Lue keskustelun säännöt.
Miten olla parempi ystävä??? Kukaan ei koskaan kutsu meitä :(
Minä, mies vähän alle 40v ja pieni lapsi. Olemme kutsuneet useita ystäviä meille kylään, olemme tarjonneet hyvän kahvitarjoilun, tai ruoat ja lapset ovat esim leikkineet. Miksi meitä ei vastakutsuta koskaan kenenkään luo? ☹️🥺 Tai pyydetä mihinkään?
Viimeksi meillä ollut mm lapsemme kummit vierailulla syömässä, keväällä. Eivät ole kutsuneet heille kylään kertaakaan sen jälkeen edes kahville😔
Lisäksi:
Lapsemme ystävän vanhemmat meillä syömässä. Eivät koskaan kutsu heille takaisin leikkimään tai meitä koko perhettä kahville.
Tuttavaperheemme oli meillä lasten naamiaisjuhlassa, viime syksynä, sen jälkeen, eikä siis koskaan meitä ei ole kutsuttu heille.
Lapsuudenystävät järjestävät isoja rapujuhlia toisella paikkakunnalla, meitä ei koskaan kutsuta😔
Sisarukset perheineen, on yritetty pyytää meille päin, ja yhteisille lomille, aina kieltäytyvät. Pitkä matka ja toisilla aina jotain muita suunnitelmia vaikka asutaan samalla paikkakunnalla.
Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet, teemmekö jotain väärin? Mitä se voisi olla? Emme sotke, emme ole eriskummallisia..
Instan mukaan koko ajan tapailevat ihmisiä ja järjestävät tapahtumia😞 mutta meitä ei pyydetä mukaan
Haluisin olla näiden kaikkien perheiden ystävä, mutta en kehtaa ehdottaa aina yksipuolisesti jotain😔 Kutsua taas uudestaan meille? Enää ei kai koronan piikkiin voi laittaa, kun kaikki rokotettuja ihmisiä.
Yksi ystäväperhe on, jossa äiti on iloinen ja aktiivinen ja he aina tulevat ja kutsuvat myös heille! 🥰 ovat fiksuja ja hauskoja!
Tämä koko elämä masentaa. Luulin että lapsen tutustuisi ihmisiin. Luulinpa väärin. Miten tästä
eteenpäin?
Kommentit (880)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sympatiani ap:lle! Minä ja mieheni harrastamme viinitastingeja ja tunnemme ihania, samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa nautiskella viineistä ja ruoista. No, yllätys vaan, pikku hiljaa homma on luisunut siihen, että me järjestämme kaikki tastingit ja ruokailut. Vieraat ovat tosi iloisia tullessaan ja lähtiessä huomaa, että ovat viihtyneet. Mutta aika hemmetin kiva olisi saada kutsu joskus heillekin! Eikä kyse minusta ole siitä, että meillä olisi liian "hienoa", paljon on tehty ja yritetty mutta ei tosiaan mitään Pokka pitää -henkisiä kynttiläillallisia vaan rentoja illanviettoja. Jokainen voisi hyvin järjestää vähän oman tyylisiään iltoja, ei ole mitään yhtä tiettyä kaavaa. Mutta ei kun ei. Jos haluamme tavata näitä ihmisiä, me kutsumme heidät.
Se oli vain yksi ajatus pohdittavaksi, jos kyse on siitä, että muita kutsutaan.
Mutta teidän tapauksessa mä luulen, että se vaan on tämä nykyaika: kukaan ei jaksa/viitsi/mitä lie panostaa ja varsin, jos voi luottaa, että teidän kivat illanistujaiset on taas tulossa. Se on surullista, vähän, mutta jos ajattelis parhain päin: teillä on kivoja iltoja kivojen ihmisten kanssa - ja ainakin saatte oman maun mukaisia iltoja, eikä tarvitse kyytejä illanistumiseen ja etenkään takaisin!
Näillä mä itseäni lohduttelen, kun taas ajattelen että muut ei ikinä...
No joo, kyllähän me itsekin siis niistä illoista nautimme, joten niitä myös järjestämme, eli eihän tämä maailman isoin murhe ole. Mutta silti vähän harmittaa :( Tuossa harrastuksessa tapaa vielä aika erilaisia ihmisiä ja monet näistä mielellään kylään tulijoista, mutta ei itse järjestäjistä, ovat eläkeläisiä. Me taas olemme keski-ikäisiä, on lapsia jne. Mutta kyllä me ilmeisesti sitten ehditään kaikkien puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytät ap liikaa hymiöitä. Annat vaikutelman infantiilista ihmisestä, joka on sellainen touchy-feely-needy.
Eli ihmiset tulevat kohteliaisuudesta kerran, kun kutsut, mutta eivät tahdo lähempää tuttavuutta. Koska tietävät, että kaltaisesi ihmiset ovat rasite.
Aina vellomassa emootioissaan ja oksentamassa murheitaan muille. Kuten nytkin tällä palstalla.
😁❤️😘😘😘
Kylläpä sinulla on rankkaa, haukkua fiksua Ap:ta oikein monen viestin verran. Jättää sanattomaksi sinun vuodatukset. Sanattomaksi siitä miten typerä olet. Ja sinulla on ainakin aikaa päivystää täällä kyttäämässä mitä kukakin tänne raapustaa😂😂😂 Get a life
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytät ap liikaa hymiöitä. Annat vaikutelman infantiilista ihmisestä, joka on sellainen touchy-feely-needy.
Eli ihmiset tulevat kohteliaisuudesta kerran, kun kutsut, mutta eivät tahdo lähempää tuttavuutta. Koska tietävät, että kaltaisesi ihmiset ovat rasite.
Aina vellomassa emootioissaan ja oksentamassa murheitaan muille. Kuten nytkin tällä palstalla.
Käytät sairaalloisen liikaa aikaa APn hymiöiden pohdintaan. Olet rasite foorumille, mutta se varmaan on tarkoituskin. Kukaanhan ei ole niin tyhmä, että tätä vahingossa tekee.
Touchè
Tästä Ap:n muutaman hymiön haukkujasta tulee itsestään infantiili-fiilis.
Hanki elämä äläkä sönkätä epäolennaisuuksia hyvään keskusteluun.
Joko te tai lapsenne ovat surkeaa seuraa. Emme kutsu yhtä tuttua perhettä meille, koska heidän lapset ovat raivostuttavia. Vanhemmat ovat kyllä mukavia, mutta ei silti pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sympatiani ap:lle! Minä ja mieheni harrastamme viinitastingeja ja tunnemme ihania, samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa nautiskella viineistä ja ruoista. No, yllätys vaan, pikku hiljaa homma on luisunut siihen, että me järjestämme kaikki tastingit ja ruokailut. Vieraat ovat tosi iloisia tullessaan ja lähtiessä huomaa, että ovat viihtyneet. Mutta aika hemmetin kiva olisi saada kutsu joskus heillekin! Eikä kyse minusta ole siitä, että meillä olisi liian "hienoa", paljon on tehty ja yritetty mutta ei tosiaan mitään Pokka pitää -henkisiä kynttiläillallisia vaan rentoja illanviettoja. Jokainen voisi hyvin järjestää vähän oman tyylisiään iltoja, ei ole mitään yhtä tiettyä kaavaa. Mutta ei kun ei. Jos haluamme tavata näitä ihmisiä, me kutsumme heidät.
Se oli vain yksi ajatus pohdittavaksi, jos kyse on siitä, että muita kutsutaan.
Mutta teidän tapauksessa mä luulen, että se vaan on tämä nykyaika: kukaan ei jaksa/viitsi/mitä lie panostaa ja varsin, jos voi luottaa, että teidän kivat illanistujaiset on taas tulossa. Se on surullista, vähän, mutta jos ajattelis parhain päin: teillä on kivoja iltoja kivojen ihmisten kanssa - ja ainakin saatte oman maun mukaisia iltoja, eikä tarvitse kyytejä illanistumiseen ja etenkään takaisin!
Näillä mä itseäni lohduttelen, kun taas ajattelen että muut ei ikinä...
No joo, kyllähän me itsekin siis niistä illoista nautimme, joten niitä myös järjestämme, eli eihän tämä maailman isoin murhe ole. Mutta silti vähän harmittaa :( Tuossa harrastuksessa tapaa vielä aika erilaisia ihmisiä ja monet näistä mielellään kylään tulijoista, mutta ei itse järjestäjistä, ovat eläkeläisiä. Me taas olemme keski-ikäisiä, on lapsia jne. Mutta kyllä me ilmeisesti sitten ehditään kaikkien puolesta.
Tietty laihoja lohtuja, ymmärrän sen ja tiedän omastakin puolesta. Ja on kyllä mulla vähentänyt järjestämisiäkin, ei siinä mitään.
Vähän sitä ihmettelee, miten toiset voikaan olla olematta vastavuoroisia, mutta ikuisuuskysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pitää valita lähteekö koko perheemme istumaan johonkin kyläpaikkaan, syömään ehkä hieman epämääräisiä tarjoiluja ja seurustelemaan isäntäperheen kanssa vai olemmeko kotona työviikon jälkeen ihan rauhassa, syömme omia ruokiamme ja teemme mitä haluamme, niin vastaus on helppo, jäämme kotiin.
Joudun töissäni olemaan hyvin sosiaalinen ja järjestämään koko ajan jotain, joten vapaapäivinä haluan vain olla. Mies on taas introvertti ja hänelle riittää jo kymmenen minuutin jutustelu naapurin kanssa. Lapset ovat teinejä, heitä en pakota enää mihinkään, vaan he tulevat jos haluavat.
Järjestimme juuri rippijuhlat ja kutsuimme sinne vain läheiset, eli isovanhemmat, veljeni perheineen, miehen sisarukset perheineen ja tietenkin ystäväni perheineen, sillä ystäväni on tytön kummitäti. Sain kuulla yhdeltä mukavalta naapurilta, että hän olisi halunnut myös juhliin, mutta johonkin meidänkin piti väkimäärä rajata.
Minun mielestäni kummallista, että itse pidät muiden kanssa seurustelua noin vastenmielisenä, mutta kuitenkin odotat toisten tulevan mielellään teidän juhliin. Kummallista kerrassaan!
Me ainakin vierailemme vain hyvin ystävien ja tärkeiden ihmisten luona. Ja tietenkin välillä pitää vetää henkeä kotonakin, mutta kyllä niitä ihmissuhteita pitää myös hoitaa.
Ja teineillä on omat menot, eivät he meidän ystävien illanviettoihin osallistu tietenkään.
Täh? Miten sait kirjoituksestani tuollaisen version? Olipa taas alettu vääntämällä vääntämään ja keksimään omia juttuja! :D Joo, keksi lisää, kun kerran tykkäät niitä vääntää.
En todellakaan pidä muiden kanssa seurustelua vastenmielisenä ja aivan niin kuin kirjoitin, juttelen työssäni ihmisten kanssa 6-8 tuntia päivässä. Sen jälkeen tykkään keskittyä omaan perheeseen ja paras on, kun saan olla ihan hiljaa, en pidä välttämättä edes autossa radiota päällä. Niinpä en jaksa olla muiden emäntä tai istua sohvan reunassa jutustelemassa niitä näitä vapaallakin, vaan haluan lähteä vaikka mieheni kanssa tarpomaan metsään marjastamaan ja sienestämään niin, että korvat ja mieli lepää. Ja kyllä, meidän luokse tullaan mielellään, mutta aina ei jaksa järjestää kekkereitä muiden iloksi ja itsekään emme ole mitään juhlijoita, mutta menemme ystävien/sukulaisten luokse silloin tällöin. Nyt koronan aikana vähemmän luonnollisesti.
Mitenköhän väännät tämän tekstin negatiiviseksi? :)
En tiedä, jaksaako AP seurata, kun saatiin taas muutama pakollinen pskanhaukkuja ketjuun, mutta pointti tässä lienee ennen kaikkea se, että muita kutsutaan, ta ainakin yhtä ikävältä tuntuu se kuin vastavuoroisuuden puute.
Ihan hyviä pointteja tullut, en minä lyttäisi ajatusta siitäkään, että jos APlla on varsin "hienosti kaikki" niin se voi nostaa rimaa tms saatika siitä, että ehkä nämä nyt vain ei ole niin hyviä ystäviä.
Sehän näissä on tosi ikävää, että erittäin vaikeaa ottaa puheeksi. Eihän sitä voi mennä kysymään, että miksi ette kutsu meitä!
Surettaa aina kaikkien puolesta, joiden käy näin. Ihmiset, ollaan ystäviä toisillemme ja yritetään jaksaa myös joskus kutsua ja ellei, niin otetaan se suoraan puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeita ystäviä on vaikea löytää aikuisiällä. Varsinkaan sellaisia koko perheen ystäviä. Kaikilla on nykyisin kohtuullisen vaativa työelämä ja ei haluta uhrata sitä vähää vapaa-aikaa miehen parhaan ystävän vaimon kanssa, vaikka hän pääsääntöisesti onkin ihan kiva ja normaali ihminen. itse tapaan omia ystäviäni erikseen ja mieheni omiaan, ainoastaan siskoni luona vieraillaan perheenä. Itse koen ne ystäväperhe vierailut vähän sellaisena ”teatterina”, aina siinä joku joustaa.
Miksi pitäis just sen vaimon kanssa viettää aikaa? Karseaa jos noin että "akat keskenään ja miehet keskenään".
Ovatko muut tunteneet toisensa kauemmin ja te olette uusin tuttavaperhe. Ihmisillä on tapana pysytellä vanhoissa piireissä ja tosi nihkeästi pääsee mukaan. Tämän huomaa jokainen, joka muuttaa uudelle paikkakunnalle. Hankala on päästä piireihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytät ap liikaa hymiöitä. Annat vaikutelman infantiilista ihmisestä, joka on sellainen touchy-feely-needy.
Eli ihmiset tulevat kohteliaisuudesta kerran, kun kutsut, mutta eivät tahdo lähempää tuttavuutta. Koska tietävät, että kaltaisesi ihmiset ovat rasite.
Aina vellomassa emootioissaan ja oksentamassa murheitaan muille. Kuten nytkin tällä palstalla.
😁❤️😘😘😘
Kylläpä sinulla on rankkaa, haukkua fiksua Ap:ta oikein monen viestin verran. Jättää sanattomaksi sinun vuodatukset. Sanattomaksi siitä miten typerä olet. Ja sinulla on ainakin aikaa päivystää täällä kyttäämässä mitä kukakin tänne raapustaa😂😂😂 Get a life
Sanattomaksi aika monta sanaa...
Minä en kutsu yhtä ystävääni meille kotiin, koska hän ei "koskaan" lähde pois. Viipyy 4-6 tuntia, vaikka kuinka vihjailisin. Siksi tapaamme hänellä tai kahvilassa, jossa voin itse määritellä lähtemisaikani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikessa konmaritetaan, myös tuttavissa. Jos olet rasittava, utelias ja juoruileva, niin aika ripeästi jäät sivuun ainakin minun elämästäni. Tuo vierailun vastakutsukin tuntuu niin raskaalta vaatimukselta, että yleensä en kenellekään mene kylään etenkin kun ne pisimpää ruikuttavat aloittavat heti heille mentyäni sen toitottamisen, että seuraavaksi sitten nähdään teillä. No ei nähdä!
Kun lapset saavat kutsuja, käydään läpi sitä, halutaanko tuo kaveri joskus meille kylään ja jos lapsi yhtään epäröi, niin ilmoitan, että valitettavasti meillä on muuta menoa. Säästytään monelta vaivalta tälläkin tavalla ja voidaan keskittyä niihin ihmissuhteisiin, joista saamme voimaa ja iloa kyttäysmeiningin sijaan.
Mahdatkohann olla sisareni:-) Hän juttelee tälläisiä aika usein ja olen usein todennut, että älä sitten valita, kun lapset kasvavat ja alkaa tyhjä pesä kaikua.
Hän oli nuorena hyvin kateellinen mun kaveripiiristä, tunki mukaan kun omia ei ollut no ei kai, kun kaikissa oli jotain vikaa ja mitään vastavuoroisuutta ei ollut.
Nyt kun lapset lähestyvät täysi-ikäisyyttä hän taas alkaa huomaamaan, miten vähissä ne voimaa ja iloa tuottavat ihmissuhteet ovatkaan ja on alkanut marina huonoista ystävistä, jotka eivät pidä yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs muuten miehesi on mieltä? Vaivaako tämä asia häntäkin? Kumman puolelta nämä tuttavaperheet ovat? Toimitteko miehesi kanssa tässä yhdessä vai ovatko nämä kyläänkutsumiset vain ap:n projekti?
Luulen, että ongelma on vain ap:lla, ei kenellekään muulla siinä perheessä.
En ymmärrä myös, miksi ap haluaa hamuta lisää ystäväperheitä, jos heillä on jo yksi mukava perhe. Vai eikö se yksi perhe olekaan tarpeeksi hieno ap:lle? Haluaisiko hän paistatella ystävänä niiden muiden perheiden somejulkaisuissa ja tuntea sitä kautta itsensä ja perheensä paremmaksi?
Ap kirjoitti, että seuraa näitä muita perheitä ja heidän tekemisiään tarkasti, joten onko ap pyrkyri? Haluaako hän päästä parempaan lahkoon muiden perheiden kautta, onhan heillä kattohuoneistot ja omakotitalot? Onko ap ruskeakieli, hännystelijä ja laskelmoiva, jonka hyvät aikomukset noususta parempien piiriin on nyt harmittavasti jumissa? Siltä vaikuttaa. Tottakai tähän tulee nyt kaikki mammat alapeukuttamaan ja haukkumaan kirjoituksen maanrakoon, mutta ehkä kirjoitus onkin täsmälleen oikea arvaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs muuten miehesi on mieltä? Vaivaako tämä asia häntäkin? Kumman puolelta nämä tuttavaperheet ovat? Toimitteko miehesi kanssa tässä yhdessä vai ovatko nämä kyläänkutsumiset vain ap:n projekti?
Luulen, että ongelma on vain ap:lla, ei kenellekään muulla siinä perheessä.
En ymmärrä myös, miksi ap haluaa hamuta lisää ystäväperheitä, jos heillä on jo yksi mukava perhe. Vai eikö se yksi perhe olekaan tarpeeksi hieno ap:lle? Haluaisiko hän paistatella ystävänä niiden muiden perheiden somejulkaisuissa ja tuntea sitä kautta itsensä ja perheensä paremmaksi?
Ap kirjoitti, että seuraa näitä muita perheitä ja heidän tekemisiään tarkasti, joten onko ap pyrkyri? Haluaako hän päästä parempaan lahkoon muiden perheiden kautta, onhan heillä kattohuoneistot ja omakotitalot? Onko ap ruskeakieli, hännystelijä ja laskelmoiva, jonka hyvät aikomukset noususta parempien piiriin on nyt harmittavasti jumissa? Siltä vaikuttaa. Tottakai tähän tulee nyt kaikki mammat alapeukuttamaan ja haukkumaan kirjoituksen maanrakoon, mutta ehkä kirjoitus onkin täsmälleen oikea arvaus.
Miehet, yleensä vähemmän haluavat kyläillä. Miten pienellä vauvalla voisi olla ongelma. Sinun kirjoitus on jotenkin outo.
Meillä on vähän sama ongelma. Tykkäämme kutsua silloin tällöin vieraita ja kestitä heitä.
Vastakutsuja ei tule.
Ja vastakutsuja ei tule siksi, että tuttavamme/kaverimme eivät yksinkertaisesti osaa/viitsi/pysty järjestämään illanistujaisia. Asia ei tule heille edes mieleen. Meille kaikki tulevat mielellään ja kyselevät jo keväällä, onko meidän pihalla taas kesäillan pippalot.
Nämä meillä käyvät eivät siis kutsu ketään muitakaan koskaan kylään. En tiedä, käykö heidän vanhempansakaan kyläilemässä. Asia ei muuten paina pahemmi mieltä, mutta olisi kiva mennä kylään ilman emännöintiä ja isännöintiä. Edes kerran muutamaan vuoteen...
Henkilökohtaisesti kaipaan tyttöjeniltoja. Olisi kivaa käydä drinkillä tai päästä mukaan, kun yhteiset tutut käyvät sienimetsässä, lenkillä tai toistensa luona kylässä. Ei se tarkoita, että koska minulla on aviomies, en voisi lähteä ilman häntä johonkin.
En haluaisi aina olla se joka kutsuu. Kutsuisipa joku minut joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytät ap liikaa hymiöitä. Annat vaikutelman infantiilista ihmisestä, joka on sellainen touchy-feely-needy.
Eli ihmiset tulevat kohteliaisuudesta kerran, kun kutsut, mutta eivät tahdo lähempää tuttavuutta. Koska tietävät, että kaltaisesi ihmiset ovat rasite.
Aina vellomassa emootioissaan ja oksentamassa murheitaan muille. Kuten nytkin tällä palstalla.
😁❤️😘😘😘
Kylläpä sinulla on rankkaa, haukkua fiksua Ap:ta oikein monen viestin verran. Jättää sanattomaksi sinun vuodatukset. Sanattomaksi siitä miten typerä olet. Ja sinulla on ainakin aikaa päivystää täällä kyttäämässä mitä kukakin tänne raapustaa😂😂😂 Get a lifeSanattomaksi aika monta sanaa...
Vastaaja oli lörppösanaton. Sellainen, jolta tulee paljon puhetta, mutta vähän asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän sama ongelma. Tykkäämme kutsua silloin tällöin vieraita ja kestitä heitä.
Vastakutsuja ei tule.
Ja vastakutsuja ei tule siksi, että tuttavamme/kaverimme eivät yksinkertaisesti osaa/viitsi/pysty järjestämään illanistujaisia. Asia ei tule heille edes mieleen. Meille kaikki tulevat mielellään ja kyselevät jo keväällä, onko meidän pihalla taas kesäillan pippalot.
Nämä meillä käyvät eivät siis kutsu ketään muitakaan koskaan kylään. En tiedä, käykö heidän vanhempansakaan kyläilemässä. Asia ei muuten paina pahemmi mieltä, mutta olisi kiva mennä kylään ilman emännöintiä ja isännöintiä. Edes kerran muutamaan vuoteen...
Henkilökohtaisesti kaipaan tyttöjeniltoja. Olisi kivaa käydä drinkillä tai päästä mukaan, kun yhteiset tutut käyvät sienimetsässä, lenkillä tai toistensa luona kylässä. Ei se tarkoita, että koska minulla on aviomies, en voisi lähteä ilman häntä johonkin.
En haluaisi aina olla se joka kutsuu. Kutsuisipa joku minut joskus.
Miten me kaikki fiksut löydettäisiin toisemme? Voisimme toden totta järjestää kyläilyjä puolin ja toisin. Keksiikö joku keinon?
Ei tämä teistä johdu, suomalaiset vaan ei kutsu ketään kotiinsa, mutta mielellään vierailevat muualla.
Aina on joku syy miksi ei voi, ja ne voittaa aina.
Olen itse samanlainen kuin sinä, kutsun ja tarjoan. Ja ihmiset tulee mielellään! Toisinpäin toimii harvoin, koska "lapsella on xxxx , tai koti on sotkuinen tai what ever..."
Ei minua sinällään haittaa, tykkään kestitä. Mutta olisi kiva jos ihmiset osaisivat sosialisoida tässä maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs muuten miehesi on mieltä? Vaivaako tämä asia häntäkin? Kumman puolelta nämä tuttavaperheet ovat? Toimitteko miehesi kanssa tässä yhdessä vai ovatko nämä kyläänkutsumiset vain ap:n projekti?
Luulen, että ongelma on vain ap:lla, ei kenellekään muulla siinä perheessä.
En ymmärrä myös, miksi ap haluaa hamuta lisää ystäväperheitä, jos heillä on jo yksi mukava perhe. Vai eikö se yksi perhe olekaan tarpeeksi hieno ap:lle? Haluaisiko hän paistatella ystävänä niiden muiden perheiden somejulkaisuissa ja tuntea sitä kautta itsensä ja perheensä paremmaksi?
Ap kirjoitti, että seuraa näitä muita perheitä ja heidän tekemisiään tarkasti, joten onko ap pyrkyri? Haluaako hän päästä parempaan lahkoon muiden perheiden kautta, onhan heillä kattohuoneistot ja omakotitalot? Onko ap ruskeakieli, hännystelijä ja laskelmoiva, jonka hyvät aikomukset noususta parempien piiriin on nyt harmittavasti jumissa? Siltä vaikuttaa. Tottakai tähän tulee nyt kaikki mammat alapeukuttamaan ja haukkumaan kirjoituksen maanrakoon, mutta ehkä kirjoitus onkin täsmälleen oikea arvaus.
Mikä sulla on vikana?!?
Se oli vain yksi ajatus pohdittavaksi, jos kyse on siitä, että muita kutsutaan.
Mutta teidän tapauksessa mä luulen, että se vaan on tämä nykyaika: kukaan ei jaksa/viitsi/mitä lie panostaa ja varsin, jos voi luottaa, että teidän kivat illanistujaiset on taas tulossa. Se on surullista, vähän, mutta jos ajattelis parhain päin: teillä on kivoja iltoja kivojen ihmisten kanssa - ja ainakin saatte oman maun mukaisia iltoja, eikä tarvitse kyytejä illanistumiseen ja etenkään takaisin!
Näillä mä itseäni lohduttelen, kun taas ajattelen että muut ei ikinä...