Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Vierailija kirjoitti:

Osasit kuvata maanantairatsastajan tänäiset tapahtumat juuri siten kuin se olisin ollut minä.

Olisin halunnut suorastaan olla hän. Samaistuin täysin.

Ilahduttavaa kuulla! Sinä olet siis varmasti samankaltainen ihminen kuin hänkin eli varmasti pitäisin sinustakin! Jos haluat voimme nimetä hänet sinun ehdottamasi nimen mukaan. Kun oikeita nimiä en oikein voi käyttää ja niin kuin olette huomanneet en ole kovin etevä keksimään nimiä omasta päästänikään. Hän on siis naispuolinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan maneesi on maalattiainen, tuskin talli sentään.

Ei ole maneesit maalattiaisia. Eihän niitä saisi pidettyä lämmitettynä ja kuivana, jos olisivat.

Onko maneesissa sitten betonilattia. Aika kova, jos putoaa.

Kysytte taas valtavan vaikeita. Jos saan luulla jotakin niin arvelisin myös että maneesissa ei ole ollenkaan varsinaista lattiaa, siis sellaista kuin tallissa. Varmasti sen perustaminen on tehty huolella, jotta sisälle ei esimerkiksi tule vettä. Alusta jolla kuljen on hiekan ja jonkin joustavan aineen sekoitusta ja sen alla on kivituhkaa. Mitä sen alla sitten on, sitä en ole koskaan kuullut mainittavan.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelen vanhoja luontoiltoja. Kuuluuko niitä koskaan tallin radiosta?

Sanoit aiemmin, että teilläkin on joku on nenäsaivartaja, joka saattaa uhata. Luontoillassa sanottiin, että hirvi pakenee täysillä, kun kuulee hirven nenäsaivartajan eli kiiliäisen (=saivartaja) lähestyvän.

Pakenetko sinäkin saivartajaa täyttä laukkaa?Osaatko tunnistaa?

Sanottiin, että se voi vahingossa ruiskauttaa toukkansa ihmisen silmiin. Ihmisen silmiin ne sitten porautuvat sisälle. Silmälääkäriin ja äkkiä. Minäkin aloin pelätä metsissä liikkumista, kun tuon kuulin, vaikkei tuo kai yleistä ole. Miltä mahtaa niiden pörinä kuulostaa.

En muista kuulleeni sellaista ohjelmaa, vaikka se kuulostaa mielenkiintoiselta! Meillä radiosta tulee useimmiten musiikkia ja musiikin välillä jotakin yleensä aika kummallista puhetta, josta en edes ymmärrä kaikkea.

Voi hirviparkoja. Toivottavasti ne kiiliäiset eivät ole mitenkään yleisiä! Meillä ne saivartajat voivat munia jalkoihin, mistä toukat sitten joutuvat suolistoon jos nuolemme niitä suuhumme. Mutta minulla ei onneksi ole mitään havaintoa niistä. En kyllä osaa pelätä mitään tiettyä surinaakaan, mutta ehkä ne meidän kiusankappaleemme eivät myöskään ole yhtä ikäviä ja haitallisia kuin hirviä vaivaavat. Mahdanko minä myös saada lääkitystä sellaisia vastaan, sekin on ihan mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osasit kuvata maanantairatsastajan tänäiset tapahtumat juuri siten kuin se olisin ollut minä.

Olisin halunnut suorastaan olla hän. Samaistuin täysin.

Ilahduttavaa kuulla! Sinä olet siis varmasti samankaltainen ihminen kuin hänkin eli varmasti pitäisin sinustakin! Jos haluat voimme nimetä hänet sinun ehdottamasi nimen mukaan. Kun oikeita nimiä en oikein voi käyttää ja niin kuin olette huomanneet en ole kovin etevä keksimään nimiä omasta päästänikään. Hän on siis naispuolinen.

Jotenkin tuntui heti siltä, että hänen nimensä voisi olla Helmi. Mutta on ehkä (?) vähän huono käyttää vääriäkään nimiä. Oikeat olisi kivoja. Esim olisi mukava tietää oikea nimesi. Mutta ymmärrän, ettei tällä palstalla voi täysin tunnistettuna esiintyä Maanantairatsastajassa nimenä on se hyvä puoli, että ainakin muistaa, milloin hän käy, Heh.

Kyllä tosiaan hän toimi niin ihan aivan kuin se olisin ollut minä. Miten osaatkin kuvat kaikkea niin perusteellisen huolellisesti. Olet tarkka havainnoimaan. Et ollenkaan sellainen kuin moni nykyihminen joka mennä koheltaa eikä mieti syvällisesti.

Vierailija kirjoitti:

Laitatko joskus lumisateessa kielen ulos ja annat lumihiutaleiden tulla kielellesi? Piehtaroitko koskaan lumessa selälläsi?

Ihailetko joskus luonnossa jotain kasveja tai muita eläimiä kuin hevosia? (tiedän, että tykkäät kauniista aamuista niityllä kyllä kesällä). Olet niin runollinen, että sinulla täytyy olla kuneudentajua. Yritä kehittää sitä puolta itsessäsi. Tarkkaile aikasi kuluksi vaarojen lisäksi myös luonnon mukavia asioita.

Minä pidän kovasti lumisateesta, varsinkon sellaisesta hitaasta missä isoja hiutaleita leijailee hitaasti alas. Enpä ole kielellä koskaan koittanut niitä tavoittaa, vaikka maasta olenkin vastasatanutta lunta usein ottanut suuhuni. Lumessa on myös mahtavaa piehtaroida ja se onkin siihen puuhaan minun mielialustani!

Minun ihailuni ja ihmettelyni on sellaista kokonaisvaltaista eli nautin kovasti olostani ympäristössä, missä on paljon minulle tuttuja ja mieleisiä asioita. Tähän asti en ole oikein osannut yksittäisissä kasveissa tai eläimissä olevaa kauneutta ihailla. Mutta tietysti jos kokonaisuus on viehättävä niin onhan sen yksittäisten osienkin kai sitten oltava. Tuo oli hyvä neuvo, että yrittäisin seurata ympärilläni olevia asioita tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Jos olisin enemmän laitumella tai metsässä, olisin kyllä sellaiseen voinut jo oppiakin. Mutta tarhassa on harmi kyllä ihailtavaa aika vähän. Tärkeimpiä havaintoja siellä ovat ohi kulkevat ihmiset ja toiset hevoset. Mutta lintuja lentää kyllä tarhankin yllä ja ruokailee lähistöllä maassa. Ehkä minä alan katsella niitä! Kunpa joku vielä kertoisi minulle mitä ne ovat nimeltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osasit kuvata maanantairatsastajan tänäiset tapahtumat juuri siten kuin se olisin ollut minä.

Olisin halunnut suorastaan olla hän. Samaistuin täysin.

Ilahduttavaa kuulla! Sinä olet siis varmasti samankaltainen ihminen kuin hänkin eli varmasti pitäisin sinustakin! Jos haluat voimme nimetä hänet sinun ehdottamasi nimen mukaan. Kun oikeita nimiä en oikein voi käyttää ja niin kuin olette huomanneet en ole kovin etevä keksimään nimiä omasta päästänikään. Hän on siis naispuolinen.

Jotenkin tuntui heti siltä, että hänen nimensä voisi olla Helmi. Mutta on ehkä (?) vähän huono käyttää vääriäkään nimiä. Oikeat olisi kivoja. Esim olisi mukava tietää oikea nimesi. Mutta ymmärrän, ettei tällä palstalla voi täysin tunnistettuna esiintyä Maanantairatsastajassa nimenä on se hyvä puoli, että ainakin muistaa, milloin hän käy, Heh.

Kyllä tosiaan hän toimi niin ihan aivan kuin se olisin ollut minä. Miten osaatkin kuvat kaikkea niin perusteellisen huolellisesti. Olet tarkka havainnoimaan. Et ollenkaan sellainen kuin moni nykyihminen joka mennä koheltaa eikä mieti syvällisesti.

Helmi on minusta aivan mainio nimi hänelle! Kun kerran lumilla oli valkoinen takki niin helmin silmät hohtivat myös hänen nimensä mukaisesti! Enhän minä ole helmiä oikeasti koskaan nähnyt, mutta olen luonut niistä itselleni mielikuvan. Mutta tästä lähtien minulla on siis maanantaisin ilo saada olla vuorotellen helmin ja lumin kanssa.

Täällä on aika moni todennut että olen onnekas saadessani olla ratsuhevonen. Aluksi ajattelin, että se on vain teiltä kiltisti sanottu, että viihtyisin töissäni paremmin tai että joku joka niin sanoo ei ehkä tunne meidän maailmaamme kovin tarkoin. Mutta juuri joku kirjoitti, että minun osani voittaa jopa joittenkin ihmisten osan, nimittäin sellaisten, jotka joutuvat tekemään raskasta työtä ja silti tyytymään vaatimattomaan elämään. Ehkä minä sitten alan lopultakin uskoa, että minulla todella on aihetta olla aidon tyytyväinen. Vähäisin syy siihen ei todellakaan ole sinun ja helmin kaltaiset ihmiset, jotka tunnutte koko sydämestänne välittävän meistä. Sellainen tuntuu vain niin hyvältä, että minun on vaikea löytää tunnetta kuvaamaan riittäviä sanoja. Oikein suuri kiitos siitä kuitenkin. Ja lämmin välittävä puhallus sinne suuntaasi.

Kiitos mukavasta ketjusta!

Sellainen on minulle epäselvää, että miksi sinne hankitaan uusi tallillinen oreja? Siis kun ne ovat aika villejä ja teillä on tarkoitus ratsastaa.

Eikö ruunat ja tammat olisi järkevämpää.

Luontoillasta opin tänään (kuuntelen edelleen vanhoja), että esim kottarainen saattaa olla hevosen päällä kärkkymässä itikoita.

Sieltä opin myös, että on tärkeämpää ja kiinnostavampaa oppia, miten mikäkin lintu käyttäytyy ja sitten myöhemmin saattaa oppia nimiäkin. Eli tarkkailu on hauskaa. Meinaan vaan, kun harmittelit, ettet tiedä nimiä. Siitä tabletilla voit tietty myös etsiä.

Mukavaa, kun tykkäsit nimestä Helmi.

Muistatko aina, että on satula selässä, vai piehtaroitko joskus vahingossa myös sen kanssa, kunnes huomaat, että oho.

Esim retkitauolla.

Tekeekö mielesi astua samoihin jälkiin, jos edellä menevältä jää jälkiä? (vaikka lumisella tiellä)

Miksi joillain hevosilla annetaan harjan otsatukan mennä silmien päälle asti eikä leikata.

Suorastaan ahdistava ajatus, että mun hiukset roikkuisi silmien päällä.

Terveiset maneesista. Olimme siellä koululiikkeitä tekemässä. Tänään tehtiin niin paljon taivutuksia, että minulla on hyvin huolella jumpattu olo. Harjoittelimme nimittäin asettamista ja kaarteita sekä oikeaoppisia avotaivutuksia ja sulkutaivutuksia. Kaarteissa ja taivutuksissa minun täytyy yrittää säilyttää rentouteni vaikka kuljen sananmukaisesti taipuneena. Sisemmällä ohjalla ja pohkeella omistajani viestittää halunsa taivuttaa minua ja ulommat kertovat miten paljon minun halutaan taipuvan. Harjoittelemiemme liikkeitten sujumiseksi oikein minun pitää olla kaulastani ja myös leuastani aivan rento. Omistajani kanssa se onkin helppoa, koska hänellä on hyvin pehmeät kädet. Siitä huolimatta taivutukset ovat pitkään harjoiteltuna aika väsyttäviä.

Jaksoin kuitenkin koko harjoitusten ajan hienosti, koska minulla oli friisiläinen seuranani. Hän kulki kaikki kahdeksikot ja kiemuraurat yhtä tyylikkäästi kuin ennenkin ja tuntui pitävän siitä, että minä olin hänen kanssaan. Välillä teimme voltteja eri suuntiin pyrkimällä pitämään nopeutemme samana ja silloin kohtasimme aina keskellä maneesia missä kuljimme hetken aikaa aina lähes kylki kyljessä.

Maastoon en tänään päässyt ja näin keskiviikkoisin en luultavasti enää pääsekään koska illat ovat niin pimeitä, että ilman valaistusta ei kunnolla näe kulkea. Ja lamppuja täällä tallin lähiympäristössä ei juurikaan ole. Se on vähän harmi, mutta onhan meillä viikonloput, jolloin pääsemme liikkeelle aikaisemmin. Ja muutaman kuukauden päästä valoisuustilanne alkaa taas muuttua parempaan suuntaan! Lumin ja helmin tunteja on vähän aikaistettu, koska heille se sopii, joten maanantaisin pääsemme ainakin hyvällä säällä melko valoisassa maastolenkeille. Niin kuin tietysti Aamunkin kanssa perjantaisin. Eli ihan kelpo viikkoja minulla on näin pimeänä vuodenaikanakin.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos mukavasta ketjusta!

Sellainen on minulle epäselvää, että miksi sinne hankitaan uusi tallillinen oreja? Siis kun ne ovat aika villejä ja teillä on tarkoitus ratsastaa.

Eikö ruunat ja tammat olisi järkevämpää.

En tiedä tallin omistajan suunnitelmia aivan tarkasti, mutta nyt kun kukka on tulossa tallimme toimintaan mukaan, luulisin että oritalli tarkoittaa samalla varsoja. Jos se pitää paikkansa, minulle on vielä epäselvää tulevatko varsat meille vai käytetäänkö oreja astumiseen yleisemminkin eli muualla. Tiedätte varmasti, että nykyisin orit eivät aina enää edes astu oikeita tammoja vaan sellaisia tamman takaosaa muistuttavia tekohevosia. Siinä yhteydessä niiltä kerätään siemennestettä, jota voidaan sitten käyttää tammojen hedelmöittämiseen. Tammat toki voivat olla oreja kohtaan arvaamattomia eli astuminen muodostaa aina orille loukkaantumisriskin, mutta silti tuo kuulostaa vähän surulliselta minusta.

Vierailija kirjoitti:

Luontoillasta opin tänään (kuuntelen edelleen vanhoja), että esim kottarainen saattaa olla hevosen päällä kärkkymässä itikoita.

Sieltä opin myös, että on tärkeämpää ja kiinnostavampaa oppia, miten mikäkin lintu käyttäytyy ja sitten myöhemmin saattaa oppia nimiäkin. Eli tarkkailu on hauskaa. Meinaan vaan, kun harmittelit, ettet tiedä nimiä. Siitä tabletilla voit tietty myös etsiä.

Ovatkohan ne sitten olleet kottaraisia, jotka minunkin takalistolleni ovat uskaltaneet istua! Sellaisia tummia aika lyhytpyrstöisiä ne ovat olleet. Eräät niitä pienemmät tykkäävät istua puun oksalla tai laiduntolpan päässä ja tekevät sieltä nopeita syöksähdyksiä lähelleni. Pidän kaikista laidunlinnuista erityisesti, koska ne nappaavat kärpäsiä ja paarmoja ympäriltämme. Se on suorastaan uskomatonta miten ne saavat niin nopeasti lentäviä ja pikkuisia otuksia kiinni! Mutta taitavia ne ovat! Mahtavatkohan ne joskus saada pyydystettyä niitä kiiliäisiäkin.

Sinulle oli mukava päivä siis tänään maneesissa. Kiitos kuin kerroit jälleen tarkkaan tällaiselle ihan tietämättömälle. Miten iso sellainen noin suunnilleen on? Onko lumikuormavaaraa talvella. Eli liikaa lunta katolla. Poistetaanko sitä.

Eikö niitä oreja siis käytettäisi lonkan ratsastamiseen vaan mahdollisesti ainoastaan varojen tuottoon. Onko ärsyttävää vai mukavaa, jos tallinne tulee tuon myötä enemmänkin varsoja. Niitä on nyt ollut harvakseltaan.

Vierailija kirjoitti:

Muistatko aina, että on satula selässä, vai piehtaroitko joskus vahingossa myös sen kanssa, kunnes huomaat, että oho.

Esim retkitauolla.

Teillä on kivoja kysymyksiä! Tämäkin kuulostaa siltä, että olet ollut näkemässä kun joskus olen erehtynyt yrittämään piehtaroimista satula selässä. Nykyisin kyllä muistan ettei se onnistu, mutta muutamia kertoja on tapahtunut niin, että olen jo pudottautunut etupolvilleni ja joskus jopa ehtinyt kyljelleni ennen kuin omistajani on ehtinyt kertoa tai olen itse asian huomannut. Satula on sen verran korkea, että selän kautta ympäri pääseminen ei sen kanssa oikein onnistu. Tiedän koska olen ehtinyt yrittää. Hyvässä piehtarointipaikassa ei vain aina ehdi miettiä, onko puuha juuri silloin mahdollista vai ei.

Voi ne hyvin olla kottaraisia. Toivottavasti pyydystävät myös kiiliäisiä. Vihon viimeisiä otuksia pitsi eläimille, myös ihmisille, jos voivat ruiskia toukkia erehdyksessä ihmisten silmiin ja ne porautuvat siis silmän sisään.

Kottarainen erottaa rastaasta esim siten, että rastaat yleensä hyppii ja kottaraiset astelevat vuoroaskelin eli juoksevat yleensä.

Mun aiemmassa viestissä on virheitä. Siis Eikö oreja käytettäisi *ollenkaan ratsastamiseen, vaan ainoastaan *varsojen tuottoon.

Vierailija kirjoitti:

Tekeekö mielesi astua samoihin jälkiin, jos edellä menevältä jää jälkiä? (vaikka lumisella tiellä)

Jos lunta on vähän, en kiinnitä siihen huomiota kyllä. Mutta joskus talvella syvässä lumessa tekee mieli kulkea käyntiä edellisen kulkijan jäljissä. Laukatessa vauhti on niin kovaa, että jäljet sekoittuvat ihan sotkuksi ja ravatahan syvässä lumessa ei oikein voikaan.