En kykene antamaan anteeksi sanoja "ei ihme että sulla ei ole paljoa kavereita"
Yksi sanoja on veljeni avovaimo. Sitä akkaa en voi sietää, enkä haluaisi olla tekemisissä. Se laukoo suustaan mitä typerämpiä töksäytyksiä (on sanonut jotain paljon kamalampaa kuin tuo).
Toinen sanoja on ystäväni joka lausui tuon kun olimme parikymppisiä ja tutustuneet opiskeluaikojen alussa, emme silloin tunteneet toisiamme vielä kovin hyvin kun hän tuon kommentin sanoi. Hänelle en myöskään osaa antaa anteeksi, en vaikka olemme olleet siitä lähtien tekemisissä ja asumme samalla paikkakunnalla.
Ja toisaalta, eikö ihmisen pidä itse tajuta pyytää anteeksi? En tosin varmaan sittenkään antaisi anteeksi.
Kommentit (71)
Ihan mahdoton sanoa mikä olisi pitkän aikavälin suhtautuminen tuollaiseen kommenttiin ilman tarkempaa asiayhteyttä. Kyllä omassa elämässä on ollut tilanteita joissa tuollainen toisen "tyly kommentti" on ollut ihan asianmukainen (ja parhaassa tapauksessa auttanut itseä näkemään asian myös toiselta kantilta ja ehkä jopa kehittämään itseään, jos kyseessä ollut itselle pulmallinen asia), mutta jossain se on ollut ihan irrallinen ja loukkaava kommentti.
Ehkäpä siihen on syynsä miksi useampi ihminen on sanonut ap:lle niin? Pitäisi myös tietää missä yhteydessä joku on sanonut noin.
Voisin hyvinkin antaa anteeksi. Jos minulle sanottaisiin tuolla tavalla, niin kyllä pohdiskelisin pitkään, että miksi joku kokee minut niin hankalana tai epämiellyttävänä ihmisenä, että näkee sen syyksi kaverittomuudelleni.
Aloituksen perusteella ap vaikuttaa kyllä sen verran ikävältä ja aggressiiviselta tyypiltä, että en minäkään haluaisi olla hänen kaverinsa.
Olet siis oikea mielensäpahoittaja, ei ihme, ettei sulla ole paljoa kavereita
Vierailija kirjoitti:
Olet siis oikea mielensäpahoittaja, ei ihme, ettei sulla ole paljoa kavereita
Toivottavasti koet elämässäsi jonkin kovan kolauksen ja yksinäisyyden, ja sitten joku sanoo sinulle noin. Katsotaan, miten sitten suu pannaan. Helppo se on huudella.
Ymmärrän, että sanat voivat satuttaa. Mutta kunkin on ihan hyvä kyetä itsereflektioon. Kukaan ei ole täydellinen, mutta ehkä tosiaan sanoissa voi olla perää ja olisi hyvä miettiä omaa käytöstä, jos siinä olisikin oikeasti parantamisen varaa.
Mä olen tämän 40v elämän aikana kerran sanonut suunnilleen noin. Sen jälkeen kun "ystävä" teki kaikkensa, että saisi iskettyä mieheni. Ei saanut. Mutta tämän jälkeen oli myös yhtä ystävää köyhempi.
Suosittelen tutkimaan sun omaa käytöstä aluksi ja miettimään, onko sanoissa jotain perää.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut sitä, että kenties sanoja olikin oikeassa?
Oletko ajatellut sitä, että olet epäempaattinen idiootti?
Kiesus et olette herkkänahkaisia. Jaksetaan valittaa asioista, mutta mahdollista totuutta ei kestä kuunnella.
Veljen avovaimosta: ei sinun tarvitse olla veljesi panon kaveri tai kuulua veljesi haaremiin ollenkaan. Elä vaan omaa elämääsi
Anteeksiannosta: oikeus on silmä silmästä. Jos et ole sanonut heille jotakin vastaavaa tai pahempaa, olet jo antanut anteeksi ja enemmänkin. Ja olet siinä täysin oikeassa, ettei anteeksi tarvitse antaa sellaiselle, joka ei anteeksi pyydä, tai osoittaa toistavansa väärää tekoaan välittämättä sinun tunteistasi (paatuneisuus)
Sinulle: koita keskittyä omaan elämääsi ja jättää menneet taaksesi. Jos elämässäsi on tilaa, täytä sitä mukavilla, kivoilla asioilla, ei esim. veljen vaimolla
Vierailija kirjoitti:
Kiesus et olette herkkänahkaisia. Jaksetaan valittaa asioista, mutta mahdollista totuutta ei kestä kuunnella.
Jos ei arvosta herkkyyttä niin sitten voi olla tekemisissä muiden ronskien ja railakkaiden ihmisten kanssa. Ei sitten parane alkaa valittamaan, jos rapatessa roiskuukin vähän sinun päällesi
Anna mä arvaan: Olet nyt tuon vuoksi niin traumatisoitunut ettei siihen auta mikään ja työssäkäyntiin et loukkaavista sanoista johtuen pysty. Mielensäpahoittajilla ei sori nyt vaan ole paljon kavereita. Totuushan se on.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä siihen on syynsä miksi useampi ihminen on sanonut ap:lle niin? Pitäisi myös tietää missä yhteydessä joku on sanonut noin.
Voisin hyvinkin antaa anteeksi. Jos minulle sanottaisiin tuolla tavalla, niin kyllä pohdiskelisin pitkään, että miksi joku kokee minut niin hankalana tai epämiellyttävänä ihmisenä, että näkee sen syyksi kaverittomuudelleni.
Aloituksen perusteella ap vaikuttaa kyllä sen verran ikävältä ja aggressiiviselta tyypiltä, että en minäkään haluaisi olla hänen kaverinsa.
Minuakin on haukuttu vaikka miksi, ja suurin osa näistä on asioita, jotka eivät ole totta. Ihmiset eivät ymmärrä tai arvosta erilaisuutta, eikä ojankaivaja-juntti ymmärrä jonkun matemaattisen kaavan tai taideteoksen hienoutta, jos edes huomaa sellaista. Siksi onkin parempi, että on pääasiassa tekemisissä itsensä kaltaisten kanssa ja antaa erilaisten olla, tuomitsematta, mutta myöskään pakottamatta heidän kanssaan tekemisissä olemista
Tuollaiset "veljen vaimot" ovat kerta kaikkiaan ongelmallisia, sillä miehet valitsevat vaimonsa usein pippelinsä perusteella, joka taas ei lämmitä siskoja ja muita sukulaisia yhtään millään tavalla. Sen vuoksi sukulaisten kanssa onkin siis hyvä pitää etäiset, ehkäpä jopa moikkaus-tasoiset välit. Jos ei erityisesti nauti sukujuhlista, niihinkään ei ole pakko osallistua
Nauttisin, kun tuollaisille sanojille tapahtuisi elämässä jotain pahaa.
On normaali osa naiseutta ettei kykene antamaan anteeksi ja se että nostaa vuosikymmenien takaisia sanomisia riidellessä esiin. Se on NORMAALIA.
Vierailija kirjoitti:
On normaali osa naiseutta ettei kykene antamaan anteeksi ja se että nostaa vuosikymmenien takaisia sanomisia riidellessä esiin. Se on NORMAALIA.
Kyllä, kosto on suloinen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut sitä, että kenties sanoja olikin oikeassa?
Sinusta on siis ihan ok sanoa vaikkapa läskille, että ei ihme kun olet noin läskin kun vedät herkkuja jatkuvasti. Jos sanoja vaan on oikeassa eli kommentoinnin kohde on tosiaankin läski. Muullahan ei ole väliä, kunhan sanoja on oikeassa, ei väliä vaikka ne sanat satuttavat kohdetta? Niinkö? Olette te jotkut ihmiset epäempaattisia.
Kysyit, miten annetaan sanomiset anteeksi. Unohtamalla. Unohtamista auttaa jos voi sanoa itselleen että typerä ihminen puhuu typeriä, hänen typeryytensä ei ole minun ongelmani. Pitää myös päättää ettei anna ajatustensa pyöriä siinä. Silloin muisti vähitellen hämärtää muiston. Se ei häviä kokonaan mutta siitä tulee vähän "suttuinen".
Tämä mentaalinen työ kannattaa tehdä, koska itselle tulee siitä kevyempi olo.
Ei tarvitse antaa anteeksi mutta koita päästä yli katkeruudesta. Et valitettavasti voi vaikuttaa siihen, mitä muut ihmiset sanovat sinulle, mutta voit kyllä vaikuttaa siihen, miten käsittelet ikävät kommentit
Oikeasti siis vatvot tuollaista vuosikausia ? Katkeruus näkyy päällepäin ja kauas, sitten ei pidä ihmetellä miksi ei ole kavereita kohta niitä vähääkään.
Jos sulle sanotaan loukkaavasti, voit aivan hyvin sanoa takaisin loukkaavasti. Käänteispsykologinen keino saada ihminen tajuamaan, miten loukkaavalta se tuntuu kun mennään henkilökohtaisuuksiin. Jotkut kun ovat niin tyhmiä, etteivät ymmärrä ennen kuin omalle kohdalle sattuu. Fiksut ymmärtävät muutenkin.