Tein sen virheen, että valitsin kouluttamattomamman puolison

Kannattaa tehdä nuorin lapsi älykön kanssa, niin ainakin saa joksikin aikaa kaltaistaan seuraa perheessä.

Täytyy tosin muistaa se tosiasia, että ne kaikkein fiksuimmat, parhaimmat ja syvällisimmät tyypit ovat niitä jotka jättivät koulut kesken eivätkä alistuneet systeemin aivopesemiksi zombieiksi. Tekevät tulosta omassa menestyvässä firmassa ja harrastavat monipuolisesti kulttuuria. Heitä ei vain riitä joka av-mammalle.

Aloituksesi olisi pitänyt kuulua: teinkö virheen, kun otin tyhmän puolison. Koulutus ei liity tähän.

Et tehnyt. Voit itse yrittää hoksata, miksi et.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 20:32"]

Usein mietin, että tuntuisi suorastaan jotenkin kammottavalta olla selvästi hidasjärkisen ihmisen kanssa. Vähän kuin jonkun eläimen kanssa olisi.

[/quote]

Mulla kävi niin, että yksi lapsista näkee isänsä täsmälleen samoin kuin minä ja halveksii junttiominaisuuksia. Ja niitä kun riittää :/

Miksi et osaa kirjoittaa?

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:19"]

Hitaus ei minusta kerro älystä mitään. Minulle on esimerkiksi miehenikin antaman tunnustuksen mukaan siunaantunut nopea äly. Hoksaan samantien asiat ja yhteydet. En ole kuitenkaan missään tapauksessa älykkäämpi kuin mieheni joka on taas hidas ajattelija, matemaattinen insinööri jolla vahva looginen ajattelu. Matikka ja kielet ovat aina olleet hiukan vaikeita opittavia minulle. Taideaineissa ja äidinkielessä olin superhyvä. Minäkin rasitun useasti siitä, että mieheni ymmärtää asioita hitaasti ja rauhallisesti. Vakkakin se lopputulema on sitten vedenpitävä ja aukoton. Omassani saattaa olla jokin heikkous jota en tullut nopeuttani kalkuloineeksi.

Ymmärtäkää siis, että ajattelun hitaus ei ole merkki niinkään tyhmyydestä kuin ajatusprosessista. Toisilla pihat kiertää ja toisilla menee suorempaan :D

[/quote]

Kyllä se nopeus kuuluu myös älykkyyteen. Mutta kiva että olet tyytyväinen.

Täydellistä miestä ei ole. Siinä koulutetussa miehessä olisi sitten jotain muuta vikaa. Tuo hitaus nyt ei ole vielä mikään pahin piirre, ja tuskin hän nyt niin mahdottoman tyhmä edes on kerran olet useamman lapsen hänen kanssaan päätynyt tekemään.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:19"]

Hitaus ei minusta kerro älystä mitään. Minulle on esimerkiksi miehenikin antaman tunnustuksen mukaan siunaantunut nopea äly. Hoksaan samantien asiat ja yhteydet. En ole kuitenkaan missään tapauksessa älykkäämpi kuin mieheni joka on taas hidas ajattelija, matemaattinen insinööri jolla vahva looginen ajattelu. Matikka ja kielet ovat aina olleet hiukan vaikeita opittavia minulle. Taideaineissa ja äidinkielessä olin superhyvä. Minäkin rasitun useasti siitä, että mieheni ymmärtää asioita hitaasti ja rauhallisesti. Vakkakin se lopputulema on sitten vedenpitävä ja aukoton. Omassani saattaa olla jokin heikkous jota en tullut nopeuttani kalkuloineeksi.

Ymmärtäkää siis, että ajattelun hitaus ei ole merkki niinkään tyhmyydestä kuin ajatusprosessista. Toisilla pihat kiertää ja toisilla menee suorempaan :D

[/quote]

Niin tai näin, hidas- ja nopeaälyinen tarkoittavat normaalipuheessa tyhmää ja älykästä. Ap varmaankin on aikojen saatossa jo huomannut, että ukkonsa on niin hidas, ettei päättely ole tullut vieläkään valmiiksi.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:26"]

Vähän asian vierestä, mutta täytyy sanoa, että "älykkääksi" ihmiseksi sinun suomen kielen taitosi eivät ole millään muotoa korkeakoulutasoa. 

[/quote]

Vähemmistö krokeakoulututkinnon suorittaneista kirjoittaa hyvin. Jopa pääaineenaan suomen kieltä tai tiedotusoppia opiskelleet järkyttävät joskus osaamattomuudellaan. 

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 20:28"]Hän ei pärjännyt hyvin koulussa ja ajattelun tahmeuden sekä logiikan puutteen huomaa arkielämässä. Minä koen ärsyttävänä ja ahdistavana kun mies ei ymmärrä asioita, on hidas ja minä olen meillä se skarpeimmillaan kaikessa. Kadun niin hirveästi, etten ottanut korkeakoulutettua tavoitteellista puolisoa, olen kateellinen teille jotka teitte aikanaan fiksumman valinnan.

tv. Maisterinainen, amiksen käyneen vaimo, yhteisten lasten äiti
[/quote]

Tämän vuodatuksen perusteella ei sielläkään kaikki valot pala.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:38"]

Mä taas ärsyynnyn ihmisistä, jotka luulevat olevansa älykkäitä, mutta eivät ole. Mutta on tosi huono yleistieto ja sen vuoksi moni pitää tyhmänä - olen helkutin laiska lukemaan mitään muuta kuin dekkareita. Mutta sitten kun tulee joku ongelma, alkaa hirveä vääntö siitä, että jossain kirjassa on sanottu, että asiat on tietyllä tavalla. Nämä mukaälyköt eivät tajua, että kaikki ratkaisut ei löydy kirjoista ja kirjoissa on väärää tietoa. Mä tykkään selvitellä asioita ja ratkaista ongelmia, en keskustella syvällisiä - varsinkin kun 90 %:lla  syvällistä keskustelua haluavilla tyypeillä ei ole juuri mitään tietoa kirjatiedon ulkopuolelta tai aidosti omia mielipiteitä. 

[/quote]

Jos sun yleistietosi ovat heikot, niin ei sua voi kyllä silloin viisaaksikaan sanoa.

Menkää maisterimammat hakemaan miehiä Eliittikumppaneista. Siellä ne tasot vaan pingahtelevat stratosfääreihin! Eikös olekin kivaa kun saa vertaistaan seuraa. Kui, kui, kui, kui!

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 21:42"]

Ymmärrän tuskasi. Meillä sama asetelma, tosin mies kiltti ja osallistuu kotitöihin mukavasti. Valitan siis monen mielestä turhasta ja koen itsekin itseni välillä kiittämättömäksi. Olen vaativa itselleni ja vaadin varmasti liikaa parisuhteelta ja mieheltä. Mutta kun tuntuu että olemme eri paria monessa asiassa. Mies ei välitä keskusteluista, on niin käytännön ihminen kuin vain voi olla. Minä taas, lähes päinvastoin. Toinen pohtii mitä syödään huomenna ja ylihuomenna, miten lyhennetään asuntolainaa, milloin vaihdetaan lattiakaivosuodatin jne. Minä mietin maailman tilaa, mitkä olivat Aleksis Kiven viimeiset sanat tai miten asuntokauppa kehittyy. Täydennämme kai toisiamme, mutta jotenkin tuntuu ettei kohdata. Tunnen syyllisyyttä tästä kirjoittamastani ja mietin olenko olevinani jotain parempaa. Ehkä kyse ei ole siitä, kyse on erilaisuudesta. Kummankaan tapa olla ja elää ei ole toista parempi.

[/quote]

Tässähän se koko homman ydin onkin. Te kaksi erilaista ihmistä ihannetapauksessa kasvatatte lapsianne omien vahvuuksienne pohjalta, jolloin heistä tulee parhaimmillaan monipuolisia pohtijoita, joilta käytännön asiatkin sujuvat kuin leikki. 

No, käytännössähän se ei mene niin. 

Oikeasti ihmisten erilaisuus kukoistaa vain yhteisöissä, ei parisuhteissa, joissa kaksi samanlaista viihtyvät keskenään ja ovat sitten suppeita tai toivottomia siinä samanlaisuudessaan. Jos taas elettäisiin isommalla porukalla, ei tarvitsisi itkeä sitä, kuinka "tuo" ei ymmärrä minua ... kun moni muu kuitenkin ymmärtää. Kahden aikuisen yksiköt ovat puolimahdottomia ollakseen toimivia.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 20:54"]kesää turhautunut suorittavassa työssään "mitä sitä duunari töitä vaihtamaan, ikälisät juoksee..." Ja minä olen edennyt uralla. Lasten suhteen olemme kuin yö ja päivä, minä jämäkkä ja huolehtiva, mies "kuhan jotenkin menee..". Kuilu välillämme on valtava. Ap

[/quote]

En oikein ymmärrä miten nämä piirteet liittyvät koulutustasoon. Onko uralla eteneminen joku ihmisarvon tai ihmissuhteen laadun mittari? Saati sitten että asenne lastenkasvatukseen riippuisi mitenkään koulutuksesta.

Olen itse korkeakoulutettu, mutta arvostan kaikkea työtä tekeviä ihmisiä enkä tavoittele nousujohteista uraa. Muut asiat ovat elämässäni tärkeämpiä. Myös minun mieheni on vähän koulutettu, mutta ei silti ollenkaan tyhmä. Hän seuraa aikaansa, on fiksu ja hänen kanssaan voi keskustella mistä vaan. Lisäksi me sitten täydennämme sopivasti toisiamme, eli hän on vahva niillä osa-alueilla mitä minä en hallitse, ja päinvastoin. En haluaisi elää itseni kopion kanssa.

No höh, itse olen maisteri ja usein tosi hidas, mutta pärjään ok tuon tyyppisissä testeissä. Saahan sitä vaihtaa puolisoa eikä jäädä kadehtimaan mutta tosiasiassa en usko aloittajan olevan tosissaan tai ainakaan maisteri.