Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen Evan jutut sinulle olivat kiusallisia, mutta jos jän olisi oikeasti halunnut kiusata sinua, hän olisi sanonut nuo Laurin kuullen. Siis kysynyt rahatilanteestanne (kun kaikki tietää, että hän on hyvin varakkaasta perheestä) ja kertonut rakastelutaidoistaan. Jos Lauri olisi ollut paikalla, nuo olisivat olleet suoraa viettely. En pidä niinkään pahana, että vain sulle tuolla tavalla "uskoutui". 

Sanoit, että hänellä ei juuri ystäviä ole. Ehkä ei puhekumppneitakaan. Mistähän on mahtanut nuo rakastelutaidot oppia. Tuommoiset puheet voi karkoittaakin miehiä. Eli paljon monipuolista kokemusta. 

Joku tarkoitus kai sillä vodkan juomisella juuri ratsastaessa oli. Ei vissiin ollut ennen sitä juonut. Sen olisit haistanut. Oliko oleellinen juttu, että olisi saanut sut juomaan ja paljastamaan jotain. Mutta varmaan olit autolla mennyt sinne, joten et olisi voinut edes ottaa. 

Minä taas luulen, ettei hän missään tapauksessa olisi udellut tuollaisia Laurin aikana eikä myöskään kehuskellut noin avoimesti itseään. Hän haluaa vaikuttaa Laurin silmissä fiksulta ja kohteliaalta. Mutta ei hän kesällä minusta erityisesti yrittänyt mitään flirttiä, vaikka olenkin vakuuttunut, että hän edelleen tuntee Lauria kohtaan aika paljonkin. Enemmän hän oli sellainen viileän rauhallinen ja määrätietoinen ja panin merkille, että hän olisi Laurin aikana ikään kuin vähän korostanut eleitään. Ei se silloin minua kuitenkaan häirinnyt. Ihan vähän jopa hetkittäin nautin siitä, että Lauri on minun ja Eva joutui sen tosiasian nielemään. Totta kai olisimme myös lakanneet käymästä, jos hän olisi ryhtynyt avoimesti kiilautumaan väliimme.

Ehkä hänen ajatuksensa oli saada minut nauttimaan vodkaa ja tosiaan puhumaan henkilökohtaisia asioitamme, vaikka toisaalta hyvin hänelle tuntui yksinkin maistuvan! Olen nyt itsekseni käsitellyt asiaa ja päättänyt antaa tapahtuneen olla vaikuttamatta minuun enää. En tiedä, lukeeko Eva enää tätä palstaa, mutta hän itse asiassa toissa päivänä soitti minulle ja pahoitteli käytöstään. Hän selitti, että hänellä oli ollut huono päivä ja hän oli siksi toiminut tyhmästi. Ja nimenomaan kertoi ymmärtäneensä, että oli kysynyt minulta kysymyksiä, joita ei ollut sopivaa kysyä. Olin hyvilläni, että hänessä oli naista myöntää virheensä ja totesin, ettei sen retken tapahtumiin tarvitse enää palata. Annoin siis hänelle anteeksi. Puhelun lopuksi hän pyysi taas tulemaan ratsastamaan, kun vain haluan ja ehdin. Ota nyt hänenlaisestaan sitten selvä. -Isa

Punatulkku täs

Vien pesueeni talvisuojaan metsikköiseen. Heipsun teil. Pallaan keväimenä.

Ystäväni Nokkosperhonen vaipuili jo talvihorteeseen liiterin seinän väliin. Hiljaisina pakkasöinä voisitten kuulla tuon kuorsauksen, vienon.

Punatulkulle: otatko kaikki poikueesta mukaan metsikköön. Muista käydä kirjoittamassa jälleen myös talvella!

Vai meni nokkosperhonen jo talvihorrokseen. Olisi se saanut vielä kirjoittaa ennen horrosta!

Vierailija kirjoitti:

Punatulkulle: otatko kaikki poikueesta mukaan metsikköön. Muista käydä kirjoittamassa jälleen myös talvella!

Vai meni nokkosperhonen jo talvihorrokseen. Olisi se saanut vielä kirjoittaa ennen horrosta!

Oli jo puolitten unessa, auttelin sen liiteriin. Iän myötä ei aina hoksaa horroksen alkanevan.

Poikueeni vanhimmat omat ryhmittymät luovat, pienimmät mukanamme toki. Kahdet poikueet teimmä, kun lämpöist oli kesä. En tuota taida lupailla kirjoitusta, jos ehken keväimellä. Kiirusta on ravinteita hommailla koko joukolle. Kylmän 'rdtopn' pesäsiä rakentelemme. Tuulien suojaa...

En saa selvää enää kirjoituksistani. Kylmää vastaan rakennus... en tiedä sannaa

Punatulkku