Nyt nelikymppisenä olen nähnyt kaiken
Neljäkymmentä tuli mittariin ikävuosia. Nyt tuntuu siltä, että olen nähnyt kaiken näkemisen arvoisen ja ymmärrän elämän kulun melko hyvin. En usko että elämässä mikään enää varsinaisesti yllättää minua. Osaan ottaa rennosti ja suhtautua elämään jo huumorillakin. Elämässä on aina nousu ja laskukausia ja tämä kaava toistuu elämän loppuun asti. Kun hyväksyy tämän tosiasian, pystyy ottamaan joitakin vastoinkäymisiä huumorillakin.
Kommentit (3)
No kyllä niitä yllätyksiä tässäkin iässä tulee, usko pois van
Joo, kierretty on muutakin kuin tahkoa. Jos nyt kuolisin, kuolisin ihan tyytyväisenä eikä mitään ole jäänyt hampaankoloon tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Meinaan kuitenkin vielä tehdä itselleni bucket-listan ja ruveta elämään, niin että saan jotain sieltä raksittua poiskin. Vielä ehtii sattua ja tapahtua kaikenlaista. :)
Mutta tosiaan, ikääntymisessä on ainakin yksi etu ja se on iän tuoma elämänkokemus. Eli voi katsoa taaksepäin jo elettyä elämää ja todeta, että kaikesta on kyllä selvinnyt ja kyllä kaikilla taphtumilla, ikävilläkin, on ollut joku tarkoitus. Lisäksi on tullut sellaista elämän tuomaa itsevarmuutta, ettei vähistä hätkähdä eikä enää jaksa kiinnittää huomiota ja niuhottaa jostain ulkokultaisita pikkuasioista.
-Viisikymppinen
Niin ja olisi ihan sama omasta puolesta, että minä päivänä kuolisi, kunhan kuolisi hyvin ja kunhan ei olisi lapsia, jotka tarvitsevat äitiään. Ilman masennusta voin sanoa näin. Onneksi on lapset!
42 v