Paljon onn ihmisen keskimääräinen äo jos kykenee suorittamaan luokion pitkän matematiikan 10 arvosanalla ja laudaturilla?

Kaikkea 110-200 väliltä voisin kuvitella. Matematiikan osaaminen ei välttämättä kerro erityisestä älykkyydestä (eli äo yli 135) vaan voi kertoa harrastuneisuudesta asiaan, mutta en usko alle 110 äo:n omaavan henkilön onnistuvan matikassa esimerkin mukaisesti eli kyllä sitä älykkyyttä on jonkin verran löydyttävä. 100-110 on semmoinen keskiverto älykkyys jonka väliin suurin osa ihmisistä sijoittuu.

Aloin opiskella kansista yliopistossa, koska papereilla pääsin. Pian paljastui, että olisi suoritettava myös matematiikan kurssi. Lyhyen matematiikan lukiossa suorittaneena ajattelin, että voihan eihän.

Sain tentin läpi ja ihmettelen vieläkin, että miten. Derivaattaa ei ole tarvinnut yli 30 vuoteen. Olen pärjännyt yhteen-, miinus- ja prosenttilaskulla koko työelämäni. Ehkä joskus on pitänyt jakolaskuakin treenata.

Minun älykkyysosamääräni on virallisten testien mukaan 105. Pitkästä matematiikasta 10 ja Laudatur myös minulla. Opiskelen matematiikkaa yliopistossa. Lisäksi minulla on Asperger, siksi älykkyyttäni on tutkittu. Se ei tosin arjessa näy juurikaan vieraille.

Minun veljeni kirjoitti matikan ja fysiikan laudaturina. Hän sanoi, että netin älykkyystestit antavat tulokseksi 120-125 luokkaa.

Luulen, että se, missä hän on hyvä, on ongelmanratkaisutaidot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin puolet ikäluokasta menee lukioon, ja heistä pitkän matematiikan kirjoittaa hieman alle puolet. Jos ajatellaan, että laudaturin saa viisi prosenttia kirjoittajista, niin saavutukseen yltää karkeasti vähän yli prosentti ikäluokasta.

Mensan jäsenyyteen taas vaaditaan, että menestyy standardoidussa älykkyystestissä paremmin kuin 98,5 prosenttia ikäluokasta.

Periaatteessa harvempi siis yltää laudaturiin kuin Mensaan. Erona kuitenkin on, että matematiikka on oma valinta ja harjoittelulaji. Ja Mensan testiin menevät taas yleensä ne, jotka lähtökohtaisesti uskovat siinä pärjäävänsä.

Varmaaan melkein suurinosa autisteja tai jokin sellainen ominaisuus mikä sulkee taaas muita elämään innokkain henkseleitä paukuttelvin riemunkiljahduksin kuuluvai elämän pieniä rientoja pois täyttäen ne taaas jollain muilla erityislahjakkuuksilla.

Se oliisi muuten henkseleitä paukutellen vailla huolta huomisesta.

Mites älykkäillä on ne käytännön- ja kädentaidot, toimeenpano ? Ihanko sitä vaan istumalihasten kestävyydellä ja paperin numeroilla  saa korkean aseman ja tittelin ? Minkälaisen ?

Minä ylsin aikanaan kyseisiin arvosnaoihin. Pidän itseäni keskimääräistä älykkäämpänä, mutta en kuitenkaan minään nerona.

Tunnen myös lukuisia ihmisiä, jotka saivat samat arvosanat. Samalla luokallanikin niitä oli ainakin 5, ja rinnakkaisella pari lisää.

Testeissä en ole käynyt, mutta erilaisten pällitestien perusteella uskoisin älykkyysosamääräni olevan luokkaa 110.

Arkielämän älykkyyttä on se että selviytyy jostaiin mahdollsiimman vähin vaivoin. Löytää tavallaan jyvän eli jutun juonen eli punaisen langaan. Se on havainto plus oivalllus plus kokemus pöus läsnäolevuus plus keskittymiskyky plus paineensieetokyky yms...

Vierailija kirjoitti:

Mites älykkäillä on ne käytännön- ja kädentaidot, toimeenpano ? Ihanko sitä vaan istumalihasten kestävyydellä ja paperin numeroilla  saa korkean aseman ja tittelin ? Minkälaisen ?

Ainakin lasten kohdalla on todettu, että älykkäimmillä on myös parhaat hienomotoriset taidot. Toki kädentaidoissa kysymys on myös harjaantuneisuudesta ja kiinnostuksesta.

Mulla äo tutkitusti yli 135. Matematiikkaa en osaa yhtään paitsi tietysti peruslaskut hoituu. Ymmärrän kyllä logiikan mille matematiikka perustuu, mutta en ikinä saisi edes lyhyen matematiikan yo-koetta läpi, koska en osaa kaavoja eikä aivoni ole harjaantuneet siihen hommaan. Matikka ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta niin paljoa, että viitsisin jossakin vaikeammassa kohdassa alkaa pähkäilemään ja opettelemaan sitä. Sen sijaan eri kielten logiikka ja lainalaisuudet aukeavat minulle heti ja arkipäiväiset ongelmanratkaisut hoituvat näppärästi.

Vieläkö pitkässä matematiikassa on yo-kokeessa niitä älyttömiä laudaturin vähimmäispisterajoja tyyliin 59/60? (Pisteytys lienee muuttunut siitä, kun kirjoitin itse vuonna 2011.) Itse sain 44/60 ja M:n. 16 vuotta vanhempi siskoni sai aikoinaan 42/60, sillä irtosi L.

Noin kaksi kertaa enemmän kuin aloittajalla.

Vierailija kirjoitti:

Arkielämän älykkyyttä on se että selviytyy jostaiin mahdollsiimman vähin vaivoin. Löytää tavallaan jyvän eli jutun juonen eli punaisen langaan. Se on havainto plus oivalllus plus kokemus pöus läsnäolevuus plus keskittymiskyky plus paineensieetokyky yms...

Joskus luiin wikipediasta että esim huono paineensietokyky on kehitysvamma. Mä ihmettelen tätä esiim vaikka koulun käynnissä tyyliin vaikka isompikokoinen äijä fyysisesti niin se kiusaajahan otta turpaan fysiikan lakien mukaan isompikokoiiselta.

Vierailija kirjoitti:

Nuo pisteet ratkaisee eniten jatko opiskelu paikassa mikä on varmaan sen vuoksi että opiskelijat valmistuisivat enntistä nopeammin. Tosin sitä yhtälöä en ymmärrä valmiissa maailmassa että tyylin joku lukion hikke vetää laudaturin arvosanat jostain pitkästä matematiikasta ja samaan aikaan joku kim kardashiaan tienaa verkostoillaan kymmeni ja ehkä satoja miljooonia.

Kirjoitustaito korreloi älykkyyden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö pitkässä matematiikassa on yo-kokeessa niitä älyttömiä laudaturin vähimmäispisterajoja tyyliin 59/60? (Pisteytys lienee muuttunut siitä, kun kirjoitin itse vuonna 2011.) Itse sain 44/60 ja M:n. 16 vuotta vanhempi siskoni sai aikoinaan 42/60, sillä irtosi L.

Pisterajat sijoittuvat ihan kirjoittajien tason mukaan. Eli jos 5% matikan kirjoittajista saa pitkän matikan kokeesta 59/60 tai täydet 60 pistettä niin L:n raja asettuu siihen. Jos vain 5% kirjoittajista yltää yli 42 pisteen tulokseen niin L:n raja asettuu siihen. Sun vuonna oli korkeampi taso kuin siskosi vuonna. Kirjoitin enkusta E:n vuonna 2010 ja mulla uupui täysistä pisteistä tosi vähän pisteitä. Silti tuli vain E, koska minua parempia kirjoittajia oli niin paljon. Edeltävänä vuonna olisin sen L:n saanut. Olettaen siis, että kokeet olisivat olleet yhtä vaikeat mitä ne eivät olleet kun katsotaan piste-eroja.

Itselläni on lukion pitkästä matikasta kympin keskiarvo ja laudatur. Uskoisin, että lähellä keskiarvoa tai hieman sen yläpuolella oleva äo riittää siihen suoritukseen, jos kiinnostusta ja motivaatiota on tarpeeksi. Tietysti noiden arvosanojen saajien joukossa on niitäkin, joiden äo on paljon keskimääräistä korkeampi, mutta toisaalta kaikki ne, joilla on korkea äo, eivät ole hyviä matikassa. Varsinaisessa Mensan testissä en itse ole käynyt, mutta netin pikatestien perusteella äo:ni näyttäisi olevan jotain 110-120 väliltä.

Ei tuollaiseen pysty antamaan vastausta. Yksi lukiokaverini oli hyvä matikassa, mutta muuten oli hyvin yksinkertainen ihminen kaikin tavoin. Häntä askarrutti kovasti esim. se, että Suomi voi menettää Jumalan siunauksen, jos homoliitot sallitaan. Kun suomi24:ssa oli joku sellaista ennustanut.

Lyhyessä ei ainakaan tarvinnut osata mitään, opettelee kaavat ulkoa ja harjoittelee soveltamista, lukion helpoin aine luultavasti koska muistettavaa kaikista vähiten.

No jos sen pitkän matikan opiskeli yhdessä viikonlopussa niin kuin normaaliälyiset, niin silloin ollaan jossain 90-110 haarukassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollaiseen pysty antamaan vastausta. Yksi lukiokaverini oli hyvä matikassa, mutta muuten oli hyvin yksinkertainen ihminen kaikin tavoin. Häntä askarrutti kovasti esim. se, että Suomi voi menettää Jumalan siunauksen, jos homoliitot sallitaan. Kun suomi24:ssa oli joku sellaista ennustanut.

                                                                                                                                                                                                                            - Kukapa tuon tietää . Voipihan hän olla oikeassakin , pitkässä juoksussa . Kvanttifysiikkakin . Mitähä sekin on . Ennaltatietäminen ,etiäiset, aavistus jne. ihan arkipäivää muinoin . No, ehkä olen huru-akka  .