Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Poikaystävä syyllistää :(

Vierailija
14.10.2014 |

Olen niin väsynyt kuulemaan jokaisen riidan, pikku kinan tai minkä tahansa anaharkan ja vastoinkäymisen jälkeen, että "Sun syy! Et olis tehny noin ni ei ois tarvinnut tätäkään kokea! Oma vikas ku teit niin, olisit ajatellu ennen ku teit! Noni kannattiko, ethän sä koskaan ajattele mitään" tms. :(

 

Miten tuon saa loppumaan? Kohta kaks vuotta oon saanu kuulla tuota, eilen mies lupasi ettei tee enää noin, mutta taas tänään kävi niin.

 

Ja ei, minä en todellakaan joka kerta mitään riitoja aloita. Ne vain käännetään mun syyksi. Suhteen aikana poikaystävä on ehkä kerran myöntänyt tehneensä itsekin väärin.

Kommentit (73)

Vierailija
41/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika kärkkäitä vastauksia. Viesteistä päätellen ap (ja hänen poikaystävänsä) on hyvin nuori, ja suhde on aika pitkälti etäsuhde. Onko poikaystävä vielä teini-ikäinen? Jos hän on vähän pilalle lellitty, hän ei ehkä koskaan ole saanut palautetta huonosta käytöksestään. Tilanteen parantuminen voi olla mahdollista, koska moni ihminen kuitenkin muuttuu eikä pysy kiukuttelevana teininä koko elämäänsä. Ap:n on ymmärrettävästi vaikea ottaa todesta keskustelupalstan suoria erokäskyjä, koska sellainen vaatisi kokemusta vastaavasta tilanteesta.

Ap, riitojen tapahtuessa netissä voit aivan hyvin kokeilla koulutusta. Jos poikaystävä alkaa riehua, teet niinkuin supernanny, toteat rauhallisesti että toi ei ole asiallista käytöstä ja lopetat puhelun. Aseta kuitenkin itsellesi joku deadline mihin mennessä muutoksen pitää olla huomattavaa tai eroat. Ja ap: sinulla ON lupa myös suuttua!

Vierailija
42/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jätä se sikaaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietynlaiset ihmiset vetävät tietynlaisia ihmisiä puolensa ja ehkä seuraavakin poikaystävä on samanlainen, että ei se vaihtamalla parane. Sinun pitäisi jo tuntea poikaystäväsi ja tietää millaisissa tilanteissa se riita syntyy ja ennakoiden poistua paikalta lenkille tai kavereita tapaamaan ja annat pojalle tilaa rauhoittua.

Voit myös kysyä neuvoa äidiltä tai pojan äidiltä, miten hän on käsitellyt poikaansa, kun tämä kiukkuaa.

Vierailija
44/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama kaava jälleen. Miehessä vika, pakko erota ja jokaiselle naiselle löytyy varmasti se parempi. Voisiko olla niin, että kannattaisi katsoa kunnolla peiliin ja sen jälkeen tehdä uusia tulkintoja.

Vierailija
45/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:02"]

Sama kaava jälleen. Miehessä vika, pakko erota ja jokaiselle naiselle löytyy varmasti se parempi. Voisiko olla niin, että kannattaisi katsoa kunnolla peiliin ja sen jälkeen tehdä uusia tulkintoja.

[/quote]

Mies on auttamatta se sika ja nainen voi vaatia paljon ilman todellista vastuuta. Ja sitten typistetään itsensä lapsen tasolle ja kiukutellaan kuin pikkulapset jolta on viety kaikki lelut ja karkit, jos kaikki ei mene niinkuin suunnittelee ja tahtoo.

Vierailija
46/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:02"]Samanlaisia pönttöjä olette molemmat. Mietipä tarkkaan: onko sinulla vähän aina riitaisia suhteita? Joudut kouluttamaan miehiä, saat tyydytystä siitä kun saat miehen suuttumaan, nöyrtymään, pyytelemään anteeksi..? Ja valitsemasi miehetkin ovat samanlaisia. Riitely on sinulle arkipäivää, oikein odotat seuraavaa riitaa ja mietit mitä sanoisit. Ja jos ei riitaa tule, sinä sen aloittamalla aloitat, eikös niin?

Et sinä mitään ratkaisuja halua, haluat ärsyttää ja riehua niin kauan että se mies alkaa käyttää fyysistä väkivaltaa. Sitten tulet taas tänne ja raportoit meille kaikille teidän tappeluistanne. Syypäänä tietysti mies.

Vakka kantensa valitsee, muista se, ap.
[/quote]
Tää meni kyllä yli. Voi luoja.

Tämä suhde on meille molemmille ensimmäinen. Tosta "koulutuksesta" esimerkkinä, että onan ISÄNI olen opettanut pesemään kätensä paskallakäynnin jälkeen. Tämän poikaystäväni syömään myös salaattia, koska heillä kotona ei sellaista juurikaan ole tarjolla. En nyt sanoisi pahaksi jutuksi tätä "koulutusta".

En saa tyydytystä riitelystä. Inhoan riidellä, riidat on tosi ahdistavia ja pelottavia tilanteita mulle. Siksi yritän välttää konflikteja kaikkien kanssa, jotta en joutuisi ikinä riitelemään.

Mulla ei ole "vähän aina riitaisia suhteita", koska tää, niin kuin sanoinkin jo, on mun eka suhde.

En halua suututtaa miestä. Haluisin vain hänen lopettavan syyllisen etsimisen. En mitään muuta.

Riitely ei ole mulle arkipäivää, vaan erittäin hämmentävä tilanne. Enkä missään nimessä aloita sellaista tahallani. Ikinä.

En halua ärsyttää ja riehua. Ja tiedän, ettei mies olisi väkivaltainen minua kohtaan. Hän todella välittää musta, vaikka käyttäytyy joskus erittäin typerästi. Ikinä ei mua löisi, halveksuu todella paljon naistenhakkaajia ja lähisuhdeväkivaltaa ylipäätään, luotan häneen sataprosenttisesti tässä.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:00"]Tietynlaiset ihmiset vetävät tietynlaisia ihmisiä puolensa ja ehkä seuraavakin poikaystävä on samanlainen, että ei se vaihtamalla parane. Sinun pitäisi jo tuntea poikaystäväsi ja tietää millaisissa tilanteissa se riita syntyy ja ennakoiden poistua paikalta lenkille tai kavereita tapaamaan ja annat pojalle tilaa rauhoittua.

Voit myös kysyä neuvoa äidiltä tai pojan äidiltä, miten hän on käsitellyt poikaansa, kun tämä kiukkuaa.
[/quote]
Riita syntyy, kun hän pahoittaa mielensä tai asiat eivät mene niin kuin pitäisi. Lisäksi riidat syntyy useimmiten netissä jutellessa, sieltä ei niin vain poistuta ja "hylätä" toinen rauhoittumaan, jos molemmat tahtoo puhua.

Pojan äiti on oikeasti huono riitelemään. Huutaa, haukkuu, melskaa, ja myöhemmin tulee pyytelemään anteeksi: "en mä sitä tarkottanut". Viimeksi haukkui poikaystävän pikkuveljeä mm. kusipääksi. Ja huutaa oikeasti kovaa. Niin ja on poikaystävänikin kuulemma mm. paska. Aviomiehensä kanssa riidat samanlaisia, tosin uhkailevat lisäksi erolla. Poikaystävä teki tätä joskus, mutta nyt ei enää kun tajusi, kuinka loukkaavaa ja kamalaa tuollainen on. Poika oli vain jo lapsuudenkodissa saanut sen mallin, että se on normaalia ja käyttäytyi sitten sen mukaisesti.

Oma äitini on myös aika karsee riitelijä, huutaa, tiuskii ja kiroilee. Joskus tönikin minua, kun olin nuorempi, mutta nykyisin olen häntä pitempi eikä vissiin enää "uskalla". Pelkää, että saa takaisin samalla mitalla tai jotain.

Kummaltakaan en siis neuvoja kysyis tän asian suhteen

AP

Vierailija
48/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:02"]Samanlaisia pönttöjä olette molemmat. Mietipä tarkkaan: onko sinulla vähän aina riitaisia suhteita? Joudut kouluttamaan miehiä, saat tyydytystä siitä kun saat miehen suuttumaan, nöyrtymään, pyytelemään anteeksi..? Ja valitsemasi miehetkin ovat samanlaisia. Riitely on sinulle arkipäivää, oikein odotat seuraavaa riitaa ja mietit mitä sanoisit. Ja jos ei riitaa tule, sinä sen aloittamalla aloitat, eikös niin? Et sinä mitään ratkaisuja halua, haluat ärsyttää ja riehua niin kauan että se mies alkaa käyttää fyysistä väkivaltaa. Sitten tulet taas tänne ja raportoit meille kaikille teidän tappeluistanne. Syypäänä tietysti mies. Vakka kantensa valitsee, muista se, ap. [/quote] Tää meni kyllä yli. Voi luoja. Tämä suhde on meille molemmille ensimmäinen. Tosta "koulutuksesta" esimerkkinä, että onan ISÄNI olen opettanut pesemään kätensä paskallakäynnin jälkeen. Tämän poikaystäväni syömään myös salaattia, koska heillä kotona ei sellaista juurikaan ole tarjolla. En nyt sanoisi pahaksi jutuksi tätä "koulutusta". En saa tyydytystä riitelystä. Inhoan riidellä, riidat on tosi ahdistavia ja pelottavia tilanteita mulle. Siksi yritän välttää konflikteja kaikkien kanssa, jotta en joutuisi ikinä riitelemään. Mulla ei ole "vähän aina riitaisia suhteita", koska tää, niin kuin sanoinkin jo, on mun eka suhde. En halua suututtaa miestä. Haluisin vain hänen lopettavan syyllisen etsimisen. En mitään muuta. Riitely ei ole mulle arkipäivää, vaan erittäin hämmentävä tilanne. Enkä missään nimessä aloita sellaista tahallani. Ikinä. En halua ärsyttää ja riehua. Ja tiedän, ettei mies olisi väkivaltainen minua kohtaan. Hän todella välittää musta, vaikka käyttäytyy joskus erittäin typerästi. Ikinä ei mua löisi, halveksuu todella paljon naistenhakkaajia ja lähisuhdeväkivaltaa ylipäätään, luotan häneen sataprosenttisesti tässä. AP

[/quote]

Tulipa surullinen olo. Sinulla täytyy olla raskasta, kun joudut kokoajan miettimään miten saataisiin toisille kiva olo ettei tule riitoja yms. Mutta, lapsi kulta ne kuuluu elämään. Ei ole mitään ikuista sunnuntaita, etkä saa miestä lopettamaan yhtään mitään. Ainoa asia mikä minua vähän lohduttaa, että elämällä on niin kierohuumorintaju, että se opettaa ja sinäkin vielä kypsyt ja aikuistut. Opit kunnioittamaan ja arvostamaan itseäsi ja siedät tulla opetetuksi. Hyvää jatkoa sinulle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:09"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:03"]

On se helppo muiden jeesustella... Siis ap.n mies syyttää riitojen alotuksesta? Ja sen perusteella AP on tyhmä lehmä !? Mitä vittua nyt.......

Joskus on sellanen tilanne, että on rakastunu idioottiin. Ja haluaa yrittää. Muuttaa omaa käytöstä. Miehessä saattaa olla niin paljon hyviä puolia, et yhden "vian" takia ei halua erota. 

[/quote]

Sen yhden vian kanssa on sitten opittava vaan elämään, eikä yrittää muuttaa. Minun mieheni ei ole virheetön, eikä ole minäkään. Mieheni hyväksyy minun vikani ja puutteeni ja minä hänen. Niin ja toisessa ärsyttää eniten se mikä ärstyttää itsessäkin.

Parisuhde on aina kahden kauppa. Pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan tulisikin aina miettiä olisiko kummassakin vikaa. Riitatilanteissa on varmasti vikaa molemmissa.
[/quote]
Aamen. Tämän haluaisin poikaystävän ymmärtävän.

AP

Vierailija
50/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:49"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:02"]Samanlaisia pönttöjä olette molemmat. Mietipä tarkkaan: onko sinulla vähän aina riitaisia suhteita? Joudut kouluttamaan miehiä, saat tyydytystä siitä kun saat miehen suuttumaan, nöyrtymään, pyytelemään anteeksi..? Ja valitsemasi miehetkin ovat samanlaisia. Riitely on sinulle arkipäivää, oikein odotat seuraavaa riitaa ja mietit mitä sanoisit. Ja jos ei riitaa tule, sinä sen aloittamalla aloitat, eikös niin? Et sinä mitään ratkaisuja halua, haluat ärsyttää ja riehua niin kauan että se mies alkaa käyttää fyysistä väkivaltaa. Sitten tulet taas tänne ja raportoit meille kaikille teidän tappeluistanne. Syypäänä tietysti mies. Vakka kantensa valitsee, muista se, ap. [/quote] Tää meni kyllä yli. Voi luoja. Tämä suhde on meille molemmille ensimmäinen. Tosta "koulutuksesta" esimerkkinä, että onan ISÄNI olen opettanut pesemään kätensä paskallakäynnin jälkeen. Tämän poikaystäväni syömään myös salaattia, koska heillä kotona ei sellaista juurikaan ole tarjolla. En nyt sanoisi pahaksi jutuksi tätä "koulutusta". En saa tyydytystä riitelystä. Inhoan riidellä, riidat on tosi ahdistavia ja pelottavia tilanteita mulle. Siksi yritän välttää konflikteja kaikkien kanssa, jotta en joutuisi ikinä riitelemään. Mulla ei ole "vähän aina riitaisia suhteita", koska tää, niin kuin sanoinkin jo, on mun eka suhde. En halua suututtaa miestä. Haluisin vain hänen lopettavan syyllisen etsimisen. En mitään muuta. Riitely ei ole mulle arkipäivää, vaan erittäin hämmentävä tilanne. Enkä missään nimessä aloita sellaista tahallani. Ikinä. En halua ärsyttää ja riehua. Ja tiedän, ettei mies olisi väkivaltainen minua kohtaan. Hän todella välittää musta, vaikka käyttäytyy joskus erittäin typerästi. Ikinä ei mua löisi, halveksuu todella paljon naistenhakkaajia ja lähisuhdeväkivaltaa ylipäätään, luotan häneen sataprosenttisesti tässä. AP

[/quote]

Tulipa surullinen olo. Sinulla täytyy olla raskasta, kun joudut kokoajan miettimään miten saataisiin toisille kiva olo ettei tule riitoja yms. Mutta, lapsi kulta ne kuuluu elämään. Ei ole mitään ikuista sunnuntaita, etkä saa miestä lopettamaan yhtään mitään. Ainoa asia mikä minua vähän lohduttaa, että elämällä on niin kierohuumorintaju, että se opettaa ja sinäkin vielä kypsyt ja aikuistut. Opit kunnioittamaan ja arvostamaan itseäsi ja siedät tulla opetetuksi. Hyvää jatkoa sinulle!
[/quote]
Se on raskasta toisinaan. Kiitos.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 09:54"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 09:53"]

 En minä oikeasti _kostoa_ suunnittele, väärä termi :( Joku "näpäytys" ehkä ois parempi, Haluisin herätellä miestä tähän todellisuuteen, ettei noin voi käyttäytyä loputtomiin. Siksi se "näpäytys". 

[/quote]

Ja miksi sun pitää jäädä näpäyttelemään ihmistä, joka on kohdellut sua monta vuotta huonosti. Mitä sä voitat sillä?
[/quote]
Voitan sillä ihanan, komean, suloisen, rakkaan, rakastavan, taitavan seksikumppanin, jonka kanssa elää ja vanheta, joka muutoksena aiempaan osaa riidellä paremmin ja vähemmän loukaten.

AP

Vierailija
52/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:00"]Tietynlaiset ihmiset vetävät tietynlaisia ihmisiä puolensa ja ehkä seuraavakin poikaystävä on samanlainen, että ei se vaihtamalla parane. Sinun pitäisi jo tuntea poikaystäväsi ja tietää millaisissa tilanteissa se riita syntyy ja ennakoiden poistua paikalta lenkille tai kavereita tapaamaan ja annat pojalle tilaa rauhoittua.

Voit myös kysyä neuvoa äidiltä tai pojan äidiltä, miten hän on käsitellyt poikaansa, kun tämä kiukkuaa.
[/quote]
Riita syntyy, kun hän pahoittaa mielensä tai asiat eivät mene niin kuin pitäisi. Lisäksi riidat syntyy useimmiten netissä jutellessa, sieltä ei niin vain poistuta ja "hylätä" toinen rauhoittumaan, jos molemmat tahtoo puhua.

Pojan äiti on oikeasti huono riitelemään. Huutaa, haukkuu, melskaa, ja myöhemmin tulee pyytelemään anteeksi: "en mä sitä tarkottanut". Viimeksi haukkui poikaystävän pikkuveljeä mm. kusipääksi. Ja huutaa oikeasti kovaa. Niin ja on poikaystävänikin kuulemma mm. paska. Aviomiehensä kanssa riidat samanlaisia, tosin uhkailevat lisäksi erolla. Poikaystävä teki tätä joskus, mutta nyt ei enää kun tajusi, kuinka loukkaavaa ja kamalaa tuollainen on. Poika oli vain jo lapsuudenkodissa saanut sen mallin, että se on normaalia ja käyttäytyi sitten sen mukaisesti.

Oma äitini on myös aika karsee riitelijä, huutaa, tiuskii ja kiroilee. Joskus tönikin minua, kun olin nuorempi, mutta nykyisin olen häntä pitempi eikä vissiin enää "uskalla". Pelkää, että saa takaisin samalla mitalla tai jotain.

Kummaltakaan en siis neuvoja kysyis tän asian suhteen

AP

[/quote]

Ymmärrän sinua, mutta tilanne on räjähdysherkkä. Poikaystäväsi on oppinut jo varhaislapsuudessa aggressiivisen hajoita ja hallitse-tyyppisen riitelytavan, ja itse olet traumatisoitunut. Kummallakaan teistä ei oikeastaan ole rahkeita käsitellä riitelyä rakentavasti. :/
Ainoa toivosi on hyväksyä se ettei puhuminen tilanteen ollessa päällä auta, vaan sinun on vain "hylättävä" toinen kesken riidan.
Aika karseaa kuultavaa kyllä. Toivottavasti pystyisitte joskus tajuamaan että saamanne riitelyn malli ei ole terve eikä normaali. Lapsuuden maailmankuvasta voi olla vaikea murtautua, mutta googlaa "tunnelukko"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:03"]On se helppo muiden jeesustella... Siis ap.n mies syyttää riitojen alotuksesta? Ja sen perusteella AP on tyhmä lehmä !? Mitä vittua nyt.......

Joskus on sellanen tilanne, että on rakastunu idioottiin. Ja haluaa yrittää. Muuttaa omaa käytöstä. Miehessä saattaa olla niin paljon hyviä puolia, et yhden "vian" takia ei halua erota. 
[/quote]
Sitä juuri, onhan se helppoa "neuvoa" muita. Poikaystävässä on paljon hyviä puolia. Toi huono puoli on vaan äärimmäisen vittumainen.

Ja ylipäätään mun mielestä ihmiset eroo nykyisin liian helposti. Kun tulee vastoinkäyminen, luovutetaan heti ja erotaan. Siinä kärsii sitten lapset ja kaikki.

Jos oikeasti välittää kumppanistaan, silloin myös tekee asioita ettei menettäisi häntä. Minä yritän nyt samaa, en noudata erovinkkejä koska tiedän, ettei ero ratkaise itse ongelmaa, se on vain pakokeino pois tilanteesta eikä ratkaisu ongelmaan.

AP

Vierailija
54/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:02"]Samanlaisia pönttöjä olette molemmat. Mietipä tarkkaan: onko sinulla vähän aina riitaisia suhteita? Joudut kouluttamaan miehiä, saat tyydytystä siitä kun saat miehen suuttumaan, nöyrtymään, pyytelemään anteeksi..? Ja valitsemasi miehetkin ovat samanlaisia. Riitely on sinulle arkipäivää, oikein odotat seuraavaa riitaa ja mietit mitä sanoisit. Ja jos ei riitaa tule, sinä sen aloittamalla aloitat, eikös niin? Et sinä mitään ratkaisuja halua, haluat ärsyttää ja riehua niin kauan että se mies alkaa käyttää fyysistä väkivaltaa. Sitten tulet taas tänne ja raportoit meille kaikille teidän tappeluistanne. Syypäänä tietysti mies. Vakka kantensa valitsee, muista se, ap. [/quote] Tää meni kyllä yli. Voi luoja. Tämä suhde on meille molemmille ensimmäinen. Tosta "koulutuksesta" esimerkkinä, että onan ISÄNI olen opettanut pesemään kätensä paskallakäynnin jälkeen. Tämän poikaystäväni syömään myös salaattia, koska heillä kotona ei sellaista juurikaan ole tarjolla. En nyt sanoisi pahaksi jutuksi tätä "koulutusta". En saa tyydytystä riitelystä. Inhoan riidellä, riidat on tosi ahdistavia ja pelottavia tilanteita mulle. Siksi yritän välttää konflikteja kaikkien kanssa, jotta en joutuisi ikinä riitelemään. Mulla ei ole "vähän aina riitaisia suhteita", koska tää, niin kuin sanoinkin jo, on mun eka suhde. En halua suututtaa miestä. Haluisin vain hänen lopettavan syyllisen etsimisen. En mitään muuta. Riitely ei ole mulle arkipäivää, vaan erittäin hämmentävä tilanne. Enkä missään nimessä aloita sellaista tahallani. Ikinä. En halua ärsyttää ja riehua. Ja tiedän, ettei mies olisi väkivaltainen minua kohtaan. Hän todella välittää musta, vaikka käyttäytyy joskus erittäin typerästi. Ikinä ei mua löisi, halveksuu todella paljon naistenhakkaajia ja lähisuhdeväkivaltaa ylipäätään, luotan häneen sataprosenttisesti tässä. AP

[/quote]

AP, on ihan eri asia kouluttaa tapoja (salaatinsyönti, käsienpesu) ja yrittää muuttaa luonnetta. Sun poikaystäväsi on oppinut himastaan todella ikävän käyttäytymistavan, eikä se muutu sillä, että sä olet vastaamatta puhelimeen. Etenkin, jos sä olet kaksi vuotta sietänyt tuota käytöstä, sun on hyvin vaikea alkaa nyt muuttamaan kurssia.

Hienoa, että uskot väkivallan olevan poissa laskuista. Saatat olla oikeassakin. Henkinen väkivalta on kuitenkin väkivaltaa sekin, vaikka siitä ei tulekaan murtumia ja verenvuotoa.

Toivon sulle kaikkea hyvää. Mun elämänkokemukseni perusteella se hyvä alkaa sillä, että sä tunnustat tuon suhteen huonouden ja jatkat matkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 12:01"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:00"]Tietynlaiset ihmiset vetävät tietynlaisia ihmisiä puolensa ja ehkä seuraavakin poikaystävä on samanlainen, että ei se vaihtamalla parane. Sinun pitäisi jo tuntea poikaystäväsi ja tietää millaisissa tilanteissa se riita syntyy ja ennakoiden poistua paikalta lenkille tai kavereita tapaamaan ja annat pojalle tilaa rauhoittua.

Voit myös kysyä neuvoa äidiltä tai pojan äidiltä, miten hän on käsitellyt poikaansa, kun tämä kiukkuaa.
[/quote]
Riita syntyy, kun hän pahoittaa mielensä tai asiat eivät mene niin kuin pitäisi. Lisäksi riidat syntyy useimmiten netissä jutellessa, sieltä ei niin vain poistuta ja "hylätä" toinen rauhoittumaan, jos molemmat tahtoo puhua.

Pojan äiti on oikeasti huono riitelemään. Huutaa, haukkuu, melskaa, ja myöhemmin tulee pyytelemään anteeksi: "en mä sitä tarkottanut". Viimeksi haukkui poikaystävän pikkuveljeä mm. kusipääksi. Ja huutaa oikeasti kovaa. Niin ja on poikaystävänikin kuulemma mm. paska. Aviomiehensä kanssa riidat samanlaisia, tosin uhkailevat lisäksi erolla. Poikaystävä teki tätä joskus, mutta nyt ei enää kun tajusi, kuinka loukkaavaa ja kamalaa tuollainen on. Poika oli vain jo lapsuudenkodissa saanut sen mallin, että se on normaalia ja käyttäytyi sitten sen mukaisesti.

Oma äitini on myös aika karsee riitelijä, huutaa, tiuskii ja kiroilee. Joskus tönikin minua, kun olin nuorempi, mutta nykyisin olen häntä pitempi eikä vissiin enää "uskalla". Pelkää, että saa takaisin samalla mitalla tai jotain.

Kummaltakaan en siis neuvoja kysyis tän asian suhteen

AP

[/quote]

Ymmärrän sinua, mutta tilanne on räjähdysherkkä. Poikaystäväsi on oppinut jo varhaislapsuudessa aggressiivisen hajoita ja hallitse-tyyppisen riitelytavan, ja itse olet traumatisoitunut. Kummallakaan teistä ei oikeastaan ole rahkeita käsitellä riitelyä rakentavasti. :/
Ainoa toivosi on hyväksyä se ettei puhuminen tilanteen ollessa päällä auta, vaan sinun on vain "hylättävä" toinen kesken riidan.
Aika karseaa kuultavaa kyllä. Toivottavasti pystyisitte joskus tajuamaan että saamanne riitelyn malli ei ole terve eikä normaali. Lapsuuden maailmankuvasta voi olla vaikea murtautua, mutta googlaa "tunnelukko"
[/quote]
Minun tilanteeni ei ole toivoton sentään, äitini vain on ollut se joka riehuu ja mekastaa. Isäni on rauhallinen ja minä samanlainen, en ole ikinä kokenut huutamista "omakseni" riitojen yhteydessä. Rauhallisuuteni on jo ainakin hiukan tarttunut poikakaveriin, hänkään ei enää niin paljoa mekasta kuin ennen ja hän on itsekin huomannut sen. Itse asiassa lähes ylpeänä puhui tästä eräänä päivänä, "huomasitko rakas kuinka rauhallinen mä olin silloin viimeksi". Tuota en ole kyllä itse yrittänyt tehdä, vaan hän on saanut sen nyt sosiaalisena perintönä. Kuten jotain sanontoja, sanojen kirjoitusasuja ym. hän on oppinut/kopioinut minulta. Siksi uskon, että muutos on mahdollinen. Vanha koira ei opi uusia temppuja, mutta tämä onkin nuori kloppi vielä. 19-vuotias. Minä olen 1,5 vuotta nuorempi.

AP

Vierailija
56/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 12:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:03"]On se helppo muiden jeesustella... Siis ap.n mies syyttää riitojen alotuksesta? Ja sen perusteella AP on tyhmä lehmä !? Mitä vittua nyt....... Joskus on sellanen tilanne, että on rakastunu idioottiin. Ja haluaa yrittää. Muuttaa omaa käytöstä. Miehessä saattaa olla niin paljon hyviä puolia, et yhden "vian" takia ei halua erota.  [/quote] Sitä juuri, onhan se helppoa "neuvoa" muita. Poikaystävässä on paljon hyviä puolia. Toi huono puoli on vaan äärimmäisen vittumainen. Ja ylipäätään mun mielestä ihmiset eroo nykyisin liian helposti. Kun tulee vastoinkäyminen, luovutetaan heti ja erotaan. Siinä kärsii sitten lapset ja kaikki. Jos oikeasti välittää kumppanistaan, silloin myös tekee asioita ettei menettäisi häntä. Minä yritän nyt samaa, en noudata erovinkkejä koska tiedän, ettei ero ratkaise itse ongelmaa, se on vain pakokeino pois tilanteesta eikä ratkaisu ongelmaan. AP

[/quote]

 

minä kirjoitin jo edellisellä sivulla, että eroa. Ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä. Minä kun raahasin miehen avioliittoleirillekin, miehessä oli paljon hyvää, mutta se syyllistäminen, mitätöiminen ja kontrolloiminen sanojen avulla oli riistävää.

Vasta kaksi vuotta eron jälkeen tajusin, että se oli puhdasta henkistä väkivaltaa. Väkivallan kierre on aina sama, oli se sitten fyysistä tai henkistä. Väkivallan jälkeen ollaan pahoillaan, sovitellaan, erityisen kilttejä. Sitten se oma sisäinen paha olo alkaa kumuloitia, kunnes se taas tirskahtaa ulos päin naamaa. Ja sitten taas sovitellaan. 

Kun 20 vuotta elää näin, eik itse edes tiedosta tilannetta, niin olin eron jälkeen varuillani, puolustautuva. Olin elänyt toisen ihmisen elämää, keskittynyt siihen, että toisella on asiat hyvin, jottei tarvitse suuttua. Erossa sain oman itseni takaisin. Nyt voin olla minä. Olen enää vastuussa vain omista tunteistani.

ainut tapa tuosta selvitä on itsetuntemuksen lisääntyminen ja yleensäkin oman toimintamallin ymmärtäminen. Helpointa henkilökohtaisen terapian avulla. Mutta jos hän ei siihen suostu, niin sitten sinä jatkat elämistä henkisesti väkivaltaisessa suhteessa. Valinta on sinun.

Vierailija
57/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 12:06"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:02"]Samanlaisia pönttöjä olette molemmat. Mietipä tarkkaan: onko sinulla vähän aina riitaisia suhteita? Joudut kouluttamaan miehiä, saat tyydytystä siitä kun saat miehen suuttumaan, nöyrtymään, pyytelemään anteeksi..? Ja valitsemasi miehetkin ovat samanlaisia. Riitely on sinulle arkipäivää, oikein odotat seuraavaa riitaa ja mietit mitä sanoisit. Ja jos ei riitaa tule, sinä sen aloittamalla aloitat, eikös niin? Et sinä mitään ratkaisuja halua, haluat ärsyttää ja riehua niin kauan että se mies alkaa käyttää fyysistä väkivaltaa. Sitten tulet taas tänne ja raportoit meille kaikille teidän tappeluistanne. Syypäänä tietysti mies. Vakka kantensa valitsee, muista se, ap. [/quote] Tää meni kyllä yli. Voi luoja. Tämä suhde on meille molemmille ensimmäinen. Tosta "koulutuksesta" esimerkkinä, että onan ISÄNI olen opettanut pesemään kätensä paskallakäynnin jälkeen. Tämän poikaystäväni syömään myös salaattia, koska heillä kotona ei sellaista juurikaan ole tarjolla. En nyt sanoisi pahaksi jutuksi tätä "koulutusta". En saa tyydytystä riitelystä. Inhoan riidellä, riidat on tosi ahdistavia ja pelottavia tilanteita mulle. Siksi yritän välttää konflikteja kaikkien kanssa, jotta en joutuisi ikinä riitelemään. Mulla ei ole "vähän aina riitaisia suhteita", koska tää, niin kuin sanoinkin jo, on mun eka suhde. En halua suututtaa miestä. Haluisin vain hänen lopettavan syyllisen etsimisen. En mitään muuta. Riitely ei ole mulle arkipäivää, vaan erittäin hämmentävä tilanne. Enkä missään nimessä aloita sellaista tahallani. Ikinä. En halua ärsyttää ja riehua. Ja tiedän, ettei mies olisi väkivaltainen minua kohtaan. Hän todella välittää musta, vaikka käyttäytyy joskus erittäin typerästi. Ikinä ei mua löisi, halveksuu todella paljon naistenhakkaajia ja lähisuhdeväkivaltaa ylipäätään, luotan häneen sataprosenttisesti tässä. AP

[/quote]

AP, on ihan eri asia kouluttaa tapoja (salaatinsyönti, käsienpesu) ja yrittää muuttaa luonnetta. Sun poikaystäväsi on oppinut himastaan todella ikävän käyttäytymistavan, eikä se muutu sillä, että sä olet vastaamatta puhelimeen. Etenkin, jos sä olet kaksi vuotta sietänyt tuota käytöstä, sun on hyvin vaikea alkaa nyt muuttamaan kurssia.

Hienoa, että uskot väkivallan olevan poissa laskuista. Saatat olla oikeassakin. Henkinen väkivalta on kuitenkin väkivaltaa sekin, vaikka siitä ei tulekaan murtumia ja verenvuotoa.

Toivon sulle kaikkea hyvää. Mun elämänkokemukseni perusteella se hyvä alkaa sillä, että sä tunnustat tuon suhteen huonouden ja jatkat matkaa.
[/quote]
Mitä jos luonteeseen kuuluu ajatukset "ihan puhtaat ne kädet on, en mä niille ole kussu, akkojen mutinaa tuollainen" tai "mä säästän rehut pupuille"? ;) No ei, nuo perustelut keksin itse, mutta mahdollisiahan ne on.

Mutta kyllä riitelytapa on TAPA, eikä pelkkä luonteenpiirre. Hermoheikkokin voi opetella rauhoittumaan.

Haluan muutosta siihen hänen käyttäytymiseensä, siksi haluaisin ehkä kokeilla toimia sillä tavalla, jota en ole kokeillut. Esimerkiksi tuo puheluihin vastaamattomuus, aina ennen olen vastannut heti tai roikkunut Skypessä. Haluaisin tietää reaktion siihen, että mitä jos en enää teekään niin.

Väkivalta ON poissa laskuista.

AP

Vierailija
58/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 12:06"][quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:37"] [quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 10:02"]Samanlaisia pönttöjä olette molemmat. Mietipä tarkkaan: onko sinulla vähän aina riitaisia suhteita? Joudut kouluttamaan miehiä, saat tyydytystä siitä kun saat miehen suuttumaan, nöyrtymään, pyytelemään anteeksi..? Ja valitsemasi miehetkin ovat samanlaisia. Riitely on sinulle arkipäivää, oikein odotat seuraavaa riitaa ja mietit mitä sanoisit. Ja jos ei riitaa tule, sinä sen aloittamalla aloitat, eikös niin? Et sinä mitään ratkaisuja halua, haluat ärsyttää ja riehua niin kauan että se mies alkaa käyttää fyysistä väkivaltaa. Sitten tulet taas tänne ja raportoit meille kaikille teidän tappeluistanne. Syypäänä tietysti mies. Vakka kantensa valitsee, muista se, ap. [/quote] Tää meni kyllä yli. Voi luoja. Tämä suhde on meille molemmille ensimmäinen. Tosta "koulutuksesta" esimerkkinä, että onan ISÄNI olen opettanut pesemään kätensä paskallakäynnin jälkeen. Tämän poikaystäväni syömään myös salaattia, koska heillä kotona ei sellaista juurikaan ole tarjolla. En nyt sanoisi pahaksi jutuksi tätä "koulutusta". En saa tyydytystä riitelystä. Inhoan riidellä, riidat on tosi ahdistavia ja pelottavia tilanteita mulle. Siksi yritän välttää konflikteja kaikkien kanssa, jotta en joutuisi ikinä riitelemään. Mulla ei ole "vähän aina riitaisia suhteita", koska tää, niin kuin sanoinkin jo, on mun eka suhde. En halua suututtaa miestä. Haluisin vain hänen lopettavan syyllisen etsimisen. En mitään muuta. Riitely ei ole mulle arkipäivää, vaan erittäin hämmentävä tilanne. Enkä missään nimessä aloita sellaista tahallani. Ikinä. En halua ärsyttää ja riehua. Ja tiedän, ettei mies olisi väkivaltainen minua kohtaan. Hän todella välittää musta, vaikka käyttäytyy joskus erittäin typerästi. Ikinä ei mua löisi, halveksuu todella paljon naistenhakkaajia ja lähisuhdeväkivaltaa ylipäätään, luotan häneen sataprosenttisesti tässä. AP [/quote] AP, on ihan eri asia kouluttaa tapoja (salaatinsyönti, käsienpesu) ja yrittää muuttaa luonnetta. Sun poikaystäväsi on oppinut himastaan todella ikävän käyttäytymistavan, eikä se muutu sillä, että sä olet vastaamatta puhelimeen. Etenkin, jos sä olet kaksi vuotta sietänyt tuota käytöstä, sun on hyvin vaikea alkaa nyt muuttamaan kurssia. Hienoa, että uskot väkivallan olevan poissa laskuista. Saatat olla oikeassakin. Henkinen väkivalta on kuitenkin väkivaltaa sekin, vaikka siitä ei tulekaan murtumia ja verenvuotoa. Toivon sulle kaikkea hyvää. Mun elämänkokemukseni perusteella se hyvä alkaa sillä, että sä tunnustat tuon suhteen huonouden ja jatkat matkaa. [/quote] Mitä jos luonteeseen kuuluu ajatukset "ihan puhtaat ne kädet on, en mä niille ole kussu, akkojen mutinaa tuollainen" tai "mä säästän rehut pupuille"? ;) No ei, nuo perustelut keksin itse, mutta mahdollisiahan ne on. Mutta kyllä riitelytapa on TAPA, eikä pelkkä luonteenpiirre. Hermoheikkokin voi opetella rauhoittumaan. Haluan muutosta siihen hänen käyttäytymiseensä, siksi haluaisin ehkä kokeilla toimia sillä tavalla, jota en ole kokeillut. Esimerkiksi tuo puheluihin vastaamattomuus, aina ennen olen vastannut heti tai roikkunut Skypessä. Haluaisin tietää reaktion siihen, että mitä jos en enää teekään niin. Väkivalta ON poissa laskuista. AP

[/quote]

Luonteeseen voi kuulua naisen antamien ohjeiden vähättely, mutta käsienpesu ei ole luonteenpiirre, vaan tapa. Temperamentti ja kommunikointimalli on isomman luokan asioita kuin salaatti, eikä niiden muuttaminen ole helppoa, vaikka itse haluaisikin. Ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että poikaystävälläsi ei ole itsellään kuin välillinen tarve muuttaa itseään: tyttökaveri olisi iloisempi, jos käyttäytyisin kunnolla.

Toki sä teet itse valintasi ja päätöksesi. Jos haluat yrittää vielä ja uskot olevasi turvassa ja muuttavasi poikaystävääsi, sulla on siihen oikeus ja valta. Mieti kuitenkin hetki sitä, että moni varttuneempi ja kokenut vastaaja täällä näkee tilanteen uhkaavana, ja olet kuullut omakohtaisia kokemuksia, joissa samankaltainen tilanne oli alku pahemmalle jatkolle.

Edelleen kaikkea hyvää toivottava #63

Vierailija
59/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toista ei voi muuttaa. Voi vaan hyväksyä toisen inhottavat piirteet ihan vapaaehtoisesti tai sitten (niinkuin moni on -viisautta- jo sanonut), nostaa kytkintä.

Myös toisen muuttaminen on henkistä väkivaltaa. Toinen muuttuu ihan itse -jos haluaa. Pakottaminen on väärin.

Tyttö hyvä, olet vielä nuori. Maailma on täynnä hienoja miehiä. Jotka ei käyttäydy niinkuin poikaystäväsi. Ja voivat lisäksi olla hemmetin hyviä rakastajia ja mitä nyt hänessä näetkään.

Vierailija
60/73 |
15.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sen ensinmäisen poikaystävän kanssa ole mikään pakko olla hautaan asti. Ehkä vielä ymmärrät oman arvosi ja osaat vaatia poikaystäväsi muuttumisen sijaan itsellesi hyvää! Ei se ole mitään urbaanialegendaa, että toista ei muuttaa vaan itseään.

Ei kenenkää tulisi elää kokoajan varpaillaan jä löyssässä hirressä peläten. Fyysisenväkivallan uhkaa ei ole, mutta henkistäväkivaltaa on pelätä riitoja yms...Miksi altistat itsesi kaltoinkohtelulle.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kaksi