Lue keskustelun säännöt.
Täysimetyksen illuusio
13.10.2014 |
onkohan osittaisimetys kuitenkin se tavallisin tapa ruokkia vauvat? Suurin osa joiden kanssa olen puhunut perhekerhoissa, sukulaiset, tutut, ystävät, ovat antaneet jokus myös korviketta pullosta.
Onhan se niin, että jos pitää lähteä nopeasti johonkin tai olla jossain tiettyyn aikaan, imetys voi viedä liikaa aikaa. Pullosta lapsi syö 5 minuutissa. Julkisilla paikoilla ei pysty tai halua imettää tai sielläkin on kätevä, kun lapsi ei syö tuntia. Sitten tietty se, että nälkäitku vaan jatkuu a molemmat tissit on jo tyhjennetty. Yötäkin nukkuu paremmin, jos tissin jälkeen saa vähän myös korviketta. Pumpaaminenkaan ei kaikilta onnistu.
Miksi siis korvike on kirosana, kun ei se useinkaan imetystä estä. Voi olla lähinnä tukena siinä. Onko siis korvikkeesta niin paljon haittaa kuin väitetään, jos myös imettää? Ja onko täysimetyksen ihannointi ja yleisyys lähinnä illuusio. Monihan ei ehkä edes myöskään, että korvikettakin on annettu...
Kommentit (224)
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:37"]
Ap:lle vielä tiedoksi, että ei se vauva siinä tissillä pitkiä aikoja notku kuin ihan aluksi. Joku 3-4kk ikäinen on jo melkoisen tehokas imijä, eikä ruokailussa kauaa tuhrata kun on jo muutakin katseltavaa.
[/quote]
Pohjaatko omaan kokemukseen ja yleistät koskemaan kaikkia vauvoja?
Meillä vauva söi ekat 4kk 40-45 minuuttia kerrallaan, kuitenkin niin, että iltaisin klo 17-01 oli rinnalla käytännössä koko ajan, saattoi tosin nukahtaa 15 minuutiksi kerrallaan pari kolme kertaa mutta muuten söi ihan koko ajan.
4 kk:n jälkeen imetys sujui päivisin jo 30-40 minuutissa, öisin edelleen venyi lähelle tuntia, kun vauva oli väsynyt. Vielä 8 kk:n ikäisenä imetys vei vähintään öisinkin sen 30 minuuttia ja päivisin ei ikinä selvitty alle 20 minuutin, yleensä kyllä sen 30 minuuttia, kun imetysvälit olivat jo pidemmät.
Kaverini vauva söi noin 15 minuuttia, mutta söikin sitten jopa pari kertaa tunnissa vielä 4 kk:n ikäisenäkin. Oli sellainen "pihtaaja" tuon ikäisenä, että ei olisi millään syönyt vaan mieluummin katsellut maisemia mutta heti kun joutui sylistä pois, alkoi kamala ja hysteerinen nälkäitku, jota ei meinannut saada loppumaan millään, ei edes sillä imetyksellä. Piti siis varmistella vähän väliä, että onko vauvalla nälkä, jotta ei ala se hysteerinen itku ja tuntien huuto.
Vauvat ovat erilaisia. Joku voi imettää talvitakin alla ja vauva hörppäisee 5 minuutissa ruokansa,mutta väitänpä, että meitä, joilla on ollut tästä poikkeavat vauvat ja imetykset, on paljon enemmän. Kuulun itse niihin, jotka ovat voineet täysimettää vauvansa 5 kk:n ajan ja sen jälkeen osittaisimetyksellä toiset 5 kk, mutta helppoa, vaivatonta ja nopeaa se ei ollut. En tämän kokemuksen takia yritä antaa yleispäteviä väitteitä vauvojen ja imetyksen vaivattomuudesta ja minua - jolla se imetys sentään onnistui kohtuuhyvin - ärsyttää suunnattomasti nämä ylimieliset väitteet imetyksen helppoudesta. Hienoa, jos imetys sinulle oli vaivatonta ja helppoa mutta koetapa ottaa huomioon se mahdollisuus, että näin ei ole kaikilla, ei edes suurimmalla osalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imetin lapsiani ainoana ravintona puolivuotiaiksi paitsi, että syntymän jälkeen annettiin kerran 20-30 ml korvikemaitoa hitaan maidonnousuni vuoksi. En ole siis täysimettänyt lapsiani ollenkaan? Imetin kolmea lastani yhteensä 7 vuotta. Äidinmaito oli ainoa maito vuoden ikään asti poislukien sairaalassa annetut jo mainitsemani hörpyt.
Miksi imetykseen kannustavat kommentit saavat kamalasti alapeukutusta, tai kertomukset onnistuneesta imetyksestä? Eikö mieluummin kannattaisi olla iloinen heidän puolestaan, jotka ovat onnistuneesti imettäneet lapsena?
Itse imetin onnistuneesti ja imetän osaksi vieläkin puolitoistavuotiasta. Monessa maassa suositellaan imetettävän lapsi kahden vuoden ikäiseksi ja tutkimusten mukaan lapsen luontainen vieroittautumisikä äidinmaidosta on puolentoista-kahden vuoden ikäisenä.
Tämä tosiaan on oma kokemukseni ja mahdolliset alapeukut eivät sitä miksikään muuta.
Tottakai ymmärrän senkin, että kaikilla tilanne tai olosuhteet eivät ole samat. Eihän sille mitään voi tälläisessä tapauksessa. Minulle täysimetys ei ole illuusio.
Rintojen koko tai nännien muoto määritä imetystä. Hyvin pienet rinnat ja matalat nännit ovat yhtä hyvät. Vauva imaisee matalan nännin suuhunsa ja luputtaa sitäkin mieluusti. Imemisen jälkeen matalakin nänni on muotoutunut vauvan suun (kielen) mukaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:14"]
Miksi imetykseen kannustavat kommentit saavat kamalasti alapeukutusta, tai kertomukset onnistuneesta imetyksestä? Eikö mieluummin kannattaisi olla iloinen heidän puolestaan, jotka ovat onnistuneesti imettäneet lapsena?
Itse imetin onnistuneesti ja imetän osaksi vieläkin puolitoistavuotiasta. Monessa maassa suositellaan imetettävän lapsi kahden vuoden ikäiseksi ja tutkimusten mukaan lapsen luontainen vieroittautumisikä äidinmaidosta on puolentoista-kahden vuoden ikäisenä.
Tämä tosiaan on oma kokemukseni ja mahdolliset alapeukut eivät sitä miksikään muuta.
Tottakai ymmärrän senkin, että kaikilla tilanne tai olosuhteet eivät ole samat. Eihän sille mitään voi tälläisessä tapauksessa. Minulle täysimetys ei ole illuusio.
[/quote] Eiköhän ne alapeukut ole sadelleet niistä kommenteista, jotka paljastavat näiden henkiköiden ymmärtäneen aloituksen sanomat totaalisen väärin. Täällä on tulkittu ap:n kehoittaneen lisäravintoon, kärkkäästi ollaan penätty, että miksei anneta vain imettää jos se sujuu. Siitähän tässä ei ollut kyse.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:15"]Rintojen koko tai nännien muoto määritä imetystä. Hyvin pienet rinnat ja matalat nännit ovat yhtä hyvät. Vauva imaisee matalan nännin suuhunsa ja luputtaa sitäkin mieluusti. Imemisen jälkeen matalakin nänni on muotoutunut vauvan suun (kielen) mukaiseksi.
[/quote]
Kokeile itse imettää J-kupilla ja matalilla rinnanpäillä (sama ilmiö kuin vauva yrittäisi saada otetta pyöreästä ilmapallosta) ja tule sitten sanomaan, että rintojen koko ei vaikuta imetykseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:14"]
Miksi imetykseen kannustavat kommentit saavat kamalasti alapeukutusta, tai kertomukset onnistuneesta imetyksestä? Eikö mieluummin kannattaisi olla iloinen heidän puolestaan, jotka ovat onnistuneesti imettäneet lapsena?
Itse imetin onnistuneesti ja imetän osaksi vieläkin puolitoistavuotiasta. Monessa maassa suositellaan imetettävän lapsi kahden vuoden ikäiseksi ja tutkimusten mukaan lapsen luontainen vieroittautumisikä äidinmaidosta on puolentoista-kahden vuoden ikäisenä.
Tämä tosiaan on oma kokemukseni ja mahdolliset alapeukut eivät sitä miksikään muuta.
Tottakai ymmärrän senkin, että kaikilla tilanne tai olosuhteet eivät ole samat. Eihän sille mitään voi tälläisessä tapauksessa. Minulle täysimetys ei ole illuusio.
[/quote] Kerrotko tähän vielä kaikkien asiallisien imetykseen kannustavien viestien numerot jotka ovat saaneet alapeukkuja?
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:15"]Rintojen koko tai nännien muoto määritä imetystä. Hyvin pienet rinnat ja matalat nännit ovat yhtä hyvät. Vauva imaisee matalan nännin suuhunsa ja luputtaa sitäkin mieluusti. Imemisen jälkeen matalakin nänni on muotoutunut vauvan suun (kielen) mukaiseksi. [/quote] Kokeile itse imettää J-kupilla ja matalilla rinnanpäillä (sama ilmiö kuin vauva yrittäisi saada otetta pyöreästä ilmapallosta) ja tule sitten sanomaan, että rintojen koko ei vaikuta imetykseen...
[/quote] Niinpä. Sitä vaan mietin, että miksi mielipiteitä on eniten aina niillä, jotka eivät mistään mitään tiedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:21"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:15"]Rintojen koko tai nännien muoto määritä imetystä. Hyvin pienet rinnat ja matalat nännit ovat yhtä hyvät. Vauva imaisee matalan nännin suuhunsa ja luputtaa sitäkin mieluusti. Imemisen jälkeen matalakin nänni on muotoutunut vauvan suun (kielen) mukaiseksi. [/quote] Kokeile itse imettää J-kupilla ja matalilla rinnanpäillä (sama ilmiö kuin vauva yrittäisi saada otetta pyöreästä ilmapallosta) ja tule sitten sanomaan, että rintojen koko ei vaikuta imetykseen...
[/quote] Niinpä. Sitä vaan mietin, että miksi mielipiteitä on eniten aina niillä, jotka eivät mistään mitään tiedä?
[/quote]
Nuo imetysfanaatikot ovat yleensä epäempaattisia jankkaajia. "Kyllä se imetys onnistuu, kun vain yrität tarpeeksi." Aika huonoa tilannetajua jos toinen jo imettää 8-10 h päivässä ja vauva silti itkee nälkäänsä joka syötön jälkeen.
On olemassa harvinainen poikkeus, nimittäin tubulaariset rinnat! Niillä ei voi imettää, koska rinnoissa ei ole tarpeeksi tai ollenkaan maitoa tuottavaa rauhaskudosta! Pienillä rinnoilla voi imettää, ovat monesti jopa toimivammat imetyksessä kuin isommat rinnat, mutta pienillä ja tubulaarisilla ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä muuten on olemassa sanat tyhjä rinta. Jos lapsi huutaa ja imee, huutaa ja imee-rinnan vaihto- imee, huuto alkaa ja sama taas alkuperäisellä rinnalla. Puristamalla ei tule maitoa, ei pumpulla, ei lapsella. Sekö ei ole silloin tyhjä rinta??
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:25"]
On olemassa harvinainen poikkeus, nimittäin tubulaariset rinnat! Niillä ei voi imettää, koska rinnoissa ei ole tarpeeksi tai ollenkaan maitoa tuottavaa rauhaskudosta! Pienillä rinnoilla voi imettää, ovat monesti jopa toimivammat imetyksessä kuin isommat rinnat, mutta pienillä ja tubulaarisilla ei.
[/quote] Katsos kun kyse on rinnan ja nännin yhteensopivuudesta vauvan suun kanssa. Läheskään aina vauvan suu ei sovi äidin rinnan ja/tai nännin kanssa yhteen. Tästä seuraa se, ettei vauva osaa imeä tai imuote on korjausyrityksistä huolimatta väärä.
Onko niin vaikea hyväksyä ja ymmärtää, etteivät ihmiset ihan vain huvikseen leiki rintakumien kanssa, käy imetysneuvojilla kyselemässä neuvoja imuotteen löytymiseen ja kärsi tuskissaan kipuja vääristä otteista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:26"]
Illuusio vai itsepuolustus?
Synnytyksen ja ensirääkäisyn jälkeen lapsi nostetaan äidin rinnalle. Vauva imee tyhjää rintaa saadakseen maidon nousemaan ja oppiakseen terhakkaan tekniikan imeä. Maidon nousemiseen tarvitaan joskus jopa kaksi vuorokautta.
Mutta annettaessa vauvan olla rinnalla ja imeä halutessaan rinnoissa alkaa tuntua paine jopa parissa tunnissa.
Kaikilla vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen, mutta ternimaito nostaa painon pian nousuun. Rinnanpäät kärsivät ja haavautuvat vauvan jatkuvasta imemisestä, mutta puhdas lampaanrasva hoitaa nännit kuntoon eikä haittaa vauvan imemistä. Itsellä imetyskivut ovat helpottaneet parissa päivässä - viikossa, lapsen imemistiheydestä riippuen.
Toki tästä kivuliaasta vaiheesta olisi päässyt helpommalla antamalla maitoa (vaikka omaakin) pullosta. Lapsen imutekniikka olisi vain silloin heikentynyt ja maidontuotantokaan tuskin olisi päässyt kunnolla käyntiin. Täysimetyksellä, johon ei ole kukaan puuttunut ja tapahtunut täysin vauvan ehdoilla, maitoa tulee juuri lapsen tarpeen verran.
Myös "tyhjästä tissistä" erittyy maitoa lapsen imiessä, vaikka moni muuta väittää.
Hyvällä imemistekniikalla vauva saa kyllikseen maitoa nopeasti. Hyvät imetysvaatteet ja huivi/harso pitävät paheksuvat katseet loitolla.
Tämä mielipiteeni (huom. minun mielipiteeni) on vain alateitse syntyneitä terveitä, hyväkuntoisia, täysaikaisia vauvoja ja heidän perusterveitä äitejään koskeva (joita molempia on suurin osa länsimaissa). Keisarinleikkauksella syntyneet, vaikeavammaiset ja keskosvauvat ovat asia erikseen. Tosin monet heidänkin äideistään ovat jaksaneet opetella imettämään yritysten ja erehdysten kautta tai mahtavien ammattilaisten opastuksella!
Äidinmaidonkorvike on hyvä vaihtoehto, mutta turhaa on sen käyttämistä puolustella täysimetyksen mahdottomuudella.
[/quote]
Tässä ketjussa on jo kerrottu, ettei kaikesta tuosta huolimatta välttämättä onnistu. Rinta esim voi olla sen mallinen, että tarvitsee kumia. Imemistekniikkaaa vauva ei välttämättä koskaan opi. Ja huivit yms. ei kaikilla toimi julki-imetyksessä.
Esim. Minä tein kaikki oikeaoppisesti, ei pulloa, ei korviketta, oikean tekniikan opettelu, huivit, imetysvaatteet, lapsentahtisuus, nännien hoito... Kaikki. Tulos: nälkäinen vauva, joka ei kasva kuten pitää, stressi, ahdistus, kotiin jumitus, pumppaaminen ei onnistu, öisin tunnin välein herätys ja tuntien imetyssessiot, väsymys...
Kun osittaisimetys taas toi nautinnon elämään takaisin. Näinkin voi siis olla. Kukin tavallaan. Täysimetys ei vaan monella toimi, eikä sen pitäisi olla kamala asia, vaan vaihtoehtojakin on.
ap
[/quote]
Mutta tuotahan imetys on! Neuvoloissa pitäisi olla imetysvalmennusta, jossa kerrotaan totuudenmukaisesti koko imetysrumba. Tuoreet äidit luulee, että maidon vaan pitäisi tulla helposti ja vauva on tyytyväinen. Ei se mene niin.
Ensin kestää, että maito nousee. Minulla on aina mennyt 3 päivää, vauva on saanut hätäapuna luovutettua maitoa hörppyyttämällä. Sitten kun maito nousee, sitä tursuaa liikaa, rinnat on kipeät, nännit on ruvella ja sattuu ihan törkeästi jokainen imetyssessio. Imuote voi alkuun olla väärä, maitoa voi tulla liikaa tai liian vähän, mutta vauva lopulta säätää määrän itselleen sopivaksi -jos siis korviketta ei erehdytä tässä vaiheessa antamaan.
Sitten tulee tissiraivareita, vauva saattaa kiukutella rinnoille tai vaan toiselle. Koko imetys voi olla yhtä taistelua.
Yöherääminen ja tiheä imutahti on myös ihan tavallista. Yöllä saattaa tosiaan joutua heräämään tunnin välein (normaalia) jotkut tosin nukkuu yöt, vauvoja kun on erilaisia. Mihinkään et pääse, kun vauva syö niin tiheään tahtiin. Sitten kun tähän totut, syönti saattaakin äkkiä muuttua, vauvalla tulee kasvupyrähdyksiä ja syö välillä enemmän ja välillä vähemmän. Voit joskus luulla, ettei maito riitä tai ihmetellä miksi vauva viihtyy rinnalla monta tuntia. Sitä se on. Joillakin menee helpommin, mutta ei kannata luovuttaa jos itsellä on vaikeampaa. Jotkut taas ei pidä näitä asioita ollenkaan vaikeina, vaan asiaan kuuluvina, senkin takia saattavat ola sitä mieltä, että imetys onnistui hyvin, koska sitähän se lopulta on jos vauvaa imettää vuoden onnistuneesti, vaikkakin ihan normaalein vaikeuksin.
Täytyisi vaan tiedostaa, että heti jos korviketta antaa, niin se on saman verran pois omasta maidontuotannosta. Aina. Imetys on niin hieno systeemi, että siihen sorkkiminen voi sotkea koko asian. Lopulta imetys tyrehtyy.
Elä siis ap luule, että kaikilla olisi täysimetyksen illuusio, kyllä on meitä jotka eivät anna korviketta kuin ihan totaalisen pakon edessä.
Itse täysimetin 4 kk asti. Vauva ei saanut koskaan yhtään mitään tuttipullosta. Pelkkää rintaa vain. Eikä niitä tunnin imetyssessioita ollut kuin ensimmäisinä viikkoina. Vauva söi muistaakseni myöhemmin 10-15 minuutissa. Jos jonnekin oli lähtö, niin piti varata sen verran aikaa valmisteluun, että ehtii imettää. Ei se ollut mikään ongelma. Mitään isompia ongelmia imetyksessä ei ollut, eikä minulla ollut tarvetta lähteä tissiväliä pidemmäksi aikaa minnekään ilman vauvaa. En nähnyt mitään syytä opettaa vauvaa pullolle.
Minä täysimetin 6 kk, sitten aloitin kiinteiden tarjoamisen, jolloin imetyksen osuus väheni. Imetystä jatkoin vuoden ikään asti. Ei minulla ainakaan ole ollut täysimetysilluusioita.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 22:00"]
Kouluilla ei ole mitään tekemistä imetyksen kanssa. Äitini ja siskoni, kouluja käymättömät ihmiset elävät täysimetyksen fanaattisessa maailmassa. Good for them. Monet muut itseni lisäksi, jotka imettäneet osittain tai tarjonneet äidinmaidon lisänä kaupan tuotteita, olleet koulutettuja. Älkää viittikö yleistää ja yrittää tuoda tähänkin keskusteluun enempää paskanjauhamista mitä siinä on jo.
[/quote]
aivan sama juttu kuin raskaana tupakoinnin kanssa, senkin väittävät lisäävän lasten sairastelua. Mun äiti tupakoi kaikki raskautensa läpi ja me kaikki lapset ollaan ihan terveitä, tosi harvoin oltiin kipeitä. Mä tupakoin ekan raskauden ja esikoinen on ollut terve ja vahva. Tokassa raskaudessa lopetin tupakoinnin heti plussaan ja lapsi syntyi isosiskoaan pienempänä, oli korvakierrettä ja muuta sairastelua paljon, nyt epäillään adhd:ta.
Kaveri ei ole koskaan tupakoinut ja sen lapsella on kaikki astmat ja allergiat. Ja mun naapurissa asuu kehitysvammainen lapsi jonka äiti ei sekään ole koskaan polttanut.
Tosi ärsyttävää tommonen yleistäminen ja paskanjauhaminen kun totuus on jotain ihan muuta.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:26"]
Illuusio vai itsepuolustus?
Synnytyksen ja ensirääkäisyn jälkeen lapsi nostetaan äidin rinnalle. Vauva imee tyhjää rintaa saadakseen maidon nousemaan ja oppiakseen terhakkaan tekniikan imeä. Maidon nousemiseen tarvitaan joskus jopa kaksi vuorokautta.
Mutta annettaessa vauvan olla rinnalla ja imeä halutessaan rinnoissa alkaa tuntua paine jopa parissa tunnissa.
Kaikilla vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen, mutta ternimaito nostaa painon pian nousuun. Rinnanpäät kärsivät ja haavautuvat vauvan jatkuvasta imemisestä, mutta puhdas lampaanrasva hoitaa nännit kuntoon eikä haittaa vauvan imemistä. Itsellä imetyskivut ovat helpottaneet parissa päivässä - viikossa, lapsen imemistiheydestä riippuen.
Toki tästä kivuliaasta vaiheesta olisi päässyt helpommalla antamalla maitoa (vaikka omaakin) pullosta. Lapsen imutekniikka olisi vain silloin heikentynyt ja maidontuotantokaan tuskin olisi päässyt kunnolla käyntiin. Täysimetyksellä, johon ei ole kukaan puuttunut ja tapahtunut täysin vauvan ehdoilla, maitoa tulee juuri lapsen tarpeen verran.
Myös "tyhjästä tissistä" erittyy maitoa lapsen imiessä, vaikka moni muuta väittää.
Hyvällä imemistekniikalla vauva saa kyllikseen maitoa nopeasti. Hyvät imetysvaatteet ja huivi/harso pitävät paheksuvat katseet loitolla.
Tämä mielipiteeni (huom. minun mielipiteeni) on vain alateitse syntyneitä terveitä, hyväkuntoisia, täysaikaisia vauvoja ja heidän perusterveitä äitejään koskeva (joita molempia on suurin osa länsimaissa). Keisarinleikkauksella syntyneet, vaikeavammaiset ja keskosvauvat ovat asia erikseen. Tosin monet heidänkin äideistään ovat jaksaneet opetella imettämään yritysten ja erehdysten kautta tai mahtavien ammattilaisten opastuksella!
Äidinmaidonkorvike on hyvä vaihtoehto, mutta turhaa on sen käyttämistä puolustella täysimetyksen mahdottomuudella.
[/quote]
Tässä ketjussa on jo kerrottu, ettei kaikesta tuosta huolimatta välttämättä onnistu. Rinta esim voi olla sen mallinen, että tarvitsee kumia. Imemistekniikkaaa vauva ei välttämättä koskaan opi. Ja huivit yms. ei kaikilla toimi julki-imetyksessä.
Esim. Minä tein kaikki oikeaoppisesti, ei pulloa, ei korviketta, oikean tekniikan opettelu, huivit, imetysvaatteet, lapsentahtisuus, nännien hoito... Kaikki. Tulos: nälkäinen vauva, joka ei kasva kuten pitää, stressi, ahdistus, kotiin jumitus, pumppaaminen ei onnistu, öisin tunnin välein herätys ja tuntien imetyssessiot, väsymys...
Kun osittaisimetys taas toi nautinnon elämään takaisin. Näinkin voi siis olla. Kukin tavallaan. Täysimetys ei vaan monella toimi, eikä sen pitäisi olla kamala asia, vaan vaihtoehtojakin on.
ap
[/quote]
Mutta tuotahan imetys on! Neuvoloissa pitäisi olla imetysvalmennusta, jossa kerrotaan totuudenmukaisesti koko imetysrumba. Tuoreet äidit luulee, että maidon vaan pitäisi tulla helposti ja vauva on tyytyväinen. Ei se mene niin.
Ensin kestää, että maito nousee. Minulla on aina mennyt 3 päivää, vauva on saanut hätäapuna luovutettua maitoa hörppyyttämällä. Sitten kun maito nousee, sitä tursuaa liikaa, rinnat on kipeät, nännit on ruvella ja sattuu ihan törkeästi jokainen imetyssessio. Imuote voi alkuun olla väärä, maitoa voi tulla liikaa tai liian vähän, mutta vauva lopulta säätää määrän itselleen sopivaksi -jos siis korviketta ei erehdytä tässä vaiheessa antamaan.
Sitten tulee tissiraivareita, vauva saattaa kiukutella rinnoille tai vaan toiselle. Koko imetys voi olla yhtä taistelua.
Yöherääminen ja tiheä imutahti on myös ihan tavallista. Yöllä saattaa tosiaan joutua heräämään tunnin välein (normaalia) jotkut tosin nukkuu yöt, vauvoja kun on erilaisia. Mihinkään et pääse, kun vauva syö niin tiheään tahtiin. Sitten kun tähän totut, syönti saattaakin äkkiä muuttua, vauvalla tulee kasvupyrähdyksiä ja syö välillä enemmän ja välillä vähemmän. Voit joskus luulla, ettei maito riitä tai ihmetellä miksi vauva viihtyy rinnalla monta tuntia. Sitä se on. Joillakin menee helpommin, mutta ei kannata luovuttaa jos itsellä on vaikeampaa. Jotkut taas ei pidä näitä asioita ollenkaan vaikeina, vaan asiaan kuuluvina, senkin takia saattavat ola sitä mieltä, että imetys onnistui hyvin, koska sitähän se lopulta on jos vauvaa imettää vuoden onnistuneesti, vaikkakin ihan normaalein vaikeuksin.
Täytyisi vaan tiedostaa, että heti jos korviketta antaa, niin se on saman verran pois omasta maidontuotannosta. Aina. Imetys on niin hieno systeemi, että siihen sorkkiminen voi sotkea koko asian. Lopulta imetys tyrehtyy.
Elä siis ap luule, että kaikilla olisi täysimetyksen illuusio, kyllä on meitä jotka eivät anna korviketta kuin ihan totaalisen pakon edessä.
[/quote]
Siellähän on, ainakin Helsingin alueella. Raskauden aikaan, mutta äidit eivät ole kiinnostuneita siitä vielä.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:26"]
Illuusio vai itsepuolustus?
Synnytyksen ja ensirääkäisyn jälkeen lapsi nostetaan äidin rinnalle. Vauva imee tyhjää rintaa saadakseen maidon nousemaan ja oppiakseen terhakkaan tekniikan imeä. 1. Maidon nousemiseen tarvitaan joskus jopa kaksi vuorokautta.
Mutta annettaessa vauvan olla rinnalla ja imeä halutessaan rinnoissa alkaa tuntua paine jopa parissa tunnissa.
Kaikilla vauvoilla paino laskee syntymän jälkeen, mutta 2. ternimaito nostaa painon pian nousuun. Rinnanpäät kärsivät ja haavautuvat vauvan jatkuvasta imemisestä, mutta 3.puhdas lampaanrasva hoitaa nännit kuntoon eikä haittaa vauvan imemistä. Itsellä imetyskivut ovat helpottaneet parissa päivässä - viikossa, lapsen imemistiheydestä riippuen.
Toki tästä kivuliaasta vaiheesta olisi päässyt helpommalla antamalla maitoa (vaikka omaakin) pullosta. Lapsen imutekniikka olisi vain silloin heikentynyt ja maidontuotantokaan tuskin olisi päässyt kunnolla käyntiin. Täysimetyksellä, johon ei ole kukaan puuttunut ja tapahtunut täysin vauvan ehdoilla, maitoa tulee juuri lapsen tarpeen verran.
4. Myös "tyhjästä tissistä" erittyy maitoa lapsen imiessä, vaikka moni muuta väittää.
5. Hyvällä imemistekniikalla vauva saa kyllikseen maitoa nopeasti. Hyvät imetysvaatteet ja huivi/harso pitävät paheksuvat katseet loitolla.
Tämä mielipiteeni (huom. minun mielipiteeni) on vain alateitse syntyneitä terveitä, hyväkuntoisia, täysaikaisia vauvoja ja heidän perusterveitä äitejään koskeva (joita molempia on suurin osa länsimaissa). Keisarinleikkauksella syntyneet, vaikeavammaiset ja keskosvauvat ovat asia erikseen. Tosin monet heidänkin äideistään ovat jaksaneet opetella imettämään yritysten ja erehdysten kautta tai mahtavien ammattilaisten opastuksella!
Äidinmaidonkorvike on hyvä vaihtoehto, mutta turhaa on sen käyttämistä puolustella täysimetyksen mahdottomuudella.
[/quote] Älä jaksa, ajattelin kommentoida, mutta jos tosiaan näin tietämättömiä ihmisiä on olemassa, niin korjaampa harhaluulosi.
1. Maidon nousuun voi helposti mennä vaikka 5 vuorokautta. Näin kerrotaan ihan neuvoloiden esitteissäkin.
2. Ternimaito ei riitä aina. Monien lasten paino laskee ternistä huolimatta. Ei vauvoilla turhaan tarjota lisämaitoa laitoksella. Tämä on myös puhdasta matematiikkaa; lapsen paino saa laskea vain tietyn prosenttimäärän syntymäpainosta. Muussa tapauksessa se on vaaraksi lapselle.
3. Itselläni ei hoitanut. Nännini olivat vereslihalla, eikä mikään rasva auttanut avohaavaan. Verta vuosi myös rinnan sisältä, ei vain ihosta. Siihen ei rasvat auta.
4. Mistä tiedät tämän? Mistä voit tietää, että jokainen lapsi saa sittenkin maitoa siltä tyhjästä tissistä? Oletko jonkin mittarin kanssa jokaisen kotona tarkistamassa asian? Minulla maitoa riitti, mutta en koskaan olisi niin hölmö, että väittäisin valheeksi näiden täälläkin asiasta kertoneiden äitien kokemuksia siitä kuinka lapsi huutaa ja huutaa tyhjää, anteeksi "tyhjää" rintaa imiessään ja rauhoittuu vasta kun saa pullosta maidon.
5. Imemistekniikka, aivan. Nyt pääsimme monien ongelmien ytimeen. Moni vauva ei osaa imeä kunnollisella tekniikalla, eikä tätä tekniikkaa useinkaan saada opetettua vaikka asiaa yritettäisiinkin opettaa lukuisten ammattilaisten toimesta. Niin usein epäonnistuneen imetyksen syynä on osaamaton vauva, mutta miksi äiti on aina se, joka saa hukut? Ehkäpä haukkujat voivat seuraavalla kerralla siirtyä vauvojen haukkumiseen. Vai sulkeutuuko suu vihdoinkin?