Mitä vastata itsemurhaa yrittäneelle kaverille, jota ei halua tavata?

Vierailija kirjoitti:

Melkoinen pa skanpuhujaribki ja hyvinpä käy ilmi epäv akaa tyyppi.. ja män sairas yhteisö, jolla yrittää p iirittää. Ilmoitan dut poliisille tänään ja sairaalaan saman tien. Jos otat vielå yhteyksiä, se ei pääty hyvin. Olet sairas mieleltäsi. Ko ko novelliyhteisösi.

Saatiin ketjuun kokemusasiantuntija.

Persoonallisuushäiriö on melko pysyvä tila. En ole kuullut, että siitä joku parantuisi. Tunteiden ja ajatusten kanssa voi kyllä oppia selviämään ja niitä hallitsemaan paremmin. Olen töissä tekstinkäsittelijänä mielenterveystoimistossa ja samoja persoonallisuushäiriöisiä potilaita siellä on hoidossa vuodesta toiseen. Välillä rauhallisempaa, sitten taas uutta romahdusta ja kriisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoinen pa skanpuhujaribki ja hyvinpä käy ilmi epäv akaa tyyppi.. ja män sairas yhteisö, jolla yrittää p iirittää. Ilmoitan dut poliisille tänään ja sairaalaan saman tien. Jos otat vielå yhteyksiä, se ei pääty hyvin. Olet sairas mieleltäsi. Ko ko novelliyhteisösi.

Saatiin ketjuun kokemusasiantuntija.

Tää ketju on täynnä "kokemusasiantuntijoita"

On taas niin himmeetä tekstiä, ettei mitään rajaa. Varsinkin näillä hihhuleilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjaa häntä hengelliseen suuntaan.

Kadotuksella pelotteluhan se onkin itsemurhakandidaatille juuri oikeanlaista terapiaa.

Niin no, tarjotaanko keppiä vai porkkanaa? Ei itsetuhoista ihmistä nyt kannata alkaa pelottelemaan millään muullakaan, vaan enemmänkin kertoa Jumalan rakkaudesta kaikkia, jokaikistä ihmistä kohtaan, teoistaan huolimatta. Siitä miten Jumala antaa rauhan.

Mutta joo, ei uskoontuloa ja sitä vapautusta minkä Jeesus yksin antaa voi selittää sellaiselle joka ei ole ikinä tullut uskoon tai saanut uudestisyntyä.

Esimerkki: jotkut sanoo et uskominen kahlitsee. Että sitten se ja se on syntiä ja sitä ja tätä ei saa tehdä. Että se rajoittaa elämää ja on vankila.

Mutta oikeasti jos otat Jeesuksen sydämees ja Jeesus koskettaa sua, niin sä et vaan enää halua tehdä sitä ja tätä ja niitä asioita joita ennen halusit. SE on oikeaa vapautta eikä mikään kahle!

Jeesus sanoo: te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita (joh8:32)

Sano nyt ihan vaan,ettet oikeasti koskaan mikään hänen ystävänsä ollutkaan .

Se on nyt kaikkein rehellisintä mitä voit sanoa .

Sillä pääset hänestä lopullisesti eroon  eikä hänelläkään  varmasti  sitten sen jälkeen enää mitään vaikeuksia unohtaa sinua kokonaan .

Eli win-win.

Molemmille

Tää on yksi netttistalkkeri joka soittelee naisille kaikenlaisia säälipuhelua ja tulee samalla tänne porukkansa kera kirjoittamaan sairaita juttujaan.

Tein hänestä tänään poliisille nettivinkin. Rikollinen s o si opaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus auttaa ja parantaa. Ei tarvi enää edes miettiä itsemurhan tekemistä kun Jeesus antaa uuden elämän.

Minun Jeesukseen uskonut tätini teki itsemurhan.

Jeesus ei aiheuta kenenkään ihmisen itsemurhaa, se miksi sinun tätisi on uskossa ollessaan tehnyt itsemurhan, sitä me emme tiedä, mutta sopii miettiä, onko ollut elävässä uskossa. Vai valehteletko sinä.

Jokainen, joka todella tuntee Herran, ei itseään tapa, vaan Hän auttaa jokaista omaansa. Ihminen voi masentua ja elämässä tulla vastoinkäymisiä, mutta elävässä uskossa oleva turvautuu Jeesukseen, koska tuntee Hänet henkilökohtaisesti.

Mutta tässä maailmassa ja maassa, on paljon uskonnollisuutta, ja uskonnollisuus ei ihmisen sielua pelasta.

Päinvastoin, uskonnollinen elää synnissä, hän luulee olevansa matkalla Taivaaseen, mutta hän ei koskaan käänny elävän Jumalan puoleen koko sydämestään, ei pyydä syntejään anteeksi, eikä voi pelastua. Uskonnollisuus on hirveä eksytys ja sitä on kirkot täynnä, eksyneitä kadotukseen joutuvia ihmisiä ja pappeja.

Sinun tätisi teki oman ratkaisun, mutta se ei ollut Jeesuksen tahto.

Ap:n kaverilla on nyt mahdollisuus pelastua, jos hän saisi kuulla, että Jeesus Kristus sovitti hänen syntinsä ristillä. Uskomalla Häneen,syntiensä sovittajaan, antamalla elämänsä Hänelle, joka kärsi ja kuoli juuri tämän ihmisen tähden, tämä ihminen saisi aivan uuden elämän.

Ja kun Jeesus antaa uuden elämän, ei useinkaan ihminen pysty edes käsittämään, miten ihmeellisesti Jeesus muuttaa koko elämän.

Näin kävi minulle ja näin on käynyt niin monelle ihmiselle, joka on lähtenyt seuraamaan Jeesusta.

Olen samaa mieltä, ap, kannattaa ohjata kaveriasi hengellisen avun piiriin! Siellä kohdataankin monesti ihminen ihmisenä enemmän kuin terveydenhuollossa. Minulla on diagnoosina myös epävakaa persoonallisuushäiriö ja kun olinihan pohjalla, huusin Jeesusta avukseni ja tapasin yhtä sielunhoitajaakin, lopetin tupakanpolton ja muut päihteet kuin seinään ja ahdistus kertakaikkiaan katos, Jeesus vapautti mut:) tästä on jo jonkinaikaa, ja niinkun epävakauteen kuuluu, mulla on aika ajoin tosi pahoja ahdistuskohtauksia ja välillä haluan vieläkin vaan kuolla mutta sit selviän niistä hetkistä kun yritän vaan miettiä Jeesusta ja oon myös opetellu ulkoa psalmi23 esim. Jota lausun usein mielessäni. Tiedän miten epävakaa reagoi herkästi kaikkeen ympärillä tapahtuvaan ja välillä mieli vaan kääntyy salamannopeasti hyvästä huonoks etkä edes tiedä miks. Mutta rukoilu auttaa! Luin myös hetki sitten hyvän kirjan, Jyri Juhani Uurtimon Kirjoituksia Getsemanesta, joka kertoo masennuksesta ja uskosta, se oli tosi lohduttava kirja!

Tiesittekö että joka kymmenes epävakaa tulee kuolemaan itsemurhaan:( Helpottavaa on se että oireet helpottavat vanhetessa elämänkokemuksen jne lisääntyessä. Minkä ikäinen kaverisi on? Maailma ei saa olla niin kylmä, että ajatellaan vaan että toi on toivoton tapaus!:(

Jeesuksen rakkautta ja johdatusta rukoilen sulle 😊♥️

Kiitos Jeesus että olet meidän pelastajamme ♥️

Vaikea tilanne. Toisen tukena haluaisi olla ja pelkää, että jos ottaa etäisyyttä niin toinen ottaa sen väärin ja satuttaa taas itseään eikä kukaan varmasti tahdo kontolleen tunnetta sitä, että on syypää toisen itsetuhoisuuteen. Toisaalta itseään ja omaa jaksamistaan pitää kuunnella ja on oikeus ottaa etäisyyttä jos siltä tuntuu. Tsemppiä sekä sulle että kaverillesi AP.

Osa ketjussa sanoo, että ihmisellä ei ole vastuita muita ihmisiä kohtaan kuin itseään ja lapsiaan. Epävakaasta personaallisuudesta kärsivillä kuitenkin on käytännössä aina taustalla sekavat kotiolot ja vanhemmat, joista ei ole vastuuta kantamaan. On myös jokseenkin yleistä tietoa, miten huonosti Suomessa usein saa apua mielenterveysongelmiin. Jos keneltäkään tai mistään ei saa toimivaa apua, tilanteeseen jää aivan yksin.

(Ja vaikka apua saisikin, on sekin valitettavasti monin paikoin aika tehotonta. Monia psykiatrian hoitomenetelmiä on monien asiantuntijoiden taholta ankarasti kyseenalaistettu. Aivan liikaa nojataan lääkkeisiin, ja osa terapioistakin on potilailleen tehottomia. Parempiakin keinoja olisi, mutta niihin ei jostain syystä (eivät tuo rahaa lääkeyrityksille?) panosteta.)

Minun silmissäni osan elämää tulisi olla, että muiltakin pitäisi saada tukea ja apua. Tuki muilta on iso osa hyvinvointia, eikä psykiatria voi korvata sitä koskaan. Moni tarvitsee elämänsä aikana tukea, eikä kaikilla ole perhettä sitä tarjoamassa. Toki iso osa tilannetta on myös se, pidätkö kaverista aidosti ylipäänsäkään - jos et, tietysti ylimääräiset haasteet ovat erityisen raskaita. En itsekään jaksaisi aivan valtavasti auttaa sellaista, jonka seurassa en muutenkaan viihdy ollenkaan (hetken kyllä). Jos et ole kokenut kaverin seuraa yleensäkään millään tapaa miellyttäväksi, on todennäköisesti teille kummallekin parempi, jos ystävyyttä ei jatketa. Harva lopulta toivoo seuraa vastentahtoisista ihmisistä. Toisaalta jos kaverilla on selkeitä virheitä ihmissuhdetaidoissaan, teet hänelle massiivisen palveluksen yrittämällä kertoa näistä mahdollisimman ystävällisesti. Silloin hän saa hyvän mahdollisuuden tapojensa parantamiseen.

Toivoisin, että ainakin yritettäisiin auttaa ja tukea toinen toisiamme. Yrittäisin itse olla aidosti läsnä ja kuunnella muutaman tunnin - todella ymmärtää, mitä kaveri on kokenut, miltä hänestä tuntuu ja miksi. Monilta löytyy taustalta ihan ymmärrettäviä ja loogisia asioita, ja jo ymmärretyksi tuleminen voi auttaa toista. Tarvittaessa voisin auttaa myös materiaalisesti, esim. auttamalla toista siivoamaan. Toisin selkeästi mutta ystävällisesti oman puoleni esille, eli sen, kuinka paljon itselläni on antaa, ettei se tule toiselle yllätyksenä. Monilla voi olla syvempiä ongelmia kuin yhden ihmisen on mahdollista ratkaista, ja jos omien voimien ja ajan rajallisuus tulee vastaan, ei kannata uuvuttaa itseään. Tämä pitää toiselle osapuolelle selvästi ilmaista. En kuitenkaan hylkäisi häntä, ellei ole pakko.

 

Osa ihmisistä toteaa, ettei voi auttaa, silloinkin, kun se ei oikeasti pidä paikkaansa. Heitä ei vain kiinnosta ja huvita tehdä niin. Monet heikkoon asemaan päätyneet ihmiset saavat muilta aika vähän ymmärrystä ja sympatiaa. Yksin ei ole aina mahdollista selvitä.

Vierailija kirjoitti:

Sano hänelle suoraan mutta ystävällisesti että hänen pitää hakea apua ammattilaiselta, jos ei ole jo. Jos alkaa uhkailemaan itsemurhalla, soita 112.

Jos on jo saanut apua, niin ehkä hänellä voi olla väärä diagnoosi. Esim minulle kävi näin ja sen taki useita itsemurhayrityksiä. Oikea diagnoosi oli epävakaa persoonallisuushäiriö.

Ei ole mitään"itsemurhayrityksiä"vaan noloa huomionhakua. Oikeasti itsemurhan tekevällä ne eivät jää yrityksiksi vaan onnistuu helposti kertalaakista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano hänelle suoraan mutta ystävällisesti että hänen pitää hakea apua ammattilaiselta, jos ei ole jo. Jos alkaa uhkailemaan itsemurhalla, soita 112.

Jos on jo saanut apua, niin ehkä hänellä voi olla väärä diagnoosi. Esim minulle kävi näin ja sen taki useita itsemurhayrityksiä. Oikea diagnoosi oli epävakaa persoonallisuushäiriö.

Ei ole mitään"itsemurhayrityksiä"vaan noloa huomionhakua. Oikeasti itsemurhan tekevällä ne eivät jää yrityksiksi vaan onnistuu helposti kertalaakista.

Hirveä asenne sinulla. Ihminen huutaa apua ja pahaa oloaan ja sinä tuhahdat, että onpa noloa huomionhakua ja kävelet pois. Otat asian vakavasti vasta, kun toinen on jo kuollut. No etpä joudu ikinä auttamaan tai välittämään kenestäkään.

”Toivoisin, että ainakin yritettäisiin auttaa ja tukea toinen toisiamme. Yrittäisin itse olla aidosti läsnä ja kuunnella muutaman tunnin - todella ymmärtää, mitä kaveri on kokenut, miltä hänestä tuntuu ja miksi.”

Kenellä on oikeasti aikaa ja voimavaroja ryhtyä leikkimään terapeuttia, kun siihen hommaan on koulutetut ammattilaiset. Ap:n kaverin ongelmat kuulostavat niin vakavilta, että en haluaisi tulla vedetyksi tuohon soppaan its.yrityksineen. Häntä on varmasti tuettu ja kuunneltu ja ymmärretty, mutta laihoin tuloksin.

Ihmeellisiä luuloja ilman tietoa asioista tälläkin palstalla. Kuulkaa sinne avun luo onkin tänä päivänä niin vaikea päästä, jonoista johtuen!

Sopii mennä itse kokeilemaan.

Jos se apu tulee 1,5-2vuoden(!!!)päästä, niin miten te aattelitte sen potilaan selviävän sinne asti??

Hae apua... Jooo🤦‍♀️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano hänelle suoraan mutta ystävällisesti että hänen pitää hakea apua ammattilaiselta, jos ei ole jo. Jos alkaa uhkailemaan itsemurhalla, soita 112.

Jos on jo saanut apua, niin ehkä hänellä voi olla väärä diagnoosi. Esim minulle kävi näin ja sen taki useita itsemurhayrityksiä. Oikea diagnoosi oli epävakaa persoonallisuushäiriö.

Ei ole mitään"itsemurhayrityksiä"vaan noloa huomionhakua. Oikeasti itsemurhan tekevällä ne eivät jää yrityksiksi vaan onnistuu helposti kertalaakista.

Mun kaveri yritti itsemurhaa varmaan 10 kertaa ja lipulta onnistui. Joten voisitko olla hiljaa kun et asiasta tiedä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano hänelle suoraan mutta ystävällisesti että hänen pitää hakea apua ammattilaiselta, jos ei ole jo. Jos alkaa uhkailemaan itsemurhalla, soita 112.

Jos on jo saanut apua, niin ehkä hänellä voi olla väärä diagnoosi. Esim minulle kävi näin ja sen taki useita itsemurhayrityksiä. Oikea diagnoosi oli epävakaa persoonallisuushäiriö.

Ei ole mitään"itsemurhayrityksiä"vaan noloa huomionhakua. Oikeasti itsemurhan tekevällä ne eivät jää yrityksiksi vaan onnistuu helposti kertalaakista.

Mun kaveri yritti itsemurhaa varmaan 10 kertaa ja lipulta onnistui. Joten voisitko olla hiljaa kun et asiasta tiedä..

*lopulta

Epävakaan ei pitäisi olla vaarallinen muille yleensä. Lähinnä itselleen. Draamaa saattaa saada aikaiseksi jokaisesta tilanteesta. Eli rasittava siinä mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano hänelle suoraan mutta ystävällisesti että hänen pitää hakea apua ammattilaiselta, jos ei ole jo. Jos alkaa uhkailemaan itsemurhalla, soita 112.

Jos on jo saanut apua, niin ehkä hänellä voi olla väärä diagnoosi. Esim minulle kävi näin ja sen taki useita itsemurhayrityksiä. Oikea diagnoosi oli epävakaa persoonallisuushäiriö.

Ei ole mitään"itsemurhayrityksiä"vaan noloa huomionhakua. Oikeasti itsemurhan tekevällä ne eivät jää yrityksiksi vaan onnistuu helposti kertalaakista.

Mun kaveri yritti itsemurhaa varmaan 10 kertaa ja lipulta onnistui. Joten voisitko olla hiljaa kun et asiasta tiedä..

Jos puhut pillereistä ja viinasta niin ne on neideille, mies ampuu haulikolla aivonsa kattoon tai hyppää junan alle eli ei taatusti jää"yritykseksi" Erään armeijakaverini isä jopa leikkasi itseltään sirkkelillä pään poikki

Vierailija kirjoitti:

”Toivoisin, että ainakin yritettäisiin auttaa ja tukea toinen toisiamme. Yrittäisin itse olla aidosti läsnä ja kuunnella muutaman tunnin - todella ymmärtää, mitä kaveri on kokenut, miltä hänestä tuntuu ja miksi.”

Kenellä on oikeasti aikaa ja voimavaroja ryhtyä leikkimään terapeuttia, kun siihen hommaan on koulutetut ammattilaiset. Ap:n kaverin ongelmat kuulostavat niin vakavilta, että en haluaisi tulla vedetyksi tuohon soppaan its.yrityksineen. Häntä on varmasti tuettu ja kuunneltu ja ymmärretty, mutta laihoin tuloksin.

Okei. Toivottavasti et siis itse missään vaiheessa elämääsi tarvitse apua muilta.

"Häntä on varmasti tuettu ja kuunneltu ja ymmärretty, mutta laihoin tuloksin." Siitähän me ei täällä tiedetä mitään. Mielestäni myöskään hetken kuuntelu ei ole "terapeutin leikkimistä", vaan tukemista. Psykiatria ei voi korvata tukea muilta ihmisiltä - tämä on ihan johtavilta psykiatreilta tuleva näkemys.

Sen sanoinkin jo, että yli omien voimavarojen ei kannata yrittää auttaa. Kuitenkin sairaan ihmisen täysi hylkääminen ilman edes yritystä auttaa on mielestäni julmaa.