Paljon onn ihmisen keskimääräinen äo jos kykenee suorittamaan luokion pitkän matematiikan 10 arvosanalla ja laudaturilla?

Porsikaa

Minunkin miehelläni on  6 laidaturin  yo-todistus  ja  10  keskiarvo.  Hän on  dipl.insinööri ja toinenkin akat.tutkinto.  Muillakin aloilla   kunnostautunut ja aika rento tyyppi. Myös hänen veljillään on  6 laudaturia  ja DI tutkinto. Joskus olemme tehneet yhdessä  niitä Mensan testejä  ja minua kiinnostaa ne enemmän. Perheessä on muitakin  hikkejä ,kuten  meidän lapset ja  lapsenlapset.Ovat     moniosaajia ja tekevät  ja harrastavat kaikkea mahdollista.

Sinnikkyys , kunnianhimo , perheen ja suvun esimerkki  nostaa  eniten  koulunumeroita. Hyvänä  lisänä näyttää olevan  myös älykkyyden  periytyminen.

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo sen matematiikan osaamisesta, ei yleisestä älykkyydestä josta äo kertoo (G-tekijä). Se voi olla vahva matikassa mutta muut osa-alueet ehkä heikompia, laskien äo-tulosta.

Tunnen tuollaisen tyypin. Pitkä matikka leikkiä , ihmissuhteet niin solmussa kuin olla voi. Oma dg asperger tms. Mieluummin olen huonosti matikkaa osaava ja ihmissuhteet kunnossa oleva.

Luuletko tosiaan, että me osaamme vastata tuohon kysymykseen? Tuskin yksikään meistä on tehnyt tutkimusta tuosta aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Arkielämän älykkyyttä on se että selviytyy jostaiin mahdollsiimman vähin vaivoin. Löytää tavallaan jyvän eli jutun juonen eli punaisen langaan. Se on havainto plus oivalllus plus kokemus pöus läsnäolevuus plus keskittymiskyky plus paineensieetokyky yms...

...ja kun näiden ominaisuuksien ansiosta vapaaksi jäävän kapasiteetin ottaa hyötykäyttöön, vasta sitten pääseekin oikeasti pitkälle. Myös niin, että sen jyvän eli jutun juonen eli punaisen langan oppii harjoittelun myötä löytämään yhä laajemmista ja vaativammista asiakokonaisuuksista. Laakereille lepäämään jääminen näillä spekseillä ei ole arkielämän älykkyyttä vaan saamattomuutta ja lahjojen haaskaamista.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko tosiaan, että me osaamme vastata tuohon kysymykseen? Tuskin yksikään meistä on tehnyt tutkimusta tuosta aiheesta.

Joillain voi silti olla asiasta jonkinlainen käsitys. Vaikkapa siksi, että ovat sattumalta lukeneet jonkun tutkimuksen, jonka joku muu on sattumalta voinut tehdä. Ei tällaisia kysymyksiä esitetä keskustelupalstoilla sillä oletuksella, että kaikki lukijat olisivat itse omistaneet laajan ja syvällisen tieteellisen uransa juuri tälle asialle, vaan tarkoitus on selvittää, olisiko suuresta lukijajoukosta mahdollisesti joku joskus kuullut tai lukenut asiasta.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo sen matematiikan osaamisesta, ei yleisestä älykkyydestä josta äo kertoo (G-tekijä). Se voi olla vahva matikassa mutta muut osa-alueet ehkä heikompia, laskien äo-tulosta.

Tunnen tuollaisen tyypin. Pitkä matikka leikkiä , ihmissuhteet niin solmussa kuin olla voi. Oma dg asperger tms. Mieluummin olen huonosti matikkaa osaava ja ihmissuhteet kunnossa oleva.

Voi kun päästäisiin näistä aikansa eläneistä yleistyksistä. Asperger itsessään ei tee ihmisestä älykkäämpää kuin muista, kuten ei myöskään vähemmän älykästä.

Omassa pitkän matematiikan ryhmässäni oli yksi asperger, joka oli hyvää keskitasoa muttei huippu. Se todellinen matikkanero oli sosiaalisesti ihan menestyvä.