Lue keskustelun säännöt.
Äiti ei suostu viikko-viikko lasten asumiseen?
08.10.2014 |
Ero tapahtunut vuosi sitten. Lapset 1/3 isällä ja 2/3 äidillä. (Äiti vastusti tätäkin suuresti) Isä kuitenkin haluaisi nähdä lapsia enemmän. Isä työssäkäyvä, raitis ihminen, joka osallistuu lasten elämään myös äitiviikoilla. Käy vanhempainilloissa ja harrastaa lasten kanssa. Miksi äiti ei suostu viikko-viikko järjestelyyn? Lapset ovat 8 ja 11 vuotiaat. Välimatkaa asuntojen välillä alle 1km. Pelkääkö menettävänsä asumistuen? Vai kostaa isälle hänen uuden parisuhteensa vuoksi? (Ei aiheuttanut eroa) Vai mikä voisi olla syynä? Eikö lasten etu ole olla molempien vanhempiensa luona yhtä paljon silloin kun molemmat vanhemmat ovat kykeneviä lasta kasvattamaan?
Kommentit (70)
Siinä ei ajatella lasten parasta, vaan sitä että vanhemmille menee tasan lasten kanssa vietetty aika. En minä itsekään haluaisi viikon välein muuttaa. Jumalauta. Levottomaksi siitä tulee. Ja vielä tuollainen nimellinen välimatka vain. hehän voivat nähdä milloin vain. Koteja on vain yksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei toimi viikko-viikko!!!lapset tarvitsee yhden kodin ja sieltä käydä vaikka joka päivä toisen vanhemman luona.Noin lyhyt matkakin ni ei varmaan ongelma...Ei lapsia saa juoksuttaa kahden kodin välillä...Lapset sanookin kaikille että
Mulla on kaks kotia...
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 22:16"]
Siinä ei ajatella lasten parasta, vaan sitä että vanhemmille menee tasan lasten kanssa vietetty aika. En minä itsekään haluaisi viikon välein muuttaa. Jumalauta. Levottomaksi siitä tulee. Ja vielä tuollainen nimellinen välimatka vain. hehän voivat nähdä milloin vain. Koteja on vain yksi!
[/quote]
miksei toimi? Mun lapsella on monta kaveria, jotka asuu noi. Enkä ole havainnut, että se olisi haitannut heitä. Yhden kaverin vanhemmat erosi vuosi sitten, ja isä asuu nyt kaukana. Ja huomaa, että se on lapselle vaikeaa. Oikeastaan kaikki lapsen kaverit, joiden vanhemmat etonneet, asuu viikko/ viikko systeemiä. Toki voivat nähdä toista vanhempaa toisenkin viikolla.
Täällä tuliki ihan hyviä pointteja mitä en itse ollut edes ajatellut... mm "muuta itse viikon välein" en ole koskaan ajatellut sitä sillä tavalla. Olrn vaan ajatellut vanhempien näkökulmasta.
Kiitos tästä ketjusta! :)
Tiedän monta äitiä jotka tahallaan vieraannuttavat lapset isältään. Itse olen uusioperheen äiti ja tätä sivusta seurannut jo pari vuotta ja hullummaksi vain menee. Minkä ikäisiä lapset ovat? Tarviiko viikko-viikko systeemiä olla jos vanhemmat kuitenkin hoitavat lapsia yhdessä ja isä kuskaa harrastuksiin ja näkee muutenkin? Haluaisiko isä että lasten virallinen asuin paikka olisi hänellä..miksi pitäisi vaihtaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 22:10"]
Muuta itse viikon välein ja mieti sitten. Joka viikko uudet säännöt ja juuri kun totut niin muuta taas. Ei hyvä.
[/quote]
Minä olinkin isäni luona 2 kertaa/kk. Olen vaihtanut kotia äidin ja isän välillä monta monta kertaa ja samat säännöt päti molemmissa paikoissa. 3 päivää kerrallaan isällä ja mielelläni olisin ollut siellä pidempään, vaikka koko viikon kerralla kun siellä viihdyin! 90-luvulla viikko-viikko ei jostain(?) syystä ollut vain käytössä?
AP
Lapset asumaan isälleen olisi tässä paras vaihtoehto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani erosivat ollessani yläasteikäinen. Toki oli isää ikävä, koska hän asui eri kaupungissa ja näin häntä 2vko välein yhden viikonlopun (minä reissasin isän luo julkisilla yksin). Ja olisihan se ollut kiva, jos hän olisi lähempänä asunut. Mutta silti en ikinä, en ikinä, olisi halunnut asua kahden kodin välillä vaikka välimatka olisik kuinka lyhyt ja vaikka molemmissa kodeissa olisi ollut oma huone ja siis oma "tila". Aina olisi ollut ne tärkeät asiat siellä väärässä paikassa tai jos jostain syystä olisin viihtynyt toisessa paikassa enemmän kuin toisessa, olisi tullut minulle lapsena huono oma-tunto, kun mieluummin olisin siellä enemmänkin. Kaverit ei tietäis/muistais missä kodissa milloin olisin. Tuossa iässä kaverit on hirmu tärkeitä! Eri kodeissa eri säännöt jne.
Itse siis kannatan sitä, että lapsella on yksi koti ja toki sovittu tietyt vierailuviikonloput, mutta jos vanhempi asuu lähellä, niin ihan spontaania näkemistä sen toisenkin vanhemman kanssa muulloinkin kun vain sovittuina aikoina. Mikäli exään on puheyhteys, luulisi toimivan ihan hyvin: esim. toinen vie välillä harrastukseen tai kuskaa kavereille tai ottaa arkiyöksikin yökylään ja huolehtii aamulla kouluun ym.
Olen nyt 37v ja onnellisessa parisuhteessa. Jos ero tulisi, tiedän, että molemmat haluaisi olla se lähivanhempi ja tilanne olisi tosi vaikea ratkaista. Yrittäisin kuitenkin pitää mielessä sen, mitä itse koin ja ajattelin erolapsena. Ja myös sen, että en laittaisi lasta yksin reissaamaan vanhempien välillä eli vastuuseen, vaan vanhempien kuuluisi huolehtia siitä, että lapsi näkee molempia vanhempia, kärsii mahd.vähän asiasta ja ettei lapsen tarvitse yksi kulkea välimatkoja ja sitten kuunnella riitaa puhelimessa tai viedä viestiä, että "on isän/äidin vuoro maksaa matkakulut" --> tunne, että lapsi joutuu pyytämään rahaa vanhemmiltaa matkoihin vanhempien välillä tilanteessa, joka on vanhempien aiheuttama.
En ikinä suostuisi viikkoviikko-systeemiin jos eroaisimme joskus ja mieheni on tietoinen ja samaa mieltä. Olemme siis tästäkin keskustelleet vaikka emme ole eroamassa ja hyvin menee. Ei ole millään tapaa LAPSEN etu tuo systeemi. Lapsen etu on että vanhemmat tulevat toimeen, pystyvät olemaan samassa tilassa (synttärit, joulut, vanhempainillat, harrastusjutut...) ja näin ollen molemmat osallistuvat lastensa elämään täysillä. Lapsen etu on myös että heillä on yksi koti, yökylät, reissut, isäviikonloput on ok ja mielellään niin että näkevät isää mahdollisimman paljon arkenakin. Sehän onnistuu loistavasti kun asuvat noin lähekkäin. Ja ihan sama onko se lähi äiti vai isä, tämä on minun mielipide molemmissa tapauksissa. Kun on lapsia tehty yhdessä niin pitää ymmärtää että myös se lapsen äiti/isä (eli ex) kuuluu väistämättä elämään jatkossakin, siinä missä lapsetkin. Parisuhteesta voi erota mutta ei vanhemmuudesta ja lapsen etu ei ole riitelevät vanhemmat tai vuoroviikoin eristäminen toisesta vanhemmasta!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas erolapsena olisin halunnut nähdä vanhempiani yhtä paljon. En edelleenkään ajattele että kotini lähivanhemmalla on enemmän kotini kuin kotini etävanhemmalla. En ole koskaan tajunnut tota psykologien väittämää "lapsi tarvitsee yhden kodin." Vanhempien reissaaminen olisi ollut varmaan kaikista kummallisin ratkaisu kun kodissa vaihtuu säännöt joka viikko. En minä ainakaan lapsena ajatellut etävanhemmalle menemistä muuttamisena vaan ihan samalla lailla menin koulusta kotiin kuin jos menisin lähivanhemmalleni. Sitä paitsi harvoin vanhempien säännöt ovat aivan erilaiset kun ovathan he lasta yhdessä jo kasvattaneet. Ärsyttää, kun ihmiset joilla ei ole kokemusta tilanteesta lapsena päättäneet mikä on "lapsen etu.". Toki kokemus on joka lapselle eri, mutta tässäkin ketjussa moni on sanonut että olisi mielummin halunnut vuoroviikkosysteemin, joten en tajua miksi siä vastustetaan niin paljon. Kiitti ja kuitti ja anteeksi sekavasta ajatuksenjuoksutekstistä!
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 08:22"]
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 08:13"]
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 08:01"]
Elarit on pakko maksaa, sitä ei saa ite valita :)
[/quote]
Pelkän rahan takia ei viikko-viikko systeemiä, aina lapsen etu edellä.
[/quote]
Kai sä tajuat että etävanhempi maksaa aina elarit lähivanhemmalle, vaikka asumisjärjestelyt olisi miten?
Minusta tuo jatkuva vaihtaminen ei ole paras mahdollinen systeemi.
[/quote]
No ei elareiden maksaminen mikään pakko ole! Meillä oli vuoroviikkosysteemi ja lasten maksut sovittu aika tarkasti (lähinnä harrastus) eikä kumpikaan maksanut elareita. Äiti oli lähivanhempi ja sai näin ollen lapsilisät. Se sitten taas kompensoitiin isän maksamisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LASTEN etu numero yksi on se, että lapset asuvat samassa osoitteessa ja vanhemmat hoitavat heitä siellä vuoroviikoin. MUTTA. Ei taida sopia itsekkäille vanhemmille!
Isien oikeuksia pitäisi rajoittaa kovalla kädellä. On hyvä että avioeron kohdatessa lapset jäävät useimmiten äidille mutta näin pitäisi olla käytännössä aina koska miehet eivät voi olla hyviä vanhempia. Kaikki päätösvalta lasten asioista pitäisi olla lasten äidillä koska äiti on se "päävanhempi" ja isä "sivuvanhempi" tai "varavanhempi". Elatusmaksuja pitäisi korottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan täällä kellään omaa kokemusta tästä asiasta?
Meillä lapset 1/3 isällään. Kaikki toimii, lasten mielestä myös. Alkuun oli totuttelua, mutta nyt ei muuta kuin positiivista sanottavaa lapsillakin. Tosin vuoroviikko ois haaveissa, ehkä jossain vaiheessa onnistuu sekin.
Eikö elarit oo pienemmät vuoroviikkosysteemissä?
Meillä ei vuoroviikkosysteemissä kumpikaan maksa elareita. Kulut jaetaan suunnilleen puoliksi ihan hyvässä sovussa. Molemmilla hyvät tulot joten rahasta ei tarvitse keskustella.
Jos me erottais, hoitaisin lapseni niinkin tähänkin asti. En missään tapauksessa antaisi heitä mihinkään viikko-viikko systeemiin. Sopiva tahti vois olla vkl/kk. Vauvasta asti olen yksin hoitanut lapset yösyötöistä iltasatuihin ja koulun vanhempainiltaan ja riitojen selvityksiin, en näe yhtäkään syytä miksi nyt antaisin lapseni isälleen.
Ei kai siinä ole kyse lapsen antamisesta isälleen.
Hoidin minäkin muksut 95% yksin ennen eroa. Mutta lapsilla on oikeus olla isänsä kanssa, en halua olla heidän välissään. Se olisi väärin sekä lapsia että isää kohtaan, joka haluaa viettää aikaa lasten kanssa.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 17:22"]
Isien oikeuksia pitäisi rajoittaa kovalla kädellä. On hyvä että avioeron kohdatessa lapset jäävät useimmiten äidille mutta näin pitäisi olla käytännössä aina koska miehet eivät voi olla hyviä vanhempia. Kaikki päätösvalta lasten asioista pitäisi olla lasten äidillä koska äiti on se "päävanhempi" ja isä "sivuvanhempi" tai "varavanhempi". Elatusmaksuja pitäisi korottaa.
[/quote]
mikähän ihmeen aivopieru tää on?viittitkö avata vähän?
Muuta itse viikon välein ja mieti sitten. Joka viikko uudet säännöt ja juuri kun totut niin muuta taas. Ei hyvä.