Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Eikö silmien nuolemisesta voi tulla tulehdus.

Suussa on kuulemma paljon bakteereita.

Entä se mieli joululaulu?

Siis mielijoululaulu yhteen kirjoitettuna.

Vierailija kirjoitti:

Onko ruoho vehreämpää aidan toisella puolella.

Tuntuuko sananparsi todelta. Hamuatko ruohoa aidan toiselta puolelta ajatellen, että siellä olisi parempaa.

Kyllähän se ihan oikeasta elämästä on otettu. Ajan kanssa isonkin aitauksen ruohokasvit on syöty tyynni ja silloin paras valikoima on tietenkin aidan toisella puolella. Koska lyhyeksi syöty ja tallattu laidun on väliaikaisesti melko kovilla, niin taitavatpa ne aidantakaiset kasvit oikeasti olla vihreämpiäkin! Mutta sähköaidan taakse ei kyllä tee mieli kurkotella, oli siellä kuinka herkullisen näköistä syötävää hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan piehtaroimisen alkuperäinen syy jokin välttämätön. Olen joskus lukenut, että eläimet eivät oikein tee mitään vain huvikseen.

Onko siinä tarkoitus päästä eroon turkin loisista ja muutenkin puhdistaa turkkia. Tai sitten se toimii lihashuollon omaisesti, kun siinä tulee venyteltyä.

Kyllä eläimetkin leikkivät! Etkö ole nähnyt videota variksesta, joka lumisella harjakatolla laskee liukumäkeä pyrstöllään alas räystäälle, nousee siivilleen ja lehahtaa ylös katonharjalle ja laskee uudelleen alas ja uudelleen ja uudelleen…

Sorry OT, tämähän ei liity hevosiin mitenkään, mutta kommentoin tuota väittämää että eläimet eivät tee mitään huvikseen. Kyllä tekevät!

Vierailija kirjoitti:

Voi vitsit, vaikutat hirveän mukavalta! Olin kouluiässä kiinnostunut hevosista, mutta mahdollisuudet rajoittuivat keppihevosteluun, ja heppalehtiin ja -kirjoihin. Pääsin kuitenkin joskus tarjoamaan heinää luokkakaverin mummun hepalle ja se tuoksu on jäänyt hyvin mieleeni. Ja ne isot hampaat ja hauskasti liikkuvat huulet, tai siis turpa, tai -- no, tiedät kyllä!

Kuulostanpa ihan hirmuisen esineellistävältä tässä, anteeksi siitä. Kiva lukea ajatuksiasi!

Kiitos ystävällisyydestäsi. Minä olen joskus nähnyt tallin pihalla keppihevosia ja ne muuten saavat m i n u t hyvälle tuulelle. En tiedä oikein edes miksi, mutta ehkä kun ne ilmentävät lasten lämpimiä tunteita meitä kohtaan ja näyttäähän niiden kanssa liikkuminenkin kivalta. Muuten teitä ei juuri näekään liikkumassa laukantahtisesti!

Et sinä esineellistänyt yhtään, minulle tuli kyllä ihan kaunis ja sopusointuinen mielikuva sinusta antamassa heinää kaverisi mummun hevoselle! Huulillahan me nimenomaan tarjouksen otamme vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Entä se mieli joululaulu?

Anteeksi, mutta välillä kun kysytte paljon ja vastailen tapani mukaan vähän miten sattuu, niin jotkut vastaukset kestävät kauan.

Tiedän omaa aihepiiriäni sivuavista lauluista sen kulkuslaulun ja sen missä kello löi viisi. Ne ovat ihan kivoja, mutta pidän silti eniten petteri punakuonosta. Ehkä se saa minut jouluna tuntemaan oloni rentoutuneeksi kun porot saavat tehdä vetotyöt ja hevoset saavat levätä! Sama tunne tulee siitä missä poro juoksee halki vuoret maat. Pidätte minua varmaan nyt laiskana, mutta vastasin kuitenkin rehellisesti.

Muita kivoja ovat se jossa kesä tulee talven keskelle ja se missä on hanget korkeat nietokset, vaikka ne ovatkin toistensa vastakohtia oikeastaan! Varpusesta ja siitä häkkilinnusta kertovasta en oikein tykkää kun ne ovat niin surumielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö silmien nuolemisesta voi tulla tulehdus.

Suussa on kuulemma paljon bakteereita.

Minun kielessäni on niin paljon rakkautta ja tykkäämistä, että ne taitavat voittaa bakteerit! Ja jos nyt olen aivan rehellinen niin luulen omistajani sulkeneen silmänsä ennen kuin nuolaisuni ne tavoitti. Kieleni on aika iso, joten ehkä hän sentään joutuu hiukan varomaan läheisyydenosoituksiani.

En ole tuot varisvideota nähnyt. Kuulostaa kyllä leikkimiseltä.

Olen kyllä kuullut saukkojen laskevan lumisia mäkiä leikinomaisesti.

Sitten olen nähnyt videon, jossa villi jääkarhu lähestyy tutkimusaseman koiraa ilmeisesti ajatuksena syödä se, mutta koira yllättäen haastaakin jääkarhua leikkimään ja se alkaa leikkiä ja koira jää henkiin. Siinä sanottiin, että leikki on niin voimakas vietti, että jos joku siihen haastaa, on joskus vaikea kieltäytyä.

Kai te sitten vaan riemuitsette siitä piehtaroimisesta. Eli leikitte.

Joululaulumakusi on samanlainen kuin minulla. Itsekin tykkään noist reippaista kappaleista, joissa on hevosia ja toimintaa paljon.

En ennen tykännyt niistä surullisista, mutta nykyään tykkään häkkilintukappaleesta, kun sen kirjoittaja sen sanoilla halusi osoittaa halunsa lopettaa moinen ikävä toiminta.

Millä tavalla hevoselta pyydetään ravista laukkaan? Onko kyse vain vauhdista, vai voiko jotenkin käskeä vaihtaa laukkaan.

Ohis: En ole hevonen. Täsmennän aiempaa kirjoitustani. Jos joku ei tiedä, niin siinä häkkilintukappaleessa siis on vahingoitettu mustapääkerttu häissä houkuttelemassa muita mustapääkerttuja ansaan.

Ja tarkoitin, että joululaulut, joissa on eläimiä, ovat yleensä mukavia.

Kamalan kylmä ilma, muttei varman hevosen mielestä vielä mitään.

Voiko teillä korvanlehdet paleltua. Toki niissä on karvaa, mutta sisäpuolella ei juurikaan. Pidättekö kovilla pakkasilla korvia luimussa, että eivät paleltuisi?

Pystytkö liikuttamaan korvia eri tahtiin eri suuntiin. Entä kesällä yöllä nukkuessasi maaten niityllä, onko korvat silti ylhäällä varmuuden vuoksi vai lasketko ne lepoasentoon?

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla hevoselta pyydetään ravista laukkaan? Onko kyse vain vauhdista, vai voiko jotenkin käskeä vaihtaa laukkaan.

Joskus hevosena toivon, että avut opetettaisiin kaikille ratsastajille kaikkialla aina samalla tavalla. Mutta näin se ei ole ja siksi minun työssäni usein paljon tarkkaavuutta vaatii juuri se, miten yritän epäselvistä avuista päätellä, mitä minun pitäisi tehdä. Yksinkertaisimmillaan homma on maastossa. Kun valmiiksi ravaan, saan ehkä ensin puolipidätteen, mistä tiedän jotakin olevan tekeillä ja tunnen sitten ratsastajan pohkeilla ja joskus raipalla antaman antaman merkin ja kuulen maiskautuksen. Silloin tiedän että minun pitää nostaa laukka.

Kentällä ja maneesissa asia onkin sitten mutkikkaampi, kun olen käytännössä melkein koko ajan kaartamassa tai kääntymässä. Selvimmillään saan ensin ohjien välityksellä puolipidätteen ja kun sitten edelleen ohjilla asetetaan päätäni ja niskaani hiukan sivulle ja sisempi pohje siirtyy hiukan eteen ja ulompi pysyy paikallaan tai siirtyy vähän taakse, se on minulle täsmällisin käsky siirtyä laukkaan. Kentällä myös ravini vaihe on tärkeä. Omistajani esimerkiksi osaa antaa laukkaavut juuri oikealla hetkellä saadakseen minut laukkaamaan alusta alkaen haluttu jalka edellä. Laukkaa kun on olemassa sekä myötälaukkaa että vastalaukkaa. Tai maastossa vain vasenta ja oikeaa laukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kamalan kylmä ilma, muttei varman hevosen mielestä vielä mitään.

Voiko teillä korvanlehdet paleltua. Toki niissä on karvaa, mutta sisäpuolella ei juurikaan. Pidättekö kovilla pakkasilla korvia luimussa, että eivät paleltuisi?

Pystytkö liikuttamaan korvia eri tahtiin eri suuntiin. Entä kesällä yöllä nukkuessasi maaten niityllä, onko korvat silti ylhäällä varmuuden vuoksi vai lasketko ne lepoasentoon?

Ihan miellyttävä ilma oli tänään! Korvia ei tarvitse luimuttaa pakkasella, ne kyllä pysyvät lämpiminä silloin kun meitä ylipäänsä pidetään ulkona. Taaksepäin käännetyt korvat välittäisivät muille vaikutelman että olemme huonolla tuulella. Korvamme liikkuvat kyllä täysin toisistaan riippumatta eli voin käännellä niitä haluamiini suuntiin!

Minä luulen että pidän nukkuessani korvat asennossa jossa ne hyvin kuulevat eli normaalisti ylhäällä. Itse en siitä ole tietoinen, mutta ainakin ystävilläni asia on näin!

Nyt on sitten pakko kysyä, mitä on myötälaukka ja vastalaukka.

Entä puolipidäke (Kuvittelen, että kevyesti vedetään ohjaksista?)

Miksi et nosta Mian lippistä hampaillasi esiin?

Miten paljon hevoset nukkuvat vuorokaudessa? Kissat esim nukkuvat ihan älyttömän paljon. Koirat paljon vähemmän. Entä hevoset? Mietin vaan, kun säälin hevosia siinä, että joutuvat olemaan aika paljon toimettomina pilttuussaan pitkiä aikoja. Tylsää tulee varmasti. Ei ihme, jos joku jopa sekoaa. Varsinkin, jos ei ole lajitovereita.

Mitkä on ne sanalliset käskyt, jotka osataan yleisesti teidän tallissanne.

Onko niiden apujen antamisessa vielä suurempi ero Saksan ja Suomen välillä (joista sinulla on kokemusta.)

Siis suurempi kuin eri tallien välillä.

Millaisia unia sinä näet? Näetkö painajaisia, entä unia emästäsi tai unia kesälaitumesta.

Onko sinulla unihalvauksia. Siis että olet hereillä, muttet pysty liikkumaan. Monilla ihmisillä on ja ne ovat inhottavia.

Oletko hyvä nukkuja. Saavatko jotkut hevoset unilääkkeitä. Heräiletkö yöllä valvomaan. Pelkäätkö tuolloin hiljaisessa tallissa muiden nukkuessa.

Saako joku teistä joskus hepulikohtauksia öisin ja herättää muut?