Nukutuksesta heränneenä, mitä olette höpisseet?
Itse olen ollut muutaman kerran nukutettuna leikkauksen tai toimenpiteen aikana, mutta kun olen siitä sitten herätetty, niin muistan, että höpöttelin jotain, mutta en välttämättä itse tiedä, mitä olen kertoillut; mitenkäs te muut nukutetut, ootteko millaista läppää heitelleet ilmoille sairaanhoitajien iloksi tai ihmettelyn aiheeksi??? Onko teille kerrottu tai ootteko itse hoksanneet herättyänne, että mitä sitä nyt tuli sanottuakaan?
Itse yhden leikkauksen jälkeen höpöttelin jotain miehestäni ja lapsistani, että kaikki ok, ja rakastan teitä tjs.
Onko täällä ketään sairaanhoituria, joka kertoisi mielenkiintoisimpia repliikkejä nukutettujen suusta tulleena heti herätettyään heidät, kertokaa, haluan kuulla, onko ollut millaisia juttuja?:)
Kommentit (49)
En mitään, olen ollut aina ihan tolkuissani heti kun minut on herätetty/olen herännyt. Leikelty on kaksi kertaa.
Höpisin jotain, että kutsukaa kilta, kuolonsyöjät tulee. Näin unta Harry Potterista.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 00:40"]Mä en ole koskaan ollut sairaalassa. Ei edes mitään luita murtunut, ei mitän. Olen kohta 50v. (koputan puuta). Onko nämä siis synnytysjuttuja, vai miksi te olette olleet noin paljon nukutuksessa ja sairaalassa? Avatkaa vähän.
[/quote]
No huhhuh. Mitä sillä perusterveydellä lesoomaan? Ihmisillä on niin erilaisia syitä leikkaukseen tms. toimenpiteisiin. Omalla kohdalla leikkaus oli kosmeettinen (ei kuitenkaan varsinainen "kauneusleikkaus").
Kiroilin itsekseni. Se vähän nolotti, koska ei ole tapana hokea "Ei vittu" "Ai saatana" jne vieraiden ihmisten seurassa. Oli tosi kovat kivut ja jotenkin kaikki ajatukset tulivat vahingossa ääneen. :D
En tiedä onko aineita vaihdettu, mutta ainakin minulle sanottiin että ensimmäinen herätys on siellä salin puolella mutta sitä ei muista. Itse muistan vasta heräämön puolella kun joku lääkäri sanoi siinä vieressäi että olisi aika herätä. Itselläni ei kyllä ollut mitään sanottavaa.
Vähän eri tilanne, sain ensiavussa morfiinia. Sisällä tuntui hassulta, ja kiljahtelin että te laitoitte tulta mun suoniin. Hetkeä myöhemmin soitin hädissäni hoitajan paikalle ja kysyin kovin vaativalla ja vittumaisella äänellä että 'voisikohan rouva ystävällisesti tehdä mitään, kun mun jalat on uponneet tuonne patjan sisälle?' Tunsin muka ihan selvästi että mun nilkat oli vaahtomuovin peitossa. Lisäksi tuijotin edessä olevaa seinäkelloa kun sen viisarit pyöri vain kellotaulua ympäri kovalla nopeudella. Se on hassua kun muistaa ne asiat niin selvästi vaikka oli ihan pihalla.
En muista höpisseeni yhtään mitään. Muistan kuitenkin että oksensin lähes heti kun sain silmäni jotenkuten auki. Olin siis nielurisaleikkauksessa. Pelästyin ihan älyttömästi kun oksennus oli sellaista tummanpunaista/mustaa. Ajattelin että jokin on mennyt vikaan ja kuolen.
Muutenkin tosi ikävä olo heti heräämisen jälkeen. En oikein osaa selittää tunnetta mutta ikävä ja pelottava se silti oli.