Minkä ikäinen olit 90-luvun laman aikana? Mitä muistat lamasta ja sen vaikutuksista elämään?

Isä jäi työttömäksi 90-luvun puolivälissä. Töihin hän ei enää palannut. Ryyppääminen, joka oli joka viikonloppuinen koko perheen riesa alkoi olla kokopäiväistä. Selkään tuli vamma 1990-luvun loppupuolella, jonka jälkeen hän pääsi sentään sairaseläkkeelle.

Äitini irtisanottiin valtiolta joskus 1994-5. Hän hankki määräaikaistöitä, opetuskeikkoja jne. Yökausien hakemusten kirjoittamista, opiskelua, opetusaineistojen tekemistä jne, en tiedä miten hän jaksoi, mutta jonkinlainen tulovirta oli olemassa. 

Eivät eronneet, ihme. Avioliittossa joskin huonossa oltiin isän kuolemaan asti.

Autoja ei vaihdettu, huonekaluja ei vaihdettu, missään ei koskaan käyty. Olin itse täysi-ikäinen melkein koko 1990-luvun, kesätöitä ei ollut, ei myöskään kun pääsin opiskelemaan, pääsin vasta 2. vuonna alaa vastaavaan kesätyöpaikkaan.

Suomi oli täysin toivoton paikka 1990-luvun loppuun asti, Nokian menestyminen ei näkynyt muussa kuin verokalenterin alkupäässä. Konkurssiasianajajat ja yläosattomat baarit menestyivät. Sitä toivottomuutta, näköalattomuutta tai yleistä epätoivoa kun kaikkialla oli vain ja ainoastaan työttömyyttä on todella vaikea välittää. Ehkä hyväkin, en tiedä. 
 

Tällä hallituskaudella ollaan lähimpänä 1990-luvun lamaa kuin koskaan sen jälkeen. Kokoomus lyö köyhiä, ay-liikettä yms niin paljon kuin EK vain käskee ja ehtii. Erona on ehkä se, että ainoat ulkomaalaiset 90-luvulla olivat Somaliasta, vietnamilaiset olivat tulleet jo paljon aikaisemmin 1980-luvulla. Niinpä Perussuomalaisillekin löytyy se rasismikortti, millä eduskuntaan on päästy. 

Miten on vaikuttanut minuun? Olin työttömänä yhden talven 2000-luvun alkupuolella, tämä yhdistettynä lamaan on ehkä aiheuttanut sen, että kerskakulutusta ei totta vieköön ole harrastettu. Auto on todella vanha, 2010-luvun alkupuolelta mutta kämppä on maksettu ja olen velaton (no, ei ole myöskään sijoituksia tms). Olen yrittänyt omille lapsilleni puhua rahasta jotenkin järkevästi, ilman että menee saarnaamiseksi, mutta olen pitänyt myös huolta siitä, että vaikka ei heillä ole venettä tai kesämökkiä, niin ovat saaneet aina kaiken tarvitsemansa & haluamansa, on käyty etelässä ja huvipuistoissa jne. En myöskään puhu rahasta hirveästi, mutta yritän tuoda etukäteissäästämisen tärkeyden ja kulutusluottojen ehdottoman huonouden. 

Kaikenlainen puhe siitä, kuinka yleisesti köyhä on syypää vain itse tilaansa, aiheuttaa todella kovaa karsastusta. Työpaikka voi mennä alta nykyään todella nopeasti, auto voi kolhia, aivoverenvuoto/TIA-kohtaus iskeä jne jne. Elämää ei voi ennustaa, voi vain varautua ja jos tällaisen valtiovelan alla vain rikkaimpien veroja ollaan alentamassa, on tähän epäoikeudenmukaisuuteen tartuttava. Elämä paranee ilman Kokoomusta kaikilla.

Olin 25 v. ja ostin ensimmäisen yrityksen.Sain pankista lainaa,mutta korko oli 11,5%.Välillä pelotti että mitenköhän selviää, mutta nuorena jaksoi vääntää pitkää päivää.Ei ollut sijoitukset mielessä vaan kaikki lyhennyksiin mitä irtosi.Nykyinen korkotaso lähinnä huvittaa. 

Lama sanan kuulin vain uutisissa, joita en muutenkaan gorbatshoveineen ja jeltsineineen juuri ymmärtänyt. Menin kouluun 93. Koulukirjoja ei saanut kaikkia omiksi, vaan ne kierrätettiin seuraavalle vuosiasteelle ja vastaavasti itse sai osan kirjoista vanhoina, joissa saattoi olla kaikenlaisia merkintöjä ja piirusteluja. Olen perheemme vanhin lapsi, joten en silloin tiennyt sen olevan mikään lama-ajan käytäntö, vaan ajattelin olevan se normaali. Meillä asuttiin kaupungin vuokra-asunnossa ja rakennettiin omakotitaloa lähistölle.

Isäni oli tosi kireä ja raivosi, mutta en tiedä enkä usko sen olleen pelkän talonrakennuksen tai laman syytä. Hänen isänsä oli sotaveteraani ja todella ankara työntäyteisellä 50-60-luvulla lapsille.

Kaverille jonka molemmat vanhemmat oli työttöminä ostettiin vhs-nauhuria, mikroaaltouunia, nintendoa yms. mitä meille ei hankittu, vaikka minun molemmat vanhemmat oli töissä myös koko laman ajan ja sen jälkeen eläkeikäänsä saakka. Ei käy silti kateeksi kaverin lapsuus, heillä ei ollut marjastus ja kalastusreissuja, jotka on minulle antaneet voimavaroja aikuisuuteen, jossa hyppäsin luokkaa alas ikuisuustyöttömään köyhälistöön. Kaverista taas tuli korkeakoulutettu yrittäjä.