa hoitajista, mutta tilanteet muuttuvat. 

Nyt on taas hoitajapula lähes kaikkialla. 

Ehkä osa menee yksityiselle puolelle, jos siellä on paremmat työolosuhteet ja parempi palkka.  Niihän ne lääkäritkin tekee. Yksityisellä tienaavat paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla on varmaan vielä hoitajien paikkoihin enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Eiköhän ne ole vuosikaudet siellä määräaikaisina. 

Mökkikunnassani Savossa on ainakin törkeä pula hoitajista.

Mikä kunta tämä on? Kerro toki, ei kai se salaisuus ole (paitsi jos puhut palturia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansa ei arvosta hoitajien tyopanosta, ja hoitajat nähdään vain menoeränä.

Muiden verot nousee, kun hoitajille halutaan lisää palkkaa.

Insinööri sen sijaan kansan mukaan "tuottaa" joten on ansainnut palkkansa.
Mitä, jos kansaa vastuutettaisin enemmän oman terveytensä suhteen.

Mitä, jos sen sijaan, että valtio maksaa sairauden kustannukset, kansa maksaisikin isomman osuuden itse.

Maksut voisi porrastaa tulojen mukaan, ja jättää omavastuun ulkopuolelle tiettyjä ryhmiä, kuten lapset, opiskelijat, eläkeläiset.

Jos näin kansa ehkä paremmin näkisi että myös sairaalassa tuotetaan jotakin. Tällä voisi olla myös vaikutusta motivaatioon huolehtia ennaltaehkäisevästi omasta terveydestä, jolloin hoitajien työtaakka pienenisi.

Tähänhän se tulee menemään. Paitsi että ne jotka ottavat vastuuta terveydestään maksavat siitä vähiten. Omavastuuosuus on ehkä vakuutusten omavastuu johon ei nytkään tulot vaikuta mitään paitsi ehkä korkeintaan siten että mitä korkeampia vakuutusmaksuja on varaa maksaa sitä pienempi on omavastuu sairastuessa.

No hammaslääkärissä monet käyvät omalla vastuullaan ja laskut ovat huimaavia. Eipä sitä pysty enää asumista maksamaan, jos niitä laskuja kovin usein tulee. Joku siis käärii todella paljon rahaa niistä palveluista. Suuhygienistin hammaskiven poisto noin 1 tunti maksaa 166 euroa. Kuka tämän rahan saa? Ei varmaan tämä suuhgienisti, vaikka hänen tekemästä työstä maksetaan ilman Kelan korvausta noin 180 euroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansa ei arvosta hoitajien tyopanosta, ja hoitajat nähdään vain menoeränä.

Muiden verot nousee, kun hoitajille halutaan lisää palkkaa.

Insinööri sen sijaan kansan mukaan "tuottaa" joten on ansainnut palkkansa.
Mitä, jos kansaa vastuutettaisin enemmän oman terveytensä suhteen.

Mitä, jos sen sijaan, että valtio maksaa sairauden kustannukset, kansa maksaisikin isomman osuuden itse.

Maksut voisi porrastaa tulojen mukaan, ja jättää omavastuun ulkopuolelle tiettyjä ryhmiä, kuten lapset, opiskelijat, eläkeläiset.

Jos näin kansa ehkä paremmin näkisi että myös sairaalassa tuotetaan jotakin. Tällä voisi olla myös vaikutusta motivaatioon huolehtia ennaltaehkäisevästi omasta terveydestä, jolloin hoitajien työtaakka pienenisi.

Tähänhän se tulee menemään. Paitsi että ne jotka ottavat vastuuta terveydestään maksavat siitä vähiten. Omavastuuosuus on ehkä vakuutusten omavastuu johon ei nytkään tulot vaikuta mitään paitsi ehkä korkeintaan siten että mitä korkeampia vakuutusmaksuja on varaa maksaa sitä pienempi on omavastuu sairastuessa.

No hammaslääkärissä monet käyvät omalla vastuullaan ja laskut ovat huimaavia. Eipä sitä pysty enää asumista maksamaan, jos niitä laskuja kovin usein tulee. Joku siis käärii todella paljon rahaa niistä palveluista. Suuhygienistin hammaskiven poisto noin 1 tunti maksaa 166 euroa. Kuka tämän rahan saa? Ei varmaan tämä suuhgienisti, vaikka hänen tekemästä työstä maksetaan ilman Kelan korvausta noin 180 euroa. 

Meinaatko ettei suuhygienistille makseta palkkaa? Toisaalta käsittääkseni suuhygienisteistä ei ainakaan toistaiseksi ole niin suurta pulaa kuin esim. sairaanhoitajista.