Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Eli miten sinua sitten ohjataan ja mitä pitää tehdä että lähdet liikkeelle tai että pysähdyt? Mitä teet jos ihminen antaa ihan ristiriitaiset käskyt?

Vierailija kirjoitti:

Eli miten sinua sitten ohjataan ja mitä pitää tehdä että lähdet liikkeelle tai että pysähdyt? Mitä teet jos ihminen antaa ihan ristiriitaiset käskyt?

On vaikeaa kertoa tarkalleen. Huomioin montaa asiaa kerrallaan ja eri asioiden kokonaisuuteen. Kokeneen ratsastajan alla saatan reagoida hyvin pieniin liikkeisiin, jotka kokemattoman ratsastajan kanssa voivat olla vain seurausta tasapainon korjauksesta tai pelkkiä vahinkoja. Parhaassa tapauksessa se, miten tunnen ratsastajan painon ja asennon selässäni riittää kertomaan, mitä hän haluaa minun tekevän. Omistajani esimerkiksi on valtavan taitava ja hänen kanssaan tiedän aina mitä tehdä.

Perusjuttu vieraan ratsastajan kanssa on se, että hän puristaa vähän jalkoja kylkiini jos hän haluaa minun lähtevän liikkeelle tai lisäävän nopeuttani. Jos minun taas halutaan pysähtyvän tai hidastavan, se viestitään ohjia kevyesti tiukentamalla suuhuni. Käännyttäessä tai kaarrettaessa eri puolien ohjia ja jalkoja käytetään eri tavoin eli jos tunnen vasemmassa kyljessä pohkeen ja oikeassa suupielessä vähän painetta tiedän että minun halutaan kääntyvän oikealle. Ymmärrän myös sanoja kuten stop. Maiskautuksesta lähden liikkeelle.

Tosi usein saamani ohjeet tuntuvatkin sekavilta, varsinkin kun olen nuoren tai muuten aloittelevan ratsastajan kanssa. Silloin yritän tietenkin vain arvata mitä hän haluaa. Jos hän haluaa jotain muuta kuin mitä teen, odotan että saan selkeämmät ohjeet.

Mitä mieltä olet ykissarvisista. Oletko koskaan tavannut onko kukaan kaverisi tavannut?

1910-luvulla isovanhempieni vanhemmat lapsineen joulukirkkomatkalla olisivat ajaneet jäällä railoon, jollei hevonen oliis pysähtynyt. Se kieltäytyi menemästä eteenpäin, vaikka kuinka käskettiin.

Mistä se tiesi, kun ihmiset ei?

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olet ykissarvisista. Oletko koskaan tavannut onko kukaan kaverisi tavannut?

Iih-hah, tämä on hauska kysymys. Koska ei yksisarvisia oikeasti ole. Mutta aihe on sillä tavalla tuttu, että joskus kun meitä tilataan tapahtumiin lapsille talutusratsastukseen meillä on päässä samanlainen sarvi kuin yksisarvisilla kerrotaan olevan. Se on muovia ja tuossa otsahihnassa vain kiinni mutta lasten mielestä muutumme satuhahmoiksi ja se tuntuu heistä olevan huisin jännittävää ja hauskaa.

Mihin se nyt taas ravasi?

Pelkäätkö laitumella susia?

Ja hevosille pitää saada kavioihin ne talvikaviot, ettei lähde liirtoon. Kesällä eri kaviot kuin talvella. Etkö ihan ymmärtänyt, että hepoilla on myös tämä talvi- ja kesäaika. Etsi siis se kavion vaihtaja korjaamo jostain!

Vierailija kirjoitti:

1910-luvulla isovanhempieni vanhemmat lapsineen joulukirkkomatkalla olisivat ajaneet jäällä railoon, jollei hevonen oliis pysähtynyt. Se kieltäytyi menemästä eteenpäin, vaikka kuinka käskettiin.

Mistä se tiesi, kun ihmiset ei?

Kunpa osaisinkin sanoa! Ehkä hän kesken matkan tunsi jalkojensa alla jään alkavan voimakkaammin vavahdella tai kuuli äänen muuttuvan toisenlaiseksi, mitä ihmiset eivät huomanneet. Meillä on tapana säikkyä aika monia asioita, jotka ovat meille uusia.

Tai olisiko se vain voinut t i e t ä ä , kamalan vaikea arvata!

Vierailija kirjoitti:

Ja hevosille pitää saada kavioihin ne talvikaviot, ettei lähde liirtoon. Kesällä eri kaviot kuin talvella. Etkö ihan ymmärtänyt, että hepoilla on myös tämä talvi- ja kesäaika. Etsi siis se kavion vaihtaja korjaamo jostain!

On minulla talvisin hokit. Mutta vielä ei ole se aika.

Vierailija kirjoitti:

Mihin se nyt taas ravasi?

Täällä olen, ilmeisesti alkaneelle tunnille on tullut peruutus. Mutta kohta minua tarvitaan taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1910-luvulla isovanhempieni vanhemmat lapsineen joulukirkkomatkalla olisivat ajaneet jäällä railoon, jollei hevonen oliis pysähtynyt. Se kieltäytyi menemästä eteenpäin, vaikka kuinka käskettiin.

Mistä se tiesi, kun ihmiset ei?

Kunpa osaisinkin sanoa! Ehkä hän kesken matkan tunsi jalkojensa alla jään alkavan voimakkaammin vavahdella tai kuuli äänen muuttuvan toisenlaiseksi, mitä ihmiset eivät huomanneet. Meillä on tapana säikkyä aika monia asioita, jotka ovat meille uusia.

Tai olisiko se vain voinut t i e t ä ä , kamalan vaikea arvata!

Kiitos vastauksesta! Tätä olen miettinyt yli 50 vuotta.

Etkö pelkää kirmatessasi niityllä, että kaviosi osuukin johonkin kiveen (joka ei näy heinän joukosta) ja taitat koipesi.

Onko sinulla usein punkkeja. Saako hevoset niistä tauteja.

Käytkö uimassa? Kerroit pääseväsi kesällä rannalle.

Eikö aika käy pitkäksi siellä pilttuussa ollessa talvisin? Miten siedät sitä?

Vierailija kirjoitti:

Pelkäätkö laitumella susia?

Susien ulvonta on minusta kaikista äänistä pelottavin. Tiedän miltä se kuulostaa, vaikka en ole sitä koskaan oikeasti joutunut kuulemaan. Olen laitumella aina valppaana, koska en voi tietää milloin ensimmäisen kerran satun suden kohtaamaan.

Olen ymmärtänyt että niitä on nykyisin enemmän kuin ennen ja ihmetellyt, miksi niitä ei tapeta. Teillehän se olisi kai ihan helppoa.

Pystytkö keskustelemaan muiden eläinlajien kanssa? Esim hirvet.

Miten ihmeessä sulle on annettu netti käyttöön? Miten ne keksi, että osaat käyttää?

Vierailija kirjoitti:

Käytkö uimassa? Kerroit pääseväsi kesällä rannalle.

Omistajani uittaa minua joskus kesällä jos on oikein kuuma. Laitumelta en pääse veteen kun välissä on aita. Jos olen ymmärtänyt oikein sen tehtävä on estää meitä kakkaamasta veteen. Se ei kai teistä ole sitten suotavaa.

Osaatko sanoa, mistä juontaa juurensa, että hevosenkenkäö pidetään onnea tuottavana?

Ja sinulla on niitä 4. Olet onnekas!

Mikä on maksimikilomäärä, mitä ratsastajasi saa painaa?