Ei helvetti! Avioehto...
Hääpäivä sovittu, kutsut lähetetty... Ja nyt mies tuo allekirjoitettavaksi avioehtopaperin! Ei sellaisesta ollut mitään puhetta tätä ennen, kyllä nyt meni maku naimisiinmenosta ja koko miehestä!
Kommentit (269)
On kyllä niin väsynyt provo. Jos tilanne olisi todellinen, ei tuo viimeinen lause kyllä tulisi ap:n suusta.
Jos eivät ihmiset osaa puhua näistä asioista ennen avioliittoa niin miten sitten eron sattuessa. Asiat on hyvä sopia ja laittaa kuntoon ennen naimisiinmenoa, niin tekevät fiksut ihmiset kuten avioehdonkin.
Tulee mieleen tuttavani joka rakastui maahanmuuttajaan ja naimisiinhan se halusi ja pikana. Me sivusta seuraajat näimme selvemmin ja kehotimme häntä tekemään avioehdon. No sehän jäi..ei mennyt kuin muutama vuosi niin erohan heille tuli ja puoliso vei nauraen puolet tuttavan osakkeesta ja puolet mökistä. Aikamoinen potti, nyt tuttava maksaakin sitten loppuelämän velkoja. Naimisiin mennessä hänellä oli velaton asunto ja kesämökki, eipä ole enää.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 18:13"]Voi hyvänen aika. On ainoastaan järkevää tehdä avioehto. Ja voihan olla, että puoliso ajattelee myös muuta kuin omaa etuaan. Suojaa siis tulevan puolisonsa omaisuuden. Älytöntä suuttua tällaisesta.
[/quote]
Lue nyt hyvänen aika enemmän kuin ensimmäinen viesti!!
Millä tavalla mies suojaa Ap:n omaisuuden??
Tylsää kun nämä ketjut tulee niin pitkiksi ettei vastaajat malta lukea kuin ekan viestin.. :(
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:53"]
Teet itse avioehdon ja laitat sen hänen eteensä ja pyydät siihen allekirjoituksen. Silloin saat mieleisen.
[/quote]
Tuota, ymmärrätkö sitä, että sinä et voi kirjoittaa tai teettää mitään sopimuksia, jotka koskevat toisen osapuolen omaisuutta. Hän määrää siitä. Sinä voit taas tehdä sopimuksen siitä omasta kympistäsi. Mielestäni avioehdon pitäisi olla pakollinen ja juuri niin että se suojaa omaisuuden joka on tullut ennen avioliiton solmimista ja avioliiton aikana kertyneen omaisuuden sekä perinnöt. Näin ei taalankuvat silmissä avioitunut nainen/mies pääse osille toisen omaisuudesta. Nauratti taannoin yksi blondi. Hän nai miehen, joka oli köyhä, mutta mies oli saamassa isohkon perinnön ja blondi laski, että hän on avioliitossa niin kauan kunnes perintö on miehen tilillä. Sitten eropaperit ja hyvä tili ja naimisiin oman kullan kanssa, joka oli odottanut naisen vapautumista avioliitostaan. Perinnön jättäjä olikin haistanut naisen suunnitelmat ja testamentissa oli lauseke, jolla tämä nainen suljettiin testamentin ulkopuolelle. Ero tuli, mutta nainen ei tehnyt isoa tiliä. Taisi peräti käydä niin, että hän joutui maksamaan miehelle tasinkoa. Tästä on jo parikymmentä vuotta, enkä muista kaikkia yksityiskohtia, mutta pääpiirteissään juttu oli näin.
[/quote]
Ja ketjun mies pystyy kirjoittamaan sellaisen naisen (tulevan) omaisuuden puolesta koska..?
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 19:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:53"]
Teet itse avioehdon ja laitat sen hänen eteensä ja pyydät siihen allekirjoituksen. Silloin saat mieleisen.
[/quote]
Tuota, ymmärrätkö sitä, että sinä et voi kirjoittaa tai teettää mitään sopimuksia, jotka koskevat toisen osapuolen omaisuutta. Hän määrää siitä. Sinä voit taas tehdä sopimuksen siitä omasta kympistäsi. Mielestäni avioehdon pitäisi olla pakollinen ja juuri niin että se suojaa omaisuuden joka on tullut ennen avioliiton solmimista ja avioliiton aikana kertyneen omaisuuden sekä perinnöt. Näin ei taalankuvat silmissä avioitunut nainen/mies pääse osille toisen omaisuudesta. Nauratti taannoin yksi blondi. Hän nai miehen, joka oli köyhä, mutta mies oli saamassa isohkon perinnön ja blondi laski, että hän on avioliitossa niin kauan kunnes perintö on miehen tilillä. Sitten eropaperit ja hyvä tili ja naimisiin oman kullan kanssa, joka oli odottanut naisen vapautumista avioliitostaan. Perinnön jättäjä olikin haistanut naisen suunnitelmat ja testamentissa oli lauseke, jolla tämä nainen suljettiin testamentin ulkopuolelle. Ero tuli, mutta nainen ei tehnyt isoa tiliä. Taisi peräti käydä niin, että hän joutui maksamaan miehelle tasinkoa. Tästä on jo parikymmentä vuotta, enkä muista kaikkia yksityiskohtia, mutta pääpiirteissään juttu oli näin.
[/quote]
Ja ketjun mies pystyy kirjoittamaan sellaisen naisen (tulevan) omaisuuden puolesta koska..?
[/quote]
Voihan kuka vaan kirjoittaa mitä vaan kenen tahansa puolesta. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun pitäisi saada nimi paperiin. Ja toki toinen ongelma voi tulla siitä, että sopimus on lain edessä pätemätön, kuten tuo elatusoikeudesta luopuminen luultavasti olisi.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:27"]
En minäkään tykkäisi, jos avioehtopaperi lykättäisiin vaan eteen yllättäen ja käskettäisiin allekirjoittamaan, vaan se pitäisi suunnitella ja sopia yhdessä. Sinänsä avioehto on ihan ok, kunhan se on reilu. Eli ennen liittoa kerätty omaisuus ja perinnöt voidaan rajata pois avio-oikeuden piiristä. Kokonaan erilliset omaisuudetkin sopisi mulle, mutta silloin on erikseen päätettävä, miten vanhempainvapaat jaetaan ja niistä aiheutuvat tulonmenetykset kompensoidaan.
[/quote]
Helppoa: kumpikaan ei ole vanhempainvapailla. Ongelma ratkaistu
Monestihan mies on vanhempi ja saattaa olla omaisuutta. Entä jos nainen alkaa tienata paremmin avioliiton aikana? Ei siis välttämättä reilua jakaa avioliiton aikana tullutta, ja antaa miehen pitää omana ennen avioliittoa tullutta omaisuutta.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 19:50"]
Monestihan mies on vanhempi ja saattaa olla omaisuutta. Entä jos nainen alkaa tienata paremmin avioliiton aikana? Ei siis välttämättä reilua jakaa avioliiton aikana tullutta, ja antaa miehen pitää omana ennen avioliittoa tullutta omaisuutta.
[/quote]
Avioehto pitää aina räätälöidä kyseistä liittoa palvelevaksi.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 19:50"]
Monestihan mies on vanhempi ja saattaa olla omaisuutta. Entä jos nainen alkaa tienata paremmin avioliiton aikana? Ei siis välttämättä reilua jakaa avioliiton aikana tullutta, ja antaa miehen pitää omana ennen avioliittoa tullutta omaisuutta.
[/quote]
Tässä sketsissä miehen oli tarkoitus pitää sekä ennen avioliittoa että sen aikana hankkimansa omaisuus, ja tasata vaimon omaisuudesta siivu itselleen.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 23:11"]
Juuri näin. Erittäin nasevasti ilmaistu pelin henki.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 12:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 09:31"]
Olen 25v nainen, vastavalmistunut KTM, tiedossa myöhemmin iso perintö (talo, pari sijoitusasuntoa, purjevene...) ja toivottavasti itsekin tienaan tulevaisuudessa elantoni. Seurustelen fysioterapeutti miehen kanssa ja häitä olemme pohtineet. Miehellä ei ole paljoa omaisuutta, vaikka fiksustit aloutensa hoitaakin. Lapsetkin ajankohtaisia pian. Naimisiin menisimme kuitenkin rakkaudesta ja avioehto ei tule kyseeseenkään. Kumpikaan ei sitä vaadi, sillä koemme avioliiton rakkauden sopimukseksi - ei pelkästään kaupalliseksi tai juridiseksi liitoksi. Mikäli avioliittoon ei ole valmis sellaisenaan kun avioliitto on "tarkoitettu", on myös muita vaihtoehtoja kuten avoliitto,sinkkuus, rekisteröity parisuhde...
[/quote]
Onnea ja menestystä. Toivottavasti jaksat olla yhtä ihailtavan lapsenuskoinen optimisti, kun nelikymppisenä miehesi seilaa auringonlaskuun jonkun toisen naivin 25v hutsun kanssa, sinun purjeveneelläsi.
[/quote]
[/quote]Kunnon KTM bimbo asialla, jos tämä kommentti on totta huh huh.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 08:17"]
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 05:04"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:14"]
Itse en ole menossa naimisiin, mutta en ole ikinä ymmärtänyt avioehtoa. Se on ensimmäinen epäluottamuslause tulevaa aviokumppania kohtaan. Miksi mennä naimisiin jos toiseen ei luota? Naimisiin pitäisi mennä rakkaudesta eikä käytännön syistä.
[/quote]Alapeukutuksista huolimatta olen samaa mielta. Olen ollut 13 vuotta kotona lapsia hoitamassa, maanantaina aloitan jalleen tyoni elainklinikalla. Aviomieheni rahoilla ollaan eletty koko avioliitto. Kylla tuntuisi pahalta jos mies tuollaiset paperit eteen laittaisi. Minusta myos se on epaluottamus-lause.....ehka ei usko etta avioliitto kuitenkaan kestaa.....kuka tuollaista ajattelee, jos on umpirakastunut ja usko etta liitto kestaa ikuisuuden?
[/quote]
Osalla umpirakastuneita toimii ihan se järkikin, ja he tajuavat että jokainen avioliitto päättyy ja avioehto kirjoitetaan sitä hetkeä varten. Olen avioehdon kannalla ihan siitäkin syystä, että se pakottaa miettimään näitä kuvioita hiukan. Itse tekisin täysi poissulkevan avioehdon siksi että se on mielestäni yksinkertaisinta niin. Vaikka olemme yhdessä meillä on selkeä omaisuuden jako. Helpompaa osituksen kanssa. Osalle se avioliitto on ihan juridinen järkiliitto, jolloin ei avioehtoa tarvitse pitää epäluottamuslauseena. Rakkauteen ei avioliittoa tarvita. Minulle on ihan sama mistä syystö ihmiset menevät naimisiin tai ovat menemättä. Ihmisillä on eri syitä ja kaikki ovat yhtä hyviä olivat sitten järkeen tai rakkauteen tai ihan mihin vain perustuvia.
[/quote]
Hehei, ajattelet juuri samoin kuin minä. Näin toimimmekin kun menimme naimisiin.
Jos palataan tähän ap:n tapaukseen, niin tuollainen avioehto on ihan kusetusta. Miehellä on 500 000. Liiton aikana vaimo menee töihin, saa säästettyä vaikkapa 100 000. Tulee ero. Mies on ehtinyt tienata lisää ja omistaa 700 000. Hänen omaisuutensa on suojattu. Vaimon omaisuus ositetaan. Mies lähtee liitosta omistaen 750 000, ja vaimolle jää 50 000. Ei mitään järkeä.
Meillä ei ollut avioehtoa. Oltiin naimisiinmennessä persaukisia. Faijani oli kaukaa viisas ja laittoi testamenttiin ehdon että aviopuolisoilla ei ole oikeutta tähän perintöön, sen tuottoon tai sen sijalle tulevaan omaisuuteen. Ehdottaisin KTM naista rajaamaan edes perinnön avioehdolla ulos. Siperia opettaa. Faijalla oli firma, asunto, kesämökki, oma saamaton jakamaton perintö, vene ja sijoitusasuntoja, joista en edes tiennyt. Onnela ei tarvinnut maksaa ex-miehelle sen huoraamisreissuista vielä palkkaakin. Nykyliitossa onkin avioehto.
Jos ei ennen avioliittoa pysty keskustelemaan ja sopimaan niin tavallisesta asiasta kuin avioehdosta, tuskin pystyy avioliitossakaan keskustelemaan eteen tulevista tärkeistä asioista ja sopimaan niistä. Kannattaako ylipäätään mennä naimisiin jos on tuppisuu, ei ne asiat puhumatta selviä.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 14:58"]
Lasuuden ystäväni poika sai melkoisen perintörahoja. Hän oli menossa avioon ja oli niin fiksu, että jutteli morsiamensa kanssa asiat selviksi ennen häitä ja niin avioehto laadittiin siten, että mahdollisessa erotilanteessa vaimolla ei ole mitään avio-oikeutta tähän perintöön tai sen tuottoihin. Tämä perintö rajattiin myös kuolemantapauksessa pois avio-oikeudesta. Koko potti menisi miehen tahdon mukaan, joko parin lapsille tai sitten hänen sisarelleen, mikäli tämä olisi elossa miehen kuollessa.
[/quote]
Toivottavasti nuo perinnön jättäjät ymmärtävät sitten myös sen, että jos ei ole oikeuksia, ei ole myöskään velvollisuuksia.
Omasta tuttavapiiristä tiedän tapauksen, jossa tyttären aviomies kirjattiin testamentissa pois ilman avio-oikeutta vaimonsa tulevaan perintöön. Tämän jälkeen appivanhemmille olikin hirveä yllätys, ettei vävy enää sormeaan notkauttanut kesämökin ja talon kunnostukseen ja appivanhempien auttamiseen eikä tyttären perhe tahtonut viettää aikaa kys. paikoissa.
Mies ja vaimo ajattelivat, että he kuuluvat avioliiton jälkeen toistensa sukuihin ja perheisiin, mutta appivanhemmat olivat sitä mieltä, että mies kuuluu heidän sukuunsa vain velvollisuuksien osalta. Joko puoliso kuuluu sukuun hyvine ja huonoine puolineen, riskeineen ja etuineen, tai sitten ei. Tämä on syytä jokaisen kikkailijan muistaa!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 18:50"]
Taidan vetää pohjat: Jos poikani menisi naimisiin, niin varmaan PAKOTTAISIN hänet tekemään avioehdon, ellei tyttö ole suunnilleen yhtä varakas.
[/quote]
Lasuuden ystäväni poika sai melkoisen perintörahoja. Hän oli menossa avioon ja oli niin fiksu, että jutteli morsiamensa kanssa asiat selviksi ennen häitä ja niin avioehto laadittiin siten, että mahdollisessa erotilanteessa vaimolla ei ole mitään avio-oikeutta tähän perintöön tai sen tuottoihin. Tämä perintö rajattiin myös kuolemantapauksessa pois avio-oikeudesta. Koko potti menisi miehen tahdon mukaan, joko parin lapsille tai sitten hänen sisarelleen, mikäli tämä olisi elossa miehen kuollessa.
No et tietenkään suostu. Mies haluaa vain leikkiä sinulla kunnes rupsahdat ja vaihtaa uuteen.
Minun mieheni elätti minut jo nuorena ja jatkaa edelleen. Avioehtoa ei ole. Mies perii 2 vanhempaa ja molemmilla omaisuutta. Minä yhden jolla ei muutakun velkaa. Mies ei ole ikinä edes miettinyt omaisuuden jakoa. Eron sattuessa myös kaikki omaisuus mitä yhdessä on hankittu jäisi mulle. Hän haluaisi kaiken uutena. Materialisti vaiko ei?
Kuitenkaan avioliittoa ei soleita silmissä ero!
Kyllä se yritys kuuluu omistajansa tai omistajiensa henkilökohtaiseen omaisuuteen. Yksikään yritys ei ole tyhjästä ilmestynyt tähän maailmaan. Ja totta, on paljon kaltaisiasi yrityksen omistajia, jotka eivät tajua mistään mitään. Mitähän ne lakimiehet ovat hoitaneet? Yleensä, jos on varaa ja älyä palkata lakimiehiä, sivistää omistajana itsensä siinä samalla eikä vaan allekirjoittele sokkona.