Ei helvetti! Avioehto...
Hääpäivä sovittu, kutsut lähetetty... Ja nyt mies tuo allekirjoitettavaksi avioehtopaperin! Ei sellaisesta ollut mitään puhetta tätä ennen, kyllä nyt meni maku naimisiinmenosta ja koko miehestä!
Kommentit (269)
"Rakas ap. Älä tee ainakaan muutamaan lähimpään vuoteen lapsia! Mulla on vähän samanlainen mies. Ei ole ollut helppoa. Me lasten kanssa vedetään kirpparirytkyt niskaan, syödään ruokaa halvimmista raaka-aineista, kuljetaan julkisilla/hyötyliikutaan, eipä juuri harrasteta. Mies pukeutuu Boss, Armani jne., syö kolmen ruokalajin lounaita ja illallisia, ajaa Bemarilla, golfaa, sukeltaa, skimbaa... "
Onko tällainen tilanne edes laillista? Miten puolison elatusvelvollisuus? Saatikka, että eihä tuollaisessa liitossa taida rakkauttakaan olla. Kuka muka pystyy nauttimaan elämästään kun ei saa nauttia siitä yhdessä rakkaimpiensa kanssa? Miksi silloin edes menee naimisiin ja/ tai hankkii lapsia?
Ihmettelee nainen, joka jakaa kaiken kultansa kanssa, jo ihan vaan sen takia koska silloin on kivempaa!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:14"]Itse en ole menossa naimisiin, mutta en ole ikinä ymmärtänyt avioehtoa. Se on ensimmäinen epäluottamuslause tulevaa aviokumppania kohtaan. Miksi mennä naimisiin jos toiseen ei luota? Naimisiin pitäisi mennä rakkaudesta eikä käytännön syistä.
[/quote]
anoppini kyni appiukkoni lähes konkurssiin saakka.
lain mukaan hänellä oli oikeus puoleen, vaikka ei ollut yrityksessä tehnyt päivääkään töitä.
velkaa piti hakea lähes puoli miljoonaa,
koita siitä.
sitä Se sitten on, kun erotaan niin ei kaikki menekkään ihan niinkuin sitä luulisi.
entinen puoliso voi tehdä kaikkensa jotta olisi mahdollisimman huono olla.
niin kuin ei pettäminen itsessään riittäisi, väännetään vielä puukkoa haavassa.
mieheni osti yrityksen myöhemmin isältään, ehdotin että tehdään yrityksen suhteen avioehto.
en ole päivääkään siinä töitä tehnyt, ei silloin minulla ole siitä mielestäni mitään oikeutta vaatiakkaan.
Se jos joku on mielestäni osoitus siitä, että rakastan miestäni en rahaa.
koska yrityksen rahallinen arvo on tällä hetkellä noin 4miljoonaa euroa, kaksi olisi mahdollisessa erossa kuulunut minulle.
nyt saisin n.200 000 talosta, eli puolet talon arvosta.
näin meillä...
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 05:08"]Unettoman yön jälkeen mietteet on nämä: Kirjoitin itse oman version miehen antamasta avioehdosta. Laitoin että kummankaan mitään omaisuutta ei ositeta. Simppeli ja reilu. Jos mies tämän allekirjoittaa, voin mennä naimisiin. Jos ei, muutan pois. ap.
[/quote]
Miksi edelleen haluat naimisiin hänen kanssaan?
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 08:10"][quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:14"]
Itse en ole menossa naimisiin, mutta en ole ikinä ymmärtänyt avioehtoa. Se on ensimmäinen epäluottamuslause tulevaa aviokumppania kohtaan. Miksi mennä naimisiin jos toiseen ei luota? Naimisiin pitäisi mennä rakkaudesta eikä käytännön syistä.
[/quote]
Koska avioliitto päättyy _aina_. Joko toisen kuolemaan tai avioeroon. Toisella voi olla esim. suvussa pitkään ollutta omaisuutta tai tulossa sellaista, joka halutaan pitää omassa suvussa.
[/quote]
Tiedän tapauksen, jossa nainen on saanut ison perinnön ja hänen miehensä päättää miten sitä rahaa käytetään.
Vielä järkyttyneempi olin, kun oma isäni totesi tähän, että "tietenkin mies päättää perheen rahoista"!
Miesten itsekkyys on jotain omaa luokkaansa.
Ap täällä... Hääsuunnitelmat ovat tällä hetkellä jäissä. Mies nauroi mun ehdotukselle avioehdon sisällöstä. Minä revin sen antamat paperit. Ainakin osa vieraista tietää jo että kutsut peruttu... En saanut miestä ymmärtämään että sen ehdotus on helvetin epäreilu! Tänään jätin asuntohakemuksen kaupungille. Yksin asuminen tulee halvemmaksi.
Sellaista käsitettä ei olekaan kun ''perheen rahat''. Jokaisella yksilöllä on omat rahat, niin lapsilla kuin niitten vanhemmilla.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:14"]
Itse en ole menossa naimisiin, mutta en ole ikinä ymmärtänyt avioehtoa. Se on ensimmäinen epäluottamuslause tulevaa aviokumppania kohtaan. Miksi mennä naimisiin jos toiseen ei luota? Naimisiin pitäisi mennä rakkaudesta eikä käytännön syistä.[/quote]
Juuri näin. Jos nainen luottaa liittoon, niin hän ei ajattele sitä, miten putsaa puolet omaisuudesta erossa.
[/quote]
Mutta eron sattiuessa ottaa sen puolikkaan kuitenkin ja mieluiten vähän enemmänkin.
Hyvä, ap. Sun yli ei kävellä ja niin se kuuluu ollakin.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:05"]
Ap täällä... Hääsuunnitelmat ovat tällä hetkellä jäissä. Mies nauroi mun ehdotukselle avioehdon sisällöstä. Minä revin sen antamat paperit. Ainakin osa vieraista tietää jo että kutsut peruttu... En saanut miestä ymmärtämään että sen ehdotus on helvetin epäreilu! Tänään jätin asuntohakemuksen kaupungille. Yksin asuminen tulee halvemmaksi.
[/quote]
Onneksi olkoon! Olen varma, että vältit suuren virheen.
Kyllä se on ihan paras että jokaisella on ihan omat rahat, kaikkein helpointa. Jos vaikka talon ostaa niin ostaa selkeästi puoliksi ja muut kulut myös puoliksi ja jokainen kustantakoon henk.koht. menonsa. Ei tule turhia rahariitoja.
Häntä pystyyn ja kohti uusia tuulia, kun haavat on nuoltu!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:14"]
Itse en ole menossa naimisiin, mutta en ole ikinä ymmärtänyt avioehtoa. Se on ensimmäinen epäluottamuslause tulevaa aviokumppania kohtaan. Miksi mennä naimisiin jos toiseen ei luota? Naimisiin pitäisi mennä rakkaudesta eikä käytännön syistä.
[/quote]
Haluatko kaskon puolisosi autoon? Eikö se ole selkeä epäluottamuslause kumppanin ajotaitoja kohtaan?
Vaiko onko se järkevää varautumista pahimman varalle.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 09:31"]
Olen 25v nainen, vastavalmistunut KTM, tiedossa myöhemmin iso perintö (talo, pari sijoitusasuntoa, purjevene...) ja toivottavasti itsekin tienaan tulevaisuudessa elantoni. Seurustelen fysioterapeutti miehen kanssa ja häitä olemme pohtineet. Miehellä ei ole paljoa omaisuutta, vaikka fiksustit aloutensa hoitaakin. Lapsetkin ajankohtaisia pian. Naimisiin menisimme kuitenkin rakkaudesta ja avioehto ei tule kyseeseenkään. Kumpikaan ei sitä vaadi, sillä koemme avioliiton rakkauden sopimukseksi - ei pelkästään kaupalliseksi tai juridiseksi liitoksi. Mikäli avioliittoon ei ole valmis sellaisenaan kun avioliitto on "tarkoitettu", on myös muita vaihtoehtoja kuten avoliitto,sinkkuus, rekisteröity parisuhde...
[/quote]
Onnea ja menestystä. Toivottavasti jaksat olla yhtä ihailtavan lapsenuskoinen optimisti, kun nelikymppisenä miehesi seilaa auringonlaskuun jonkun toisen naivin 25v hutsun kanssa, sinun purjeveneelläsi.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:26"]
Avioehto on ihan ok paperi nykyään. Eikä siitä pidä vetää hernettä nenäänsä. Pelkuri se, joka ei tuollaista uskalla allekirjoittaa. Niin kauan kuin olette yhdessä, niin jaatte kaiken. Jos jostain syystä homma päätyy eroon x vuosien jälkeen, niin lähdette liitosta jakaen sen mitä liiton aikana jaoitte, mutta ennen liittoa omaisuus pysyy sillä, kenen se olikin.
Jos luotat itseesi ja tulevaan mieheesi, niin allekirjoitat hymyssä suin.
[/quote]
Eikös avioehdolla pysty sulkemaan pois myös avio-oikeuden toisen osapuolen odotettavissa olevaan perintöön? Minusta tämä on yksi oleellisen tärkeä pointti tässä asiassa. Toisaalta perinnön jättäjät pystyvät omassa testamentissaan sulkemaan ulkopuolelle tyttärien aviomiehet ja poikien vaimot.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:53"]
Teet itse avioehdon ja laitat sen hänen eteensä ja pyydät siihen allekirjoituksen. Silloin saat mieleisen.
[/quote]
Tuota, ymmärrätkö sitä, että sinä et voi kirjoittaa tai teettää mitään sopimuksia, jotka koskevat toisen osapuolen omaisuutta. Hän määrää siitä. Sinä voit taas tehdä sopimuksen siitä omasta kympistäsi. Mielestäni avioehdon pitäisi olla pakollinen ja juuri niin että se suojaa omaisuuden joka on tullut ennen avioliiton solmimista ja avioliiton aikana kertyneen omaisuuden sekä perinnöt. Näin ei taalankuvat silmissä avioitunut nainen/mies pääse osille toisen omaisuudesta. Nauratti taannoin yksi blondi. Hän nai miehen, joka oli köyhä, mutta mies oli saamassa isohkon perinnön ja blondi laski, että hän on avioliitossa niin kauan kunnes perintö on miehen tilillä. Sitten eropaperit ja hyvä tili ja naimisiin oman kullan kanssa, joka oli odottanut naisen vapautumista avioliitostaan. Perinnön jättäjä olikin haistanut naisen suunnitelmat ja testamentissa oli lauseke, jolla tämä nainen suljettiin testamentin ulkopuolelle. Ero tuli, mutta nainen ei tehnyt isoa tiliä. Taisi peräti käydä niin, että hän joutui maksamaan miehelle tasinkoa. Tästä on jo parikymmentä vuotta, enkä muista kaikkia yksityiskohtia, mutta pääpiirteissään juttu oli näin.
Tottakai voi yksin kirjoittaa sopimuksen että kummankaan omaisuudesta yhtään mitään ei jaeta. Tuskin se toinen alkaa rahojaan väkisin tyrkyttämään!
Juuri näin. Erittäin nasevasti ilmaistu pelin henki.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 12:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 09:31"]
Olen 25v nainen, vastavalmistunut KTM, tiedossa myöhemmin iso perintö (talo, pari sijoitusasuntoa, purjevene...) ja toivottavasti itsekin tienaan tulevaisuudessa elantoni. Seurustelen fysioterapeutti miehen kanssa ja häitä olemme pohtineet. Miehellä ei ole paljoa omaisuutta, vaikka fiksustit aloutensa hoitaakin. Lapsetkin ajankohtaisia pian. Naimisiin menisimme kuitenkin rakkaudesta ja avioehto ei tule kyseeseenkään. Kumpikaan ei sitä vaadi, sillä koemme avioliiton rakkauden sopimukseksi - ei pelkästään kaupalliseksi tai juridiseksi liitoksi. Mikäli avioliittoon ei ole valmis sellaisenaan kun avioliitto on "tarkoitettu", on myös muita vaihtoehtoja kuten avoliitto,sinkkuus, rekisteröity parisuhde...
[/quote]
Onnea ja menestystä. Toivottavasti jaksat olla yhtä ihailtavan lapsenuskoinen optimisti, kun nelikymppisenä miehesi seilaa auringonlaskuun jonkun toisen naivin 25v hutsun kanssa, sinun purjeveneelläsi.
[/quote]
Voiko avioehdolla sopia että liiton aikana ei ole elatusvelvollisuutta?
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 23:56"]No et tietenkään suostu. Mies haluaa vain leikkiä sinulla kunnes rupsahdat ja vaihtaa uuteen.
Minun mieheni elätti minut jo nuorena ja jatkaa edelleen. Avioehtoa ei ole. Mies perii 2 vanhempaa ja molemmilla omaisuutta. Minä yhden jolla ei muutakun velkaa. Mies ei ole ikinä edes miettinyt omaisuuden jakoa. Eron sattuessa myös kaikki omaisuus mitä yhdessä on hankittu jäisi mulle. Hän haluaisi kaiken uutena. Materialisti vaiko ei?
Kuitenkaan avioliittoa ei soleita silmissä ero!
[/quote] solmita