Lue keskustelun säännöt.
Täysimetyksen illuusio
13.10.2014 |
onkohan osittaisimetys kuitenkin se tavallisin tapa ruokkia vauvat? Suurin osa joiden kanssa olen puhunut perhekerhoissa, sukulaiset, tutut, ystävät, ovat antaneet jokus myös korviketta pullosta.
Onhan se niin, että jos pitää lähteä nopeasti johonkin tai olla jossain tiettyyn aikaan, imetys voi viedä liikaa aikaa. Pullosta lapsi syö 5 minuutissa. Julkisilla paikoilla ei pysty tai halua imettää tai sielläkin on kätevä, kun lapsi ei syö tuntia. Sitten tietty se, että nälkäitku vaan jatkuu a molemmat tissit on jo tyhjennetty. Yötäkin nukkuu paremmin, jos tissin jälkeen saa vähän myös korviketta. Pumpaaminenkaan ei kaikilta onnistu.
Miksi siis korvike on kirosana, kun ei se useinkaan imetystä estä. Voi olla lähinnä tukena siinä. Onko siis korvikkeesta niin paljon haittaa kuin väitetään, jos myös imettää? Ja onko täysimetyksen ihannointi ja yleisyys lähinnä illuusio. Monihan ei ehkä edes myöskään, että korvikettakin on annettu...
Kommentit (224)
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 08:00"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:38"] [quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:26"] Illuusio vai itsepuolustus? Synnytyksen ja ensirääkäisyn jälkeen lapsi nostetaan äidin rinnalle. Vauva imee tyhjää rintaa saadakseen maidon nousemaan ja oppiakseen terhakkaan tekniikan imeä. Maidon nousemiseen tarvitaan joskus jopa kaksi vuorokautta. Mutta annettaessa vauvan olla rinnalla ja imeä halutessaan rinnoissa alkaa tuntua paine jopa parissa tunnissa. Kaikilla vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen, mutta ternimaito nostaa painon pian nousuun. Rinnanpäät kärsivät ja haavautuvat vauvan jatkuvasta imemisestä, mutta puhdas lampaanrasva hoitaa nännit kuntoon eikä haittaa vauvan imemistä. Itsellä imetyskivut ovat helpottaneet parissa päivässä - viikossa, lapsen imemistiheydestä riippuen. Toki tästä kivuliaasta vaiheesta olisi päässyt helpommalla antamalla maitoa (vaikka omaakin) pullosta. Lapsen imutekniikka olisi vain silloin heikentynyt ja maidontuotantokaan tuskin olisi päässyt kunnolla käyntiin. Täysimetyksellä, johon ei ole kukaan puuttunut ja tapahtunut täysin vauvan ehdoilla, maitoa tulee juuri lapsen tarpeen verran. Myös "tyhjästä tissistä" erittyy maitoa lapsen imiessä, vaikka moni muuta väittää. Hyvällä imemistekniikalla vauva saa kyllikseen maitoa nopeasti. Hyvät imetysvaatteet ja huivi/harso pitävät paheksuvat katseet loitolla. Tämä mielipiteeni (huom. minun mielipiteeni) on vain alateitse syntyneitä terveitä, hyväkuntoisia, täysaikaisia vauvoja ja heidän perusterveitä äitejään koskeva (joita molempia on suurin osa länsimaissa). Keisarinleikkauksella syntyneet, vaikeavammaiset ja keskosvauvat ovat asia erikseen. Tosin monet heidänkin äideistään ovat jaksaneet opetella imettämään yritysten ja erehdysten kautta tai mahtavien ammattilaisten opastuksella! Äidinmaidonkorvike on hyvä vaihtoehto, mutta turhaa on sen käyttämistä puolustella täysimetyksen mahdottomuudella. [/quote] Tässä ketjussa on jo kerrottu, ettei kaikesta tuosta huolimatta välttämättä onnistu. Rinta esim voi olla sen mallinen, että tarvitsee kumia. Imemistekniikkaaa vauva ei välttämättä koskaan opi. Ja huivit yms. ei kaikilla toimi julki-imetyksessä. Esim. Minä tein kaikki oikeaoppisesti, ei pulloa, ei korviketta, oikean tekniikan opettelu, huivit, imetysvaatteet, lapsentahtisuus, nännien hoito... Kaikki. Tulos: nälkäinen vauva, joka ei kasva kuten pitää, stressi, ahdistus, kotiin jumitus, pumppaaminen ei onnistu, öisin tunnin välein herätys ja tuntien imetyssessiot, väsymys... Kun osittaisimetys taas toi nautinnon elämään takaisin. Näinkin voi siis olla. Kukin tavallaan. Täysimetys ei vaan monella toimi, eikä sen pitäisi olla kamala asia, vaan vaihtoehtojakin on. ap [/quote] Mutta tuotahan imetys on! Neuvoloissa pitäisi olla imetysvalmennusta, jossa kerrotaan totuudenmukaisesti koko imetysrumba. Tuoreet äidit luulee, että maidon vaan pitäisi tulla helposti ja vauva on tyytyväinen. Ei se mene niin. Ensin kestää, että maito nousee. Minulla on aina mennyt 3 päivää, vauva on saanut hätäapuna luovutettua maitoa hörppyyttämällä. Sitten kun maito nousee, sitä tursuaa liikaa, rinnat on kipeät, nännit on ruvella ja sattuu ihan törkeästi jokainen imetyssessio. Imuote voi alkuun olla väärä, maitoa voi tulla liikaa tai liian vähän, mutta vauva lopulta säätää määrän itselleen sopivaksi -jos siis korviketta ei erehdytä tässä vaiheessa antamaan. Sitten tulee tissiraivareita, vauva saattaa kiukutella rinnoille tai vaan toiselle. Koko imetys voi olla yhtä taistelua. Yöherääminen ja tiheä imutahti on myös ihan tavallista. Yöllä saattaa tosiaan joutua heräämään tunnin välein (normaalia) jotkut tosin nukkuu yöt, vauvoja kun on erilaisia. Mihinkään et pääse, kun vauva syö niin tiheään tahtiin. Sitten kun tähän totut, syönti saattaakin äkkiä muuttua, vauvalla tulee kasvupyrähdyksiä ja syö välillä enemmän ja välillä vähemmän. Voit joskus luulla, ettei maito riitä tai ihmetellä miksi vauva viihtyy rinnalla monta tuntia. Sitä se on. Joillakin menee helpommin, mutta ei kannata luovuttaa jos itsellä on vaikeampaa. Jotkut taas ei pidä näitä asioita ollenkaan vaikeina, vaan asiaan kuuluvina, senkin takia saattavat ola sitä mieltä, että imetys onnistui hyvin, koska sitähän se lopulta on jos vauvaa imettää vuoden onnistuneesti, vaikkakin ihan normaalein vaikeuksin. Täytyisi vaan tiedostaa, että heti jos korviketta antaa, niin se on saman verran pois omasta maidontuotannosta. Aina. Imetys on niin hieno systeemi, että siihen sorkkiminen voi sotkea koko asian. Lopulta imetys tyrehtyy. Elä siis ap luule, että kaikilla olisi täysimetyksen illuusio, kyllä on meitä jotka eivät anna korviketta kuin ihan totaalisen pakon edessä. [/quote] Siellähän on, ainakin Helsingin alueella. Raskauden aikaan, mutta äidit eivät ole kiinnostuneita siitä vielä.
[/quote]
On muuallakin ja tietoa on saativilla myös muualta vaikka kuinka. Raskausaikana se ei vaan tosiaan yhtään kiinnosta ja sitten kun pitäisi jo imettää, tehdään imetyksen vaarantavia virheitä. Ja tullaan tietysti tänne itkemään, mutta neuvoja ei edelleenkään kuunnella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:16"]
Koska korvike yksinkertaisesti on paskaa, eikä ihmislapsem ravintoa.
[/quote]Kiito sinulle. Minulla ei aikanaan maitoa tullut, mutta ei annettu myöskään korviketta, vaan lehmänmaidosta itse keitettiin ruoka.
Lapset ova yli 40 v ja eivät ole allergisia eivätkä oikeastaan ikinä olleet sairaina kuin vesirokossa ja sikotaudissa pienenä.
Kiva syyllistää toisia ja esittää, että MINÄ osaan ja olen parempi.
tiedän tosi v:mäisiä mammoja muissa asioissa, kun ovat NIIN tärkeitä niitten imetyksiensä kanssa. Onneksi ei tuota vouhkaamista ennen nettiä ollutkaan.
t.mummeli
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 14:28"]
Tiedättekö miksi Suomessa täysimetyksen prosentuaalinen määrä on 1% ja Ruotsissa jo paljon enemmän? No siksi, että täysimetykselle on eri rajat täällä ja siellä. Jos asuisit Ruotsissa, niin onneksi olkoon sinä jonka lapsi on saanut pullosta sinun omaa maitoasi: olet silti täysimettänyt! Suomessahan homma kaatuu jo synnärillä saatuun luovutettuun äidinmaitoon, et ole voinut täysimettää vaikka olisit sektiosta toipumassa ja maitosi ei ole edes noussut jolloin vauva on täytynyt ruokkia jollakin että hän pysyy hengissä.
Siinä vähän miettimisen aihetta tähän pitkään ketjuun.
Ja mitä omaan imetyksiin tulee niin helppoa ei ollut. Esikoisen kanssa jakoisn kolme kuukautta sählätä kivun, rintakumien, maidonkerääjien, liivinsuojien yms. kanssa kunnes luovutin ja annoin pullosta korviketta. En koe tästä mitään huonoa omaatuntoa, mutta kerron asiasta mielelläni sillä jotkut ei ymmärrä miten vaikeaa imettäminen voi olla vaikka sitä maitoa tulisikin. Kuopuksen kanssa kipuja oli aina, joka imetyskerralla muutama ensi-imaisu aiheutti kipua, mutta kestin sen kuin nainen - hahaa, vitsi. Kuopuksesta sain !%:n täysimettäjän tittelin ihan vain siitä ärsyttävästä syystä että hänelle ei kelvannut pullo millään.
Kolmas jos meille tulisi, osittaisimettäisin laitokselta lähtien enkä enää antaisi itseni kärsiä kivuista ja vaivalloisisista maidonkerääjistä ym.
[/quote]
Mikähän on ollut syynä alapeukuttaa tätä, voisitteko kertoa?!
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:37"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:26"]
Illuusio vai itsepuolustus?
Synnytyksen ja ensirääkäisyn jälkeen lapsi nostetaan äidin rinnalle. Vauva imee tyhjää rintaa saadakseen maidon nousemaan ja oppiakseen terhakkaan tekniikan imeä. Maidon nousemiseen tarvitaan joskus jopa kaksi vuorokautta.
Mutta annettaessa vauvan olla rinnalla ja imeä halutessaan rinnoissa alkaa tuntua paine jopa parissa tunnissa.
Kaikilla vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen, mutta ternimaito nostaa painon pian nousuun. Rinnanpäät kärsivät ja haavautuvat vauvan jatkuvasta imemisestä, mutta puhdas lampaanrasva hoitaa nännit kuntoon eikä haittaa vauvan imemistä. Itsellä imetyskivut ovat helpottaneet parissa päivässä - viikossa, lapsen imemistiheydestä riippuen.
Toki tästä kivuliaasta vaiheesta olisi päässyt helpommalla antamalla maitoa (vaikka omaakin) pullosta. Lapsen imutekniikka olisi vain silloin heikentynyt ja maidontuotantokaan tuskin olisi päässyt kunnolla käyntiin. Täysimetyksellä, johon ei ole kukaan puuttunut ja tapahtunut täysin vauvan ehdoilla, maitoa tulee juuri lapsen tarpeen verran.
Myös "tyhjästä tissistä" erittyy maitoa lapsen imiessä, vaikka moni muuta väittää.
Hyvällä imemistekniikalla vauva saa kyllikseen maitoa nopeasti. Hyvät imetysvaatteet ja huivi/harso pitävät paheksuvat katseet loitolla.
Tämä mielipiteeni (huom. minun mielipiteeni) on vain alateitse syntyneitä terveitä, hyväkuntoisia, täysaikaisia vauvoja ja heidän perusterveitä äitejään koskeva (joita molempia on suurin osa länsimaissa). Keisarinleikkauksella syntyneet, vaikeavammaiset ja keskosvauvat ovat asia erikseen. Tosin monet heidänkin äideistään ovat jaksaneet opetella imettämään yritysten ja erehdysten kautta tai mahtavien ammattilaisten opastuksella!
Äidinmaidonkorvike on hyvä vaihtoehto, mutta turhaa on sen käyttämistä puolustella täysimetyksen mahdottomuudella.
[/quote]
Tässä ketjussa on jo kerrottu, ettei kaikesta tuosta huolimatta välttämättä onnistu. Rinta esim voi olla sen mallinen, että tarvitsee kumia. Imemistekniikkaaa vauva ei välttämättä koskaan opi. Ja huivit yms. ei kaikilla toimi julki-imetyksessä.
Esim. Minä tein kaikki oikeaoppisesti, ei pulloa, ei korviketta, oikean tekniikan opettelu, huivit, imetysvaatteet, lapsentahtisuus, nännien hoito... Kaikki. Tulos: nälkäinen vauva, joka ei kasva kuten pitää, stressi, ahdistus, kotiin jumitus, pumppaaminen ei onnistu, öisin tunnin välein herätys ja tuntien imetyssessiot, väsymys...
Kun osittaisimetys taas toi nautinnon elämään takaisin. Näinkin voi siis olla. Kukin tavallaan. Täysimetys ei vaan monella toimi, eikä sen pitäisi olla kamala asia, vaan vaihtoehtojakin on.
ap
[/quote]
Mutta tuotahan imetys on! Neuvoloissa pitäisi olla imetysvalmennusta, jossa kerrotaan totuudenmukaisesti koko imetysrumba. Tuoreet äidit luulee, että maidon vaan pitäisi tulla helposti ja vauva on tyytyväinen. Ei se mene niin.
Ensin kestää, että maito nousee. Minulla on aina mennyt 3 päivää, vauva on saanut hätäapuna luovutettua maitoa hörppyyttämällä. Sitten kun maito nousee, sitä tursuaa liikaa, rinnat on kipeät, nännit on ruvella ja sattuu ihan törkeästi jokainen imetyssessio. Imuote voi alkuun olla väärä, maitoa voi tulla liikaa tai liian vähän, mutta vauva lopulta säätää määrän itselleen sopivaksi -jos siis korviketta ei erehdytä tässä vaiheessa antamaan.
Sitten tulee tissiraivareita, vauva saattaa kiukutella rinnoille tai vaan toiselle. Koko imetys voi olla yhtä taistelua.
Yöherääminen ja tiheä imutahti on myös ihan tavallista. Yöllä saattaa tosiaan joutua heräämään tunnin välein (normaalia) jotkut tosin nukkuu yöt, vauvoja kun on erilaisia. Mihinkään et pääse, kun vauva syö niin tiheään tahtiin. Sitten kun tähän totut, syönti saattaakin äkkiä muuttua, vauvalla tulee kasvupyrähdyksiä ja syö välillä enemmän ja välillä vähemmän. Voit joskus luulla, ettei maito riitä tai ihmetellä miksi vauva viihtyy rinnalla monta tuntia. Sitä se on. Joillakin menee helpommin, mutta ei kannata luovuttaa jos itsellä on vaikeampaa. Jotkut taas ei pidä näitä asioita ollenkaan vaikeina, vaan asiaan kuuluvina, senkin takia saattavat ola sitä mieltä, että imetys onnistui hyvin, koska sitähän se lopulta on jos vauvaa imettää vuoden onnistuneesti, vaikkakin ihan normaalein vaikeuksin.
Täytyisi vaan tiedostaa, että heti jos korviketta antaa, niin se on saman verran pois omasta maidontuotannosta. Aina. Imetys on niin hieno systeemi, että siihen sorkkiminen voi sotkea koko asian. Lopulta imetys tyrehtyy.
Elä siis ap luule, että kaikilla olisi täysimetyksen illuusio, kyllä on meitä jotka eivät anna korviketta kuin ihan totaalisen pakon edessä.
[/quote]
Eli naisen elämän tulee olla kärsimystä, ahdistusta ja masennusta sen 6 kk. Mihinkään et pääse, nukkua et voi, parisuhde rakoilee, lapsi ei kasva, lapsi vain itkee, rinnoista (sisältä) tulee verimaitoa vauvalle, äiti itkee..
Ok, tämä todella pitäisi kertoa jo terveystiedosss yläasteella ja perhesuunnittelussa. Voisi muutama lapsi jäädä tekemättä. Imetys on tärkeintä, ei vauvan ja äidin sekä perheen vointi...
ap
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:27"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:37"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:26"]
Illuusio vai itsepuolustus?
Synnytyksen ja ensirääkäisyn jälkeen lapsi nostetaan äidin rinnalle. Vauva imee tyhjää rintaa saadakseen maidon nousemaan ja oppiakseen terhakkaan tekniikan imeä. Maidon nousemiseen tarvitaan joskus jopa kaksi vuorokautta.
Mutta annettaessa vauvan olla rinnalla ja imeä halutessaan rinnoissa alkaa tuntua paine jopa parissa tunnissa.
Kaikilla vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen, mutta ternimaito nostaa painon pian nousuun. Rinnanpäät kärsivät ja haavautuvat vauvan jatkuvasta imemisestä, mutta puhdas lampaanrasva hoitaa nännit kuntoon eikä haittaa vauvan imemistä. Itsellä imetyskivut ovat helpottaneet parissa päivässä - viikossa, lapsen imemistiheydestä riippuen.
Toki tästä kivuliaasta vaiheesta olisi päässyt helpommalla antamalla maitoa (vaikka omaakin) pullosta. Lapsen imutekniikka olisi vain silloin heikentynyt ja maidontuotantokaan tuskin olisi päässyt kunnolla käyntiin. Täysimetyksellä, johon ei ole kukaan puuttunut ja tapahtunut täysin vauvan ehdoilla, maitoa tulee juuri lapsen tarpeen verran.
Myös "tyhjästä tissistä" erittyy maitoa lapsen imiessä, vaikka moni muuta väittää.
Hyvällä imemistekniikalla vauva saa kyllikseen maitoa nopeasti. Hyvät imetysvaatteet ja huivi/harso pitävät paheksuvat katseet loitolla.
Tämä mielipiteeni (huom. minun mielipiteeni) on vain alateitse syntyneitä terveitä, hyväkuntoisia, täysaikaisia vauvoja ja heidän perusterveitä äitejään koskeva (joita molempia on suurin osa länsimaissa). Keisarinleikkauksella syntyneet, vaikeavammaiset ja keskosvauvat ovat asia erikseen. Tosin monet heidänkin äideistään ovat jaksaneet opetella imettämään yritysten ja erehdysten kautta tai mahtavien ammattilaisten opastuksella!
Äidinmaidonkorvike on hyvä vaihtoehto, mutta turhaa on sen käyttämistä puolustella täysimetyksen mahdottomuudella.
[/quote]
Tässä ketjussa on jo kerrottu, ettei kaikesta tuosta huolimatta välttämättä onnistu. Rinta esim voi olla sen mallinen, että tarvitsee kumia. Imemistekniikkaaa vauva ei välttämättä koskaan opi. Ja huivit yms. ei kaikilla toimi julki-imetyksessä.
Esim. Minä tein kaikki oikeaoppisesti, ei pulloa, ei korviketta, oikean tekniikan opettelu, huivit, imetysvaatteet, lapsentahtisuus, nännien hoito... Kaikki. Tulos: nälkäinen vauva, joka ei kasva kuten pitää, stressi, ahdistus, kotiin jumitus, pumppaaminen ei onnistu, öisin tunnin välein herätys ja tuntien imetyssessiot, väsymys...
Kun osittaisimetys taas toi nautinnon elämään takaisin. Näinkin voi siis olla. Kukin tavallaan. Täysimetys ei vaan monella toimi, eikä sen pitäisi olla kamala asia, vaan vaihtoehtojakin on.
ap
[/quote]
Mutta tuotahan imetys on! Neuvoloissa pitäisi olla imetysvalmennusta, jossa kerrotaan totuudenmukaisesti koko imetysrumba. Tuoreet äidit luulee, että maidon vaan pitäisi tulla helposti ja vauva on tyytyväinen. Ei se mene niin.
Ensin kestää, että maito nousee. Minulla on aina mennyt 3 päivää, vauva on saanut hätäapuna luovutettua maitoa hörppyyttämällä. Sitten kun maito nousee, sitä tursuaa liikaa, rinnat on kipeät, nännit on ruvella ja sattuu ihan törkeästi jokainen imetyssessio. Imuote voi alkuun olla väärä, maitoa voi tulla liikaa tai liian vähän, mutta vauva lopulta säätää määrän itselleen sopivaksi -jos siis korviketta ei erehdytä tässä vaiheessa antamaan.
Sitten tulee tissiraivareita, vauva saattaa kiukutella rinnoille tai vaan toiselle. Koko imetys voi olla yhtä taistelua.
Yöherääminen ja tiheä imutahti on myös ihan tavallista. Yöllä saattaa tosiaan joutua heräämään tunnin välein (normaalia) jotkut tosin nukkuu yöt, vauvoja kun on erilaisia. Mihinkään et pääse, kun vauva syö niin tiheään tahtiin. Sitten kun tähän totut, syönti saattaakin äkkiä muuttua, vauvalla tulee kasvupyrähdyksiä ja syö välillä enemmän ja välillä vähemmän. Voit joskus luulla, ettei maito riitä tai ihmetellä miksi vauva viihtyy rinnalla monta tuntia. Sitä se on. Joillakin menee helpommin, mutta ei kannata luovuttaa jos itsellä on vaikeampaa. Jotkut taas ei pidä näitä asioita ollenkaan vaikeina, vaan asiaan kuuluvina, senkin takia saattavat ola sitä mieltä, että imetys onnistui hyvin, koska sitähän se lopulta on jos vauvaa imettää vuoden onnistuneesti, vaikkakin ihan normaalein vaikeuksin.
Täytyisi vaan tiedostaa, että heti jos korviketta antaa, niin se on saman verran pois omasta maidontuotannosta. Aina. Imetys on niin hieno systeemi, että siihen sorkkiminen voi sotkea koko asian. Lopulta imetys tyrehtyy.
Elä siis ap luule, että kaikilla olisi täysimetyksen illuusio, kyllä on meitä jotka eivät anna korviketta kuin ihan totaalisen pakon edessä.
[/quote]
Eli naisen elämän tulee olla kärsimystä, ahdistusta ja masennusta sen 6 kk. Mihinkään et pääse, nukkua et voi, parisuhde rakoilee, lapsi ei kasva, lapsi vain itkee, rinnoista (sisältä) tulee verimaitoa vauvalle, äiti itkee..
Ok, tämä todella pitäisi kertoa jo terveystiedosss yläasteella ja perhesuunnittelussa. Voisi muutama lapsi jäädä tekemättä. Imetys on tärkeintä, ei vauvan ja äidin sekä perheen vointi...
ap
[/quote]
Tunnin unipätkillä minä en ainakaan kauan jaksaisi. Sekoaisin. Olisin ehkä jopa vaaraksi lapselleni. Aika tiukkaa tekee nytkin 3-4 tunnin unipätkillä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:47"]Miksi pitäisi antaa korviketta jos maitoa tulee hyvin? Meillä on aina pakkasessa ja jääkaapissa pumpattua rintamaitoa ja lapsi osaa syödä pullosta. Voin hyvin olla yhden syötön verran poissa kotoa ja lapsi 2kk pärjää hyvin isänsä kanssa. Meillä on käytössä mahdollisimman tarkasti mun rinnan oloiset pullotutit ja niistä lapsi syö ihan ok:sti. Ei syö tuttia, joten lohtu imemiseen tarvitsee rintaa. Tästä syystä en voi olla myöhään illalla poissa, mutta alkuillasta 16-19 välillä hyvinkin (ja tietty päivällä). Illalla kun on vähän itkuinen ja tarvitsee lohturintaa ja tankkaa yötä varten niin silloin olen kotona.
Meillä imetys sujuu myös julkisella paikalla imetyspaidan ja imetysliivien avulla hyvinkin huomaamattomasti. Öisin lapsi syö enää kerran, syötöt klo 22, 03 ja klo 6.30.
En vaihtaisi rintaruokintaa mihinkään muuhun, ellei ole ihan pakko. Vaikka meidän lapsella on vatsakipuja, joiden takia en saa syödä soijaa, maitotuotteita, kananmunaa, naudanlihaa, sipulia, ruisleipää yms. Niin siltikin pitäydyn rintaruokinnassa enkä vaihda korvikkeeseen ja pulloon.
[/quote]
Piti alapeukuttaa eikä yläpeukuttaa. Pahoittelen.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:22"]
Onko jossain pidetty täysimetystä yleisenä? Muistelisin lukeneeni että 1% 6 (vai oliko 5)kk ikäisistä täysimetetään. Ja täysimetyksestä ei voi enää puhua jos vauva on kerrankin saanut äidinmaitoa pullon kautta.
Mun kokemuksen valossa täysimetys on hyvin harvinaista.
T: äiti jonka kolmesta lapsesta kukaan ei ekan 6kk aikana saanut muuta kuin äidinmaitoa mutta täysimettänyt olen maksimissaan kuukauden
[/quote]
Tätä juuri tarkoitan. Täysimetys ei ole edes yleistä. Silti se on ainoa oikea tapa. Äidit tuntevat epäonnistuneensa ja ahdistuvat turhaan, kun luulevat olevansa yksin tämän asian kanssa. Kuitenkin osittaisimetyskin on ok ja toimii. Vaikka kaiken tekisioikein tukiklinikoita myöden, silti ei välttämättä onnistu. Parisuhdekin voi joutua uhriksi imetyksen alttarille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimusten mukaan älykkäät ja koulutetut äidit imettävät lapsiaan enemmän ja pidempään.
Onko älykkäillä naisilla imetykseen paremmin sopivat rinnat vai mistähän tutkimustulokset kertovat???
Viime viikolla sektiokeskustelut oli liekeissä, nyt imetys :D
Imetin kotona ja korviketta annoin kodin ulkopuolella enkä miettinyt sekuntiakaan onko tämä nyt täysimetystä vai osittaisimetystä. Vierastan kaikkea fanaattisuutta, oli sitten kyse mistä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:38"]
Tutkimusten mukaan älykkäät ja koulutetut äidit imettävät lapsiaan enemmän ja pidempään. Onko älykkäillä naisilla imetykseen paremmin sopivat rinnat vai mistähän tutkimustulokset kertovat???
[/quote]
En tiedä. Kouluttamattomat ainakin tupakoivat enemmän, joka taas vaikeuttaa imetystä.
Minä olen korkeakoulun käynyt, samoin suurin osa heistä, joiden kanssa olen imetyksestä jutellut. Älykkäitäkin kai olemme. Ja kyllä me kaikki imetetäänkin, jopa pitkään. Mutta ei täysimetetä.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:38"]
Tutkimusten mukaan älykkäät ja koulutetut äidit imettävät lapsiaan enemmän ja pidempään. Onko älykkäillä naisilla imetykseen paremmin sopivat rinnat vai mistähän tutkimustulokset kertovat???
[/quote]
En tiedä. Kouluttamattomat ainakin tupakoivat enemmän, joka taas vaikeuttaa imetystä.
Minä olen korkeakoulun käynyt, samoin suurin osa heistä, joiden kanssa olen imetyksestä jutellut. Älykkäitäkin kai olemme. Ja kyllä me kaikki imetetäänkin, jopa pitkään. Mutta ei täysimetetä.
[/quote]
ja tämä siis ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:45"]
Minua aina harmittaa nämä imetyksen helppouden ylistäjät. 98% äideistä aikovat imettää ja 3kk:n iässä vain puolet imettävät. On ihan selvää, että se imetys ei ole helppoa kaikille eikä sitä voi nämä helppouden ylistäjät latistaa vain yrittämisen puutteeksi.
Minulle imetys oli välineurheilua.
1) Jouduin käyttämään rintakumia, koska vauva ei saanut rinnastani hyvää otetta. Rintakumit toki menevät pieneen rasiaan ja kulkevat kätevästi mukana, mutta en pystynyt imettämään niillä huomaamattomasti, koska kun toisella kädellä pitelen vauvaa, niin toisella kädellä otan esiin nännin, kaivan esiin rintakumin. asettelen rintakumin nännin päälle ja aloitan imetyksen. Tätä toimenpidettä on mahdoton tehdä huomaamattomasti huivin takana, kun on itse koko ajan nähtävä se prosessi ja näin ollen se on myös näkyvissä ihan koko maailmalle, jos julkisesti olisin imettänyt.
2) Maitoa tulvi rinnoista, erityisesti imetyksen aikana. Liivinsuojuksia piti aina olla mukana runsaasti mutta imetyksen aikana oli pakko käyttää maidonkerääjää tai muuten liivinsuojus olisi muuttunut litimäräksi ja sen mukana paitakin. Maidonkerääjään tullut maito piti kaataa johonkin, joten mukana piti olla myös tuttipullo. Aina ennen imetystä siis pujottelin maidonkerääjän toiseen rintaan. Tämä tosin oli huomaamaton prosessi ja jopa liivinsuojuksen vaihto sujui nopeasti ja huomaamattomasti.
3) Vauva ei kyennyt syömään liikaa maitoa tulvivasta rinnasta, joten aloitin imetyksen usein pumppaamalla liiat pois. Mukana piti siis olla rintapumppu ja vakuutan, että tämä ei ollut näkymätön tai huomaamaton kapine ja että sen asettelu rintaan tapahtui kaikkea muuta kuin huomaamattomasti puhumattakaan käytöstä.
Tämän lisäksi lapseni oli hankala syöjä ja häntä joutui usein "muistuttamaan" syömisestä, joten rintani oli usein paljaana myös kesken imetyksen. Mitään huomaamatonta ja vaivatonta ei imetyksessäni ollut. Jokaisen imetyksen jälkeen piti pestä rintapumppu, tuttipullo, rintakumi ja maidonkerääjä ja näitähän piti olla varalla mukana myös hoitolaukussa, jos satuimme olemaan poissa kotoa nälän yllättäessä. En edes yrittänyt julki-imetystä vaan varasin aina mukaan tuttipullon. Jos löytyi rauhaisa soppi tai lastenhoitohuone, imetin kaikkine varusteineni mutta muuten kyllä turvauduin pulloon enkä osaa kokea siitä mitään huonoa omaatuntoa. Koen myös täysimettäneeni lastani, vaikka hän saikin pumpattua maitoa tuttipullosta useamman kerran kuukaudessa. Se ei myöskään pilannut imetystäni, kun tuttipulloa ei käytetty säännöllisesti eikä joka päivä.
Imetys on valtavan henkilökohtainen asia, jota jatkuvasti vertaillaan. Aivan kohta tänne ilmaantuu viesti, jossa kerrotaan, miten paljon vaikeampaa ja hankalampaa se imetys on ollut jollakulla toisella mutta joka silti onnistui imettämään julkiseesti ja huomaamattomasti, kun omasi vain vähän viitseliäisyyttä. On niin mukava nostaa omaa itseään ja tölväistä sitä toista imetyksen varjolla. Vähän kuin kilpailtaisiin siitä, kuka tekee parhaimman hiekkakakun, vaikka tärkeintä on se, että ylipäätään pääsee hiekalla leikkimään.
[/quote]
Kurjaa ettet ole saanut tai osannut hakea asiallista imetysohjausta esimerkiksi neuvolasta tai netistä. Tuo maidon ylituotantosi on ollut ihan suoraa seurausta jatkuvasta imetyksen ohella pumppaamisesta. Jos vain olisit malttanut olla pari päivää pumppaamatta ja syöttänyt samasta rinnasta useamman kerran peräkkäin, olisi maidoneritys päässyt tasaantumaan, jolloin tuo tulviminen olisi loppunut ja olisit todennäköisesti päässyt eroon myös rintakumista.
[/quote]
Kurjaa, että asetat itsesi yläpuolelleni.
Pumppaamisvinkin sain neuvolasta, kun kahden kuukauden ajan lapsi meinasi tukehtua maitoon ja imetyksen aloitus oli yhtä itkua ja tappelua. Vauva alkoi jo pelätä imetystä, kun aina oli suu, silmät ja nenä täynnä maitoa.
En muuten pumpannut mitään tuttipullollisia vaan pari pumppausta imetyksen aluksi (pullon pohja ei aina edes täyttynyt), jotta paine saatiin tasattua ja se raivoisin suihkuminen lakkasi. Koko imetyksen ajan sain ihan pumppaamattakin toisesta rinnasta imetyksen aikana tuttipullollisen verran maitoa, joten kyllä vaan niistä rinnoista vuoti melkoisella tahdilla sitä maitoa (jokin tiiviste rikki?). Kun vauva kasvoi, pumppaamisen tarve imetyksen alkuun väheni, mutta ihan aina oli pumppu mukana varmuuden vuoksi, jos vauva meinasi taas tukehtua siihen maitoon.
En usko eikä uskonut kukaan neuvolassakaan, että maidontuotantoni olisi satakertaisesti lisääntynyt niistä parista pumppauksesta enkä jaksa olla kovin kiinnostunut sinun uskomuksistasi. Ensin kun oli se ylituotanto ja vasta sitten ratkaisuna siihen se pumppaus.
Meillä alotettiin soseet 4kk iässä. Tai maistelu. Muutama viikko maisteltiin ja vauva teki stopin. Tajusin, että oli vaan liian aikaista ja että nyt vaan jaksaa loppuun sen 1,5 kuukautta sitten vaikka syö usein. Toki nyt ei voi ilmeisesti edes puhua että olisi täysimetetty, mutta yksi hailee. En ymmärrä miksi pitäisi pyrkiä ehdottomuuteen ja täydellisyyteen kaikessa. Epävarmana äitinä uskoin sitten sukulaisten ja muiden ihmettelyn, että eikö jo syödä soseita.. Vauva itse palautti minut todellisuuteen, ettei vielä tarvitsekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä miksi tarve käydä tätä taistelua. Jos toisen mielestä se oli mahdotonta, miksi kenelläkään muulla olisi tarve tulla kertomaan, että näin on. Minusta imetys on taistelemisen arvoinen, muttei puolen vuoden kärsimyksen. Tärkeintä on, että lapsi ruokitaan, tapoja on monia.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:03"]En tiedä miksi tarve käydä tätä taistelua. Jos toisen mielestä se oli mahdotonta, miksi kenelläkään muulla olisi tarve tulla kertomaan, että näin on. Minusta imetys on taistelemisen arvoinen, muttei puolen vuoden kärsimyksen. Tärkeintä on, että lapsi ruokitaan, tapoja on monia.
[/quote]
Täällä tuomitaan jos et imetä. Koska se tarkoittaa vain sitä, että olet laiska, alkoholisti ja luovutat liian helposti kun menet antamaan sitä myrkkyä nimeltä äidinmaitokorvike..
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:22"]
Onko jossain pidetty täysimetystä yleisenä? Muistelisin lukeneeni että 1% 6 (vai oliko 5)kk ikäisistä täysimetetään. Ja täysimetyksestä ei voi enää puhua jos vauva on kerrankin saanut äidinmaitoa pullon kautta.
Mun kokemuksen valossa täysimetys on hyvin harvinaista.
T: äiti jonka kolmesta lapsesta kukaan ei ekan 6kk aikana saanut muuta kuin äidinmaitoa mutta täysimettänyt olen maksimissaan kuukauden
[/quote]
Tätä juuri tarkoitan. Täysimetys ei ole edes yleistä. Silti se on ainoa oikea tapa. Äidit tuntevat epäonnistuneensa ja ahdistuvat turhaan, kun luulevat olevansa yksin tämän asian kanssa. Kuitenkin osittaisimetyskin on ok ja toimii. Vaikka kaiken tekisioikein tukiklinikoita myöden, silti ei välttämättä onnistu. Parisuhdekin voi joutua uhriksi imetyksen alttarille.
Ap
[/quote]
mulla on kyllä ihan päinvastainen kokemus kun sulla.
Mun lapset ei siis koskaan ole saaneet korviketta ja kaikkia on imetetty vielä pitkälle taaperoikään. Ainoa mikä tuossa kumoaa täysimetyksen on se että kaikki lapsista on jossain vaiheessa saaneet pumpattua maitoa pullosta. Joku vain kerran kokeilumielessä, joku jopa 10kertaa. Käytännössä kaikki olisivat siis pärjänneet pelkällä imetykselläkin.
Mulla imetys on ollut helppoa, mä olisin ihan liian laiska rupeamaan korvikkeiden ja pullojen kanssa leikkimään. Samoin mä olisin liian laiska nousemaan yöllä vauvoja syöttämään, perhepedissä yöimetykset sujui ilman että tarvi edes kunnolla herätä ja olin ihan pirteä 8h unien jälkeen vaikka siinä olisi välissä vauvaa syöttänytkin.
Mun lapset on ekat vuotensa kasvaneet hienosti + käyrillä ja olleet iloisia ja tyytyväisiä vauvoja. Imetyksen ekat viikot ja oikeiden otteiden löytäminen teki välillä kipeää mutta verta ei rinnoista vuotanut koskaan. Mä olen jo parin päivän ikäisten lasten kanssa liikkunut niin kuin olen halunnut ja pystynyt imettämään oikeastaan missä vaan. Parisuhde voi kolmen vauvan ja 14 yhteisen vuoden jälkeen hyvin.
Mulla lei ole siis kokemusta noista sun kuvaamista ongelmista eikä mistään painostuksesta täysimetykseen. Päinvastoin jo 3kk iästä on neuvola tyrkyttänyt lupaa aloitella kiinteitä vaikka ei ole niille mitään syytä osannutkaan sanoa. "Ei sun tarvi ottaa mitään paineita täysimetyksestä" on ollut ainoa perustelu.
Mun tuntemista äideistä vain yksi on kertonut täysimettäneensä 6kk. Pari muuta on tehnyt niin kuin minä eli jossain vaiheessa tuota ekaa puolta vuotta antaneet pumpattua maitoa pullosta. Selkeästi valtaosa on siis antanut korviketta imetyksen ohessa ja aloittaneet kiinteätkin aiemmin.
se mistä mä olen kokenut painostusta tai ärsyynnystä, jopa agressiivisuutta on ne tilanteet missä olen tunnustanut ettei lapsena sen ekan 6kk aikana saanut muuta kuin äidinmaitoa. Jotkut ovat rehellisesti ihmetelleet ja ihailleet mutta monille tulee siinä tarve puolustella korvikkeita ja "hyökätä" täysimetyksen kimppuun esim noilla samoilla kommenteilla mitä tässä ketjussa on jo tullut. "Mä en ikinä voisi pitää lasta niin nälässä" vaikka just oli ihmetellyt miten lapseni on niin hyvin kasvanut. "Kamalaa huudattaa niin vauvaa". "Mä en voisi jäädä puoleksi vuodeksi neljän seinän sisälle istumaan", "on se väärin miestä ja parisuhdettakin kohtaan", "hirveää kun joutuu puolikuolleeksi väsyneenä olemaan vain siksi että on pakko täysimettää". "Kyllä mä arvostan äitiydessä ihan muita juttuja kuin täysimetystä!"
Kaikenlaisia juttuja sitä on kuultu vuosien saatossa ja yleensä tuntee itsensä tosi oudoksi kummajaiseksi vaikken edes oikeaoppinen täysimettäjä ole. Välillä olen katsonut parhaaksi valehdella antavani vauvalle välillä korviketta että vältyn noilta saarnoilta.
Imetyksen tuki ry:stä kopsattu: "Vauvaansa voi pitää terveellisyyden, turvallisuuden ja helppouden kannalta täysimetettynä, vaikka tämä olisikin saanut synnytyssairaalassa pieniä lisämaitoannoksia tai satunnaisesti korviketta pullosta. Tosin imetyksen ja äidinmaidon vaikutuksiin vauvan suolistossa ja elimistössä saattavat vaikuttaa jo ensimmäiset, pienet määrät "vierasta ainetta"."
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:29"]
Imetyksen tuki ry:stä kopsattu: "Vauvaansa voi pitää terveellisyyden, turvallisuuden ja helppouden kannalta täysimetettynä, vaikka tämä olisikin saanut synnytyssairaalassa pieniä lisämaitoannoksia tai satunnaisesti korviketta pullosta. Tosin imetyksen ja äidinmaidon vaikutuksiin vauvan suolistossa ja elimistössä saattavat vaikuttaa jo ensimmäiset, pienet määrät "vierasta ainetta"."
[/quote]
noin se varmaan on ja neuvolatkin on kutsuneet mun lapsia täysimetetyiksi. Palstatietäjät kuitenkin käyvät niin nopeasti tuon kimppuun että olen kokenut helpommaksi sanoa että lapseni ovat ekan 6kk saaneet pelkkää äidinmaitoa kuin väittää täysimettäneeni 6kk.
T: toi edellinen kolmen lapsen äiti
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:27"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:22"]
Onko jossain pidetty täysimetystä yleisenä? Muistelisin lukeneeni että 1% 6 (vai oliko 5)kk ikäisistä täysimetetään. Ja täysimetyksestä ei voi enää puhua jos vauva on kerrankin saanut äidinmaitoa pullon kautta.
Mun kokemuksen valossa täysimetys on hyvin harvinaista.
T: äiti jonka kolmesta lapsesta kukaan ei ekan 6kk aikana saanut muuta kuin äidinmaitoa mutta täysimettänyt olen maksimissaan kuukauden
[/quote]
Tätä juuri tarkoitan. Täysimetys ei ole edes yleistä. Silti se on ainoa oikea tapa. Äidit tuntevat epäonnistuneensa ja ahdistuvat turhaan, kun luulevat olevansa yksin tämän asian kanssa. Kuitenkin osittaisimetyskin on ok ja toimii. Vaikka kaiken tekisioikein tukiklinikoita myöden, silti ei välttämättä onnistu. Parisuhdekin voi joutua uhriksi imetyksen alttarille.
Ap
[/quote]
mulla on kyllä ihan päinvastainen kokemus kun sulla.
Mun lapset ei siis koskaan ole saaneet korviketta ja kaikkia on imetetty vielä pitkälle taaperoikään. Ainoa mikä tuossa kumoaa täysimetyksen on se että kaikki lapsista on jossain vaiheessa saaneet pumpattua maitoa pullosta. Joku vain kerran kokeilumielessä, joku jopa 10kertaa. Käytännössä kaikki olisivat siis pärjänneet pelkällä imetykselläkin.
Mulla imetys on ollut helppoa, mä olisin ihan liian laiska rupeamaan korvikkeiden ja pullojen kanssa leikkimään. Samoin mä olisin liian laiska nousemaan yöllä vauvoja syöttämään, perhepedissä yöimetykset sujui ilman että tarvi edes kunnolla herätä ja olin ihan pirteä 8h unien jälkeen vaikka siinä olisi välissä vauvaa syöttänytkin.
Mun lapset on ekat vuotensa kasvaneet hienosti + käyrillä ja olleet iloisia ja tyytyväisiä vauvoja. Imetyksen ekat viikot ja oikeiden otteiden löytäminen teki välillä kipeää mutta verta ei rinnoista vuotanut koskaan. Mä olen jo parin päivän ikäisten lasten kanssa liikkunut niin kuin olen halunnut ja pystynyt imettämään oikeastaan missä vaan. Parisuhde voi kolmen vauvan ja 14 yhteisen vuoden jälkeen hyvin.
Mulla lei ole siis kokemusta noista sun kuvaamista ongelmista eikä mistään painostuksesta täysimetykseen. Päinvastoin jo 3kk iästä on neuvola tyrkyttänyt lupaa aloitella kiinteitä vaikka ei ole niille mitään syytä osannutkaan sanoa. "Ei sun tarvi ottaa mitään paineita täysimetyksestä" on ollut ainoa perustelu.
Mun tuntemista äideistä vain yksi on kertonut täysimettäneensä 6kk. Pari muuta on tehnyt niin kuin minä eli jossain vaiheessa tuota ekaa puolta vuotta antaneet pumpattua maitoa pullosta. Selkeästi valtaosa on siis antanut korviketta imetyksen ohessa ja aloittaneet kiinteätkin aiemmin.
se mistä mä olen kokenut painostusta tai ärsyynnystä, jopa agressiivisuutta on ne tilanteet missä olen tunnustanut ettei lapsena sen ekan 6kk aikana saanut muuta kuin äidinmaitoa. Jotkut ovat rehellisesti ihmetelleet ja ihailleet mutta monille tulee siinä tarve puolustella korvikkeita ja "hyökätä" täysimetyksen kimppuun esim noilla samoilla kommenteilla mitä tässä ketjussa on jo tullut. "Mä en ikinä voisi pitää lasta niin nälässä" vaikka just oli ihmetellyt miten lapseni on niin hyvin kasvanut. "Kamalaa huudattaa niin vauvaa". "Mä en voisi jäädä puoleksi vuodeksi neljän seinän sisälle istumaan", "on se väärin miestä ja parisuhdettakin kohtaan", "hirveää kun joutuu puolikuolleeksi väsyneenä olemaan vain siksi että on pakko täysimettää". "Kyllä mä arvostan äitiydessä ihan muita juttuja kuin täysimetystä!"
Kaikenlaisia juttuja sitä on kuultu vuosien saatossa ja yleensä tuntee itsensä tosi oudoksi kummajaiseksi vaikken edes oikeaoppinen täysimettäjä ole. Välillä olen katsonut parhaaksi valehdella antavani vauvalle välillä korviketta että vältyn noilta saarnoilta.
[/quote]
Uskomatonta! Herranjestas miten idiootteja ihmiset ovat. Kummin vaan, niin se arvostelu on vaan idioottimaista kumminkin päin.
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 11:20"]
[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 08:00"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:38"] [quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:26"] Illuusio vai itsepuolustus? Synnytyksen ja ensirääkäisyn jälkeen lapsi nostetaan äidin rinnalle. Vauva imee tyhjää rintaa saadakseen maidon nousemaan ja oppiakseen terhakkaan tekniikan imeä. Maidon nousemiseen tarvitaan joskus jopa kaksi vuorokautta. Mutta annettaessa vauvan olla rinnalla ja imeä halutessaan rinnoissa alkaa tuntua paine jopa parissa tunnissa. Kaikilla vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen, mutta ternimaito nostaa painon pian nousuun. Rinnanpäät kärsivät ja haavautuvat vauvan jatkuvasta imemisestä, mutta puhdas lampaanrasva hoitaa nännit kuntoon eikä haittaa vauvan imemistä. Itsellä imetyskivut ovat helpottaneet parissa päivässä - viikossa, lapsen imemistiheydestä riippuen. Toki tästä kivuliaasta vaiheesta olisi päässyt helpommalla antamalla maitoa (vaikka omaakin) pullosta. Lapsen imutekniikka olisi vain silloin heikentynyt ja maidontuotantokaan tuskin olisi päässyt kunnolla käyntiin. Täysimetyksellä, johon ei ole kukaan puuttunut ja tapahtunut täysin vauvan ehdoilla, maitoa tulee juuri lapsen tarpeen verran. Myös "tyhjästä tissistä" erittyy maitoa lapsen imiessä, vaikka moni muuta väittää. Hyvällä imemistekniikalla vauva saa kyllikseen maitoa nopeasti. Hyvät imetysvaatteet ja huivi/harso pitävät paheksuvat katseet loitolla. Tämä mielipiteeni (huom. minun mielipiteeni) on vain alateitse syntyneitä terveitä, hyväkuntoisia, täysaikaisia vauvoja ja heidän perusterveitä äitejään koskeva (joita molempia on suurin osa länsimaissa). Keisarinleikkauksella syntyneet, vaikeavammaiset ja keskosvauvat ovat asia erikseen. Tosin monet heidänkin äideistään ovat jaksaneet opetella imettämään yritysten ja erehdysten kautta tai mahtavien ammattilaisten opastuksella! Äidinmaidonkorvike on hyvä vaihtoehto, mutta turhaa on sen käyttämistä puolustella täysimetyksen mahdottomuudella. [/quote] Tässä ketjussa on jo kerrottu, ettei kaikesta tuosta huolimatta välttämättä onnistu. Rinta esim voi olla sen mallinen, että tarvitsee kumia. Imemistekniikkaaa vauva ei välttämättä koskaan opi. Ja huivit yms. ei kaikilla toimi julki-imetyksessä. Esim. Minä tein kaikki oikeaoppisesti, ei pulloa, ei korviketta, oikean tekniikan opettelu, huivit, imetysvaatteet, lapsentahtisuus, nännien hoito... Kaikki. Tulos: nälkäinen vauva, joka ei kasva kuten pitää, stressi, ahdistus, kotiin jumitus, pumppaaminen ei onnistu, öisin tunnin välein herätys ja tuntien imetyssessiot, väsymys... Kun osittaisimetys taas toi nautinnon elämään takaisin. Näinkin voi siis olla. Kukin tavallaan. Täysimetys ei vaan monella toimi, eikä sen pitäisi olla kamala asia, vaan vaihtoehtojakin on. ap [/quote] Mutta tuotahan imetys on! Neuvoloissa pitäisi olla imetysvalmennusta, jossa kerrotaan totuudenmukaisesti koko imetysrumba. Tuoreet äidit luulee, että maidon vaan pitäisi tulla helposti ja vauva on tyytyväinen. Ei se mene niin. Ensin kestää, että maito nousee. Minulla on aina mennyt 3 päivää, vauva on saanut hätäapuna luovutettua maitoa hörppyyttämällä. Sitten kun maito nousee, sitä tursuaa liikaa, rinnat on kipeät, nännit on ruvella ja sattuu ihan törkeästi jokainen imetyssessio. Imuote voi alkuun olla väärä, maitoa voi tulla liikaa tai liian vähän, mutta vauva lopulta säätää määrän itselleen sopivaksi -jos siis korviketta ei erehdytä tässä vaiheessa antamaan. Sitten tulee tissiraivareita, vauva saattaa kiukutella rinnoille tai vaan toiselle. Koko imetys voi olla yhtä taistelua. Yöherääminen ja tiheä imutahti on myös ihan tavallista. Yöllä saattaa tosiaan joutua heräämään tunnin välein (normaalia) jotkut tosin nukkuu yöt, vauvoja kun on erilaisia. Mihinkään et pääse, kun vauva syö niin tiheään tahtiin. Sitten kun tähän totut, syönti saattaakin äkkiä muuttua, vauvalla tulee kasvupyrähdyksiä ja syö välillä enemmän ja välillä vähemmän. Voit joskus luulla, ettei maito riitä tai ihmetellä miksi vauva viihtyy rinnalla monta tuntia. Sitä se on. Joillakin menee helpommin, mutta ei kannata luovuttaa jos itsellä on vaikeampaa. Jotkut taas ei pidä näitä asioita ollenkaan vaikeina, vaan asiaan kuuluvina, senkin takia saattavat ola sitä mieltä, että imetys onnistui hyvin, koska sitähän se lopulta on jos vauvaa imettää vuoden onnistuneesti, vaikkakin ihan normaalein vaikeuksin. Täytyisi vaan tiedostaa, että heti jos korviketta antaa, niin se on saman verran pois omasta maidontuotannosta. Aina. Imetys on niin hieno systeemi, että siihen sorkkiminen voi sotkea koko asian. Lopulta imetys tyrehtyy. Elä siis ap luule, että kaikilla olisi täysimetyksen illuusio, kyllä on meitä jotka eivät anna korviketta kuin ihan totaalisen pakon edessä. [/quote] Siellähän on, ainakin Helsingin alueella. Raskauden aikaan, mutta äidit eivät ole kiinnostuneita siitä vielä.
[/quote]
On muuallakin ja tietoa on saativilla myös muualta vaikka kuinka. Raskausaikana se ei vaan tosiaan yhtään kiinnosta ja sitten kun pitäisi jo imettää, tehdään imetyksen vaarantavia virheitä. Ja tullaan tietysti tänne itkemään, mutta neuvoja ei edelleenkään kuunnella
[/quote]
Ja lisään vielä, että on ihan ok jos äiti omasta tahdostaan osittaisimettää tai pulloruokkii. Jos toiveena kuitenkin olisi se imetys, pitäisi siihen vähän panostaa.
Omien negatiivisten kokemusten levittäminen "faktoina" ei auta ketään.