Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Vierailija kirjoitti:

Jaahas. Se on sulla tänään hieno ilma ulkoilla. Aurinko paistaa ja on pientä pakkasta. Aamu vissiin on tämän päivän kävijä ja sitten sinut viedään aitaukseen.

Opin koko ajan lisää hevosista. Esimerkiksi sen, että teillä on erikseen aitaukset ja niityt. Ja että aitauksissa olette yksin tai kaksin, mutta laitumella koko porukka.

En aiemmin tiennyt, että yövyttekin laitumella.

Kysymys: jos tallissa on vain yksi tai kaksi hevosta, yöpyvötkö se tai ne koskaan laitumella?

Eri talleilla on aivan varmasti erilaisia tapoja ja käytäntöjä hevostensa suhteen. Luulisin ja myös toivoisin, että kaksi hevosta pääsisivät toinen toisensa seurana laitumelle yöksi! Jos he sitten torkkuvatkin yönsä kevyenlaisesti niin talliyö silloin tällöin kyllä auttaa siihen. Yksinäisen hevosen osalta tilanne on jo toinen. Minä luultavasti haluaisin laitumelta yöksi pois, ainakin jos siellä ei ole jotakin suojaavaa rakennetta. Mutta ehkä on niinkin pelottomia lajikumppaneitani, että he asettavat kesäyön suloisen tunnelman turvallisuudentunteen edelle. Me kun olemme aivan yksilöllisiä me hevosetkin.

Vierailija kirjoitti:

Oletko kuullut koronaepidemiasta? On varmaan mukavaa, kun se ei rajoita sinua mitenkään eikä tarvitse pelätäkään.

Kyllä minä siitä viime vuoden keväällä kuulin, kun ratsastustunnit joksikin aikaa kokonaan keskeytyivät. Nyt tallitoiminta on jatkunut käytännössä entiseen malliin. Välillä joku kulkee pihalla sellainen maski kasvojensa suojana ja onhan epidemia varsin suosittu puheenaihe kävijöitten kesken. Tai ehkei siitä niinkään enää puhuta, kunhan vain todetaan ohimennen jotakin ajankohtaista asiaan liittyen.

En tiedä, miten sairaus voisi minua haitata tai rajoittaa. En voi sanoa siitä tauostakaan aiheutuneen minulle ikävyyksiä, oikeastaan päinvastoin, koska varsinkin alkuun oli mukava olla vain rauhassa ja päästä maastoon tallinväen kanssa. Meillehän on pakkokin järjestää edes jotakin liikuntaa. Sitten sain huomata, että ratsastaminen meillä kaikilla ajan oloon väheni, koska käyhän sekin pienelle määrälle ratsastajia melkeinpä työstä. Ja kun tunnit sitten taas alkoivat, huomasin oikeastaan kaivanneeni niitä, tai ainakin jotakin toimintaa.

Kiitos mukavasta kirjoituksesta. Sinulla on hyvä tapa kuvata asioita erittäin tarkasti. Se juuri tekee lukemisesta kiintoisaa.

Kiitos hevonen!

Minä luin koko keskustelun läpi, kaikki 163 sivua. Kirjoituksistasi päätellen olet todella upea ihm... eikun hevonen. Tyylisi on niin ystävällinen ja asiallinen että palstahörhötkin pysyvät (pääosin) poissa. Ymmärrän hyvin että muuttuva elämäntilanteenne vaatii enemmän huomiota ja tänne kirjoittelu ei ole yhtä tärkeää. Toivottavasti teillä on hyvä ja kestävä suhde Peterin, Patrikin ja Pacon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan oli mukulavkivikatuja. En ymmärrä, miten hevoset niillä pärjäsivät liukastumatta. Siis kesälläkin varmaan liukkiata esim sateella, kun kavio ei jousta yhtään. Nupukivi sentään on hiukan tasaisempi.

Osaatko sanoa, poistettiinko ennen vanhaan kaduilta hevosenkakat koko ajan. Sitähän kertyi suuriin kaupunkeihin aivan valtavasti.

Kengittämätön kaviomme kyllä hiukan joustaa, eihän se kuitenkaan luuta ole. Ja kengän kanssakin joustoa syntyy vuohisnivelen ja takajalkojemme kinnernivelen taipuessa. En tiedä, miten kauan meillä on pidetty kenkiä, ilmeisesti kuitenkin jo noiden kivikatujen aikaan. Neljä jalkaa on tasapainon kannalta mainio juttu, mutta takuulla liukkailla kivillä kaatumisiakin on sattunut. Ja olen melkoisen varma, että sen ajan hevosilla on ollut paljon jalkaongelmia ja vammoja joten ihmettelysi ei liene aiheetonta! Mutta ovat ne kadut sitten kai olleet teillekin hankalia kulkea.

Kakkojen poistamisesta en osaa sanoa mitään varmaa. Ehkä asuntojen ja kauppojen edustat on puhdistettu, mutta tuskinpa kaikkien sivukujien siistimiseen on riittänyt tarmoa. Vähitellen kakkamme kai sitten vain muuttui maaksi tai kulkeutui sadevesien mukana muualle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi harjaa nypitään? Mitä tapahtuu, jollei nypitä.

Mikä järki on sen letityksessä. Miksei anneta harjan hulmuta luonnollisesti? Eikö se kiristä nyt ärsyttävästi, kun käännät päätäsi?

Kuinka nopeasti se kasvaa? Puretaanko letitykset vai leikataanko pois?

Onko harja ja häntä yhtä kovaa ja paksua karvaa. Onko huomattavasti jäykempää kuin vaikka ihmisen kulmakarvat.

Harjamme on varmasti paksumpaa karvaa kuin esimerkiksi teidän hiuksenne, kulmakarvoistanne kokemukseni on olematon. Ja myös paksumpaa kuin oma karvamme muualla. Nyppimällä harjaa ohennetaan ja lyhennetään. Vapaasti kasvanut harjamme on usein pitkä, takkuihin menevä, pörröinen pehko. Eihän se meitä haittaisi, mutta teidän näkemyksenne kai on että harjamme pitää olla siisti. Ja toki kovin pitkä ja takkuinen harja voisi takertuessaan olla vaarallinenkin. Kaikki ystäväni eivät pidä nyppimisestä ja silloin sitä täytyy tehdä vain vähän kerrallaan. Itse en ole kovin arka harjani käsittelylle.

Letittäminen on puhtaasti ulkonäköjuttu. Tuleehan harjaan sillä tavalla varmasti uutta ilmettä, minkä minäkin sain viime viikon tunnilla heti huomata. Letit voivat tuntua joskus alkuun pikkuisen tiukoilta, mutta harja kasvaa aika nopeasti. Yleensä lettejä tai niistä solmittuja sykeröitä pidetään minulla vähintään viikko, mutta kuitenkin enintään kaksi viikkoa. Sen jälkeen ne eivät kaiketi enää näytä riittävän huolitelluilta ja ne puretaan ja harjataan auki.

Ohhoh, taas opin uutta. En tiennytkään, että kavionne joustaa. Luulin sen olevan luuta. Ilmeisesti se on sitten kynteen verrattavissa olevaa pehmeämpää ja joustavampaa ainetta.

Ilmankos niitä nauloja siihen pystyy laittamaan ilman että kavio halkeaa. Kavioist puheen ollen kysyisin, että miten se kavio pystyy kasvamaan niin nopeasti, että se kestää naulojen aiheuttamat reiät. Niitähän tulee uusia, kun laitetaan uusia kenkiä.

Miksi en koskaan näe hevosten kirjoituksia miesten foorumeilla, esim. Suomi24 tai Autostadiumilla?

Ai ne letitykset ovat noin lyhyen aikaa.

Varo hevonen. Ainakin ihmisillä lopettaa kulmakarvat kasvamisen tai ainakin harvenevat niiltä kohdin kuin niitä nyppii.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos hevonen!

Minä luin koko keskustelun läpi, kaikki 163 sivua. Kirjoituksistasi päätellen olet todella upea ihm... eikun hevonen. Tyylisi on niin ystävällinen ja asiallinen että palstahörhötkin pysyvät (pääosin) poissa. Ymmärrän hyvin että muuttuva elämäntilanteenne vaatii enemmän huomiota ja tänne kirjoittelu ei ole yhtä tärkeää. Toivottavasti teillä on hyvä ja kestävä suhde Peterin, Patrikin ja Pacon kanssa.

Ohhoh, en olisi uskonut että kukaan jaksaa sepustuksiani kokonaan enää kahlata läpi! Mutta sinä jaksoit! Vaikka jutuissani on varmaan toistoa unettavuuteen asti.

Kiitos myös ystävällisestä luonnehdinnastasi. Aina minusta ei tunnu, että olisin mitenkään upea tai ystävällinen tai edes mitenkään keskiverrosta poikkeava tapaus. Oonaparka ei vieläkään ole löytänyt lippistään, enkä minä pysty sitä hänelle noutamaan! Mutta se on totta, että asiassa olen kyllä yrittänyt pysyä. Teidän mielenkiintoiset kysymyksenne ovat kyllä siinä kovasti työtäni helpottaneet!

Minulla on hyviä tuntemuksia uutta talliväkeäni kohtaan. Peterin kanssa en ole kovin läheinen, mutta hän ei vaikuta yhtään hullummalta mieheltä kuitenkaan. Ystävyydeltä patrikin ja pacon kanssa odotan itse asiassa paljonkin, vähän eri tyyppistä tietenkin molempien kanssa mutta toivoakseni antoisaa. Sitä ajatellen alan olla valmis lähtemään. Mutta teidän jättämisenne tuntuu koko ajan vain haikeammalta ja surullisemmalta. Se tulee olemaan vaikeaa.

Tokko hevosen elämäntilanne ainakaan vilkkaampaan suuntaan muuttuu.

Taitaa tulla joutoaikaa huomattavasti enemmän.

Sinähän sanoit, että Lauri järjestää sinulle tablettia välillä, vaikka asutkin muualla.

Tämä tosiaan on hyvän mielen ketju. Niitä on harvoin täällä.

Joku häirikkö välillä toisteli outoja lauseita mutta ehkä hänellä oli mt-ongelma.

Olet niin kiva hevonen, että pyytäisin yhtä juttua: minulla on tänään syntymäpäivä eikä kukaan perheessäni (meitä on yhteensä 5) muistanut asiaa. Sanoin heille illalla ja kyllä sitten onnittelivat, mutta harmitti. Itse muistan heitä aina.

Voisitko sinäkin onnitella minua. (olen kyllä nyt vähän nolo, mutta olet niin mukava.)

Olen minäkin lukenut kaikki ketjun viestit. Olen lukenut ne melkein aina samana päivänä, kun ovat saapuneet.

Lupasit kyl, ettet täysin meit hylkää.

Olisiko hevosella jotain uutta kerrottavaa kenties?

Surettaa, kun hän miettii eläkeläiskohtaloaan, mutta tuli mieleen, että niin moni ihminenkin sitä miettii, että millaisissa oloissa sitä vanhuutensa viettää ja missä kunnossa. Ja elääkö edes vanhaksi.

Vierailija kirjoitti:

Olet niin kiva hevonen, että pyytäisin yhtä juttua: minulla on tänään syntymäpäivä eikä kukaan perheessäni (meitä on yhteensä 5) muistanut asiaa. Sanoin heille illalla ja kyllä sitten onnittelivat, mutta harmitti. Itse muistan heitä aina.

Voisitko sinäkin onnitella minua. (olen kyllä nyt vähän nolo, mutta olet niin mukava.)

Voi harmitus, olin eilen illalla väsynyt ja taisin ryhtyä levolle juuri ennen kuin esitit tämän pyynnön. Ja nyt on oikeasti tietysti liian myöhäistä, kun syntymäpäiväsi oli jo eilen mutta teen silti voitavani. Eli hyvää syntymäpäivää lempeän höristyksen säestämänä! Kuinka monta vuotta sinä mahdoit täyttää?

Voi vitsit, vaikutat hirveän mukavalta! Olin kouluiässä kiinnostunut hevosista, mutta mahdollisuudet rajoittuivat keppihevosteluun, ja heppalehtiin ja -kirjoihin. Pääsin kuitenkin joskus tarjoamaan heinää luokkakaverin mummun hepalle ja se tuoksu on jäänyt hyvin mieleeni. Ja ne isot hampaat ja hauskasti liikkuvat huulet, tai siis turpa, tai -- no, tiedät kyllä!

Kuulostanpa ihan hirmuisen esineellistävältä tässä, anteeksi siitä. Kiva lukea ajatuksiasi!

Vierailija kirjoitti:

Ohhoh, taas opin uutta. En tiennytkään, että kavionne joustaa. Luulin sen olevan luuta. Ilmeisesti se on sitten kynteen verrattavissa olevaa pehmeämpää ja joustavampaa ainetta.

Ilmankos niitä nauloja siihen pystyy laittamaan ilman että kavio halkeaa. Kavioist puheen ollen kysyisin, että miten se kavio pystyy kasvamaan niin nopeasti, että se kestää naulojen aiheuttamat reiät. Niitähän tulee uusia, kun laitetaan uusia kenkiä.

Kaviomme kasvaa niin nopeasti, että kenkiä ei juuri voi pitää samoilla nauloilla kahta kuukautta enempää. Kun kengityksen yhteydessä kaviota aina vuollaan, uusi naulaus osuu edellisen kengityksen jälkeen kasvaneeseen osaan. Vanhat reiät siis siirtyvät kohti kavion reunaa ja häviävät sitten poistetun osan mukana.