Lue keskustelun säännöt.
Mies ei ymmärrä miksi tällainen käytös loukkaa minua
03.09.2021 |
Sanon jotain että "se ja se pitäisi tehdä" tai että "aloin nyt tekemään sitä ja sitä".
Hän EI IKINÄ SANO, että "totta" tai "hyvä idea", vaan vastaa aina, että "se ja se pitää tehdä" tai "mökilläkin odottaa se ja se".
Ja alkaa sitten jauhaa aina vain uudestaan, että ne on tekemättä.
Minä koen tämän ylikävelyksi, sivuuttamiseksi ja vähättelyksi. Kuin olisi palaverissa, jossa ei koskaan oikeasti ole äänioikeutettu.
Ja hän ei tee tätä koskaan kenellekään muulle. Ei siis "keksi ideoita" ikinä kenenkään muun kanssa näin.
Kommentit (129)
Äh, tämä keskustelu ajautuu taas siihen, että ei nähdä metsää puilta. Apn ongelma ei ole pakastin tai pensasaita, ne ovat vain esimerkkejä toistuvasta käytöksestä.
Ap tunnistatko miehesi, jos luet esim. ADHD-oireisen käytöksestä? Helpottaisiko omaa oloasi, jos puhuisit lääkärin kanssa miehen käytöksestä? Oletan, että mies ei ole halukas hakemaan muutosta.
Lopulta sinun on tehtävä päätös, onko parisuhteessanne enemmän hyvää kuin huonoa. Toista ihmistä on vaikea muuttaa, voit muuttaa vain omaa suhtautumistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hän ei saa kertoa sinulle, mitä hän suunnittelee tekevänsä, mutta sinä saat kertoa hänelle, mitä sinä suunnittelet tekeväsi?
Totta kai hän saa kertoa.
Mutta miksi hänen pitää aina sivuuttaa, painaa alas ja mitätöidä se minun ideani? Miksei hän voi kertoa sitä omaa ideaasi milloinkaan muulloin?
Koska nyt MITÄÄN mitä minä haluaisin ei koskaan oteta yhteiselle tekemislistalle. Tai saanhan minä sen sitten yksinäni tehdä. Moni niistä sellaisia että naisihmisen tosi hankala niitä yksinään tehdä.
Mies keskittyy jauhamaan siitä "paremmasta" ideastaan eikä sitten tee edes sitä.
ap
Tuollainen passiivissa puhuminen ja vihjailu ei toimi ilmiselvästi. Jos haluat miehen tekevän jonkin mielestäsi tärkeän asian tai auttavan siinä sinua, pyydä. Ilmaise suoraan.
Nyt avaat keskustelua tyyliin joka kannustaa listaamaan tekemättömiä asioita. Mies reagoi avaukseesi vuoropuhelulla samaan tyyliin. Suotta siitä otat itseesi. Sen jälkeen kun kumpikin on listansa luetellut, olisi sen varsinaisen keskustelun paikka sopia tekpjärjestyksestä, aikataulusta, käytännöistä yms. Ilmeisesti kuitenkin lopetat tässä kohtaa vuoropuhelun uhriutumisesi tarmossa joten mies ei koskaan saa selville että sinun listasi edellyttäisi hänen apua ja on sinulle tärkeä.
Olen käyttänyt kaikkia mahdollisia kielimuotoja aktiivista passiiviin jne. Enkä ole vihjaillut yhtään mitään. Ei ole tapani puhua. Mies on savolainen, eikä edes osaa aktiivia. Kaikki aina vain tapahtuu hänelle.
Lopputulos on aina se, että minun puheeni muuttuu mykäksi piipitykseksi perheenpään runnomassa käsittelyssä. Se tässä on se ongelma. Mitätöinti.
ap
Sanooko miehesi sinua tyhmäksi joko sinulle suoraan tai toisille? Jos ei, kyse voi olla savolaisesta tavasta olla sanomatta mitään suoraan. Tämä on myötäsyntyinen ominaisuus, jota on lähes mahdoton karsia käytöksestään. (olen itse savolainen.)
Ehkäpä hän pitää noita sinun ilmoituksiasi ylikävelynä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hän ei saa kertoa sinulle, mitä hän suunnittelee tekevänsä, mutta sinä saat kertoa hänelle, mitä sinä suunnittelet tekeväsi?
Totta kai hän saa kertoa.
Mutta miksi hänen pitää aina sivuuttaa, painaa alas ja mitätöidä se minun ideani? Miksei hän voi kertoa sitä omaa ideaasi milloinkaan muulloin?
Koska nyt MITÄÄN mitä minä haluaisin ei koskaan oteta yhteiselle tekemislistalle. Tai saanhan minä sen sitten yksinäni tehdä. Moni niistä sellaisia että naisihmisen tosi hankala niitä yksinään tehdä.
Mies keskittyy jauhamaan siitä "paremmasta" ideastaan eikä sitten tee edes sitä.
ap
Tuollainen passiivissa puhuminen ja vihjailu ei toimi ilmiselvästi. Jos haluat miehen tekevän jonkin mielestäsi tärkeän asian tai auttavan siinä sinua, pyydä. Ilmaise suoraan.
Nyt avaat keskustelua tyyliin joka kannustaa listaamaan tekemättömiä asioita. Mies reagoi avaukseesi vuoropuhelulla samaan tyyliin. Suotta siitä otat itseesi. Sen jälkeen kun kumpikin on listansa luetellut, olisi sen varsinaisen keskustelun paikka sopia tekpjärjestyksestä, aikataulusta, käytännöistä yms. Ilmeisesti kuitenkin lopetat tässä kohtaa vuoropuhelun uhriutumisesi tarmossa joten mies ei koskaan saa selville että sinun listasi edellyttäisi hänen apua ja on sinulle tärkeä.
Olen käyttänyt kaikkia mahdollisia kielimuotoja aktiivista passiiviin jne. Enkä ole vihjaillut yhtään mitään. Ei ole tapani puhua. Mies on savolainen, eikä edes osaa aktiivia. Kaikki aina vain tapahtuu hänelle.
Lopputulos on aina se, että minun puheeni muuttuu mykäksi piipitykseksi perheenpään runnomassa käsittelyssä. Se tässä on se ongelma. Mitätöinti.
ap
Sanon jotain että "se ja se pitäisi tehdä" tai että "aloin nyt tekemään sitä ja sitä".
Hän EI IKINÄ SANO, että "totta" tai "hyvä idea", vaan vastaa aina, että "se ja se pitää tehdä" tai "mökilläkin odottaa se ja se".
Sinä siis heittelet ideoita, mitä pitäisi tehdä tai kerrot mitä aiot tehdä. Kyllä se on vihjailua jos tosiasiassa haluaisit miehen tekevän nämä asiat puolestasi tai säntäävän auttamaan sinua. Et sano mitä haluat, et ilmaise itseäsi ymmärrettävästi. Mies sen sijaan kuulee kirjaimellisesti sen mitä sanot ja vastaa samalla linjalla. Mies osaa kommunikoida, sinä et.
Viimeisin esimerkki:
Meidän pakastin on sikin sokin sekaisin uutta ja vanhaa, marjoja ja ruokien loppuja.
OIen nyt kaksi viikkoa käyttänyt sieltä tavaraa pois ja sain eilen yhden lokeron tyhjäksi, johon nyt voi laittaa niitä ruokia, joita mahdollisesti nyt jää yli.
Sanoin tästä hankkeesta jo viikko sitten ja eilen sanoin kuusi kertaa, että nyt siellä pakastimessa on yksi lokero, johon ei saa tunkea mitä sattuu vaan että nyt vähitellen pitää saada se pakastin järjestykseen.
Näytin sen tyhjän lokeron hänelle. Ja selitin miten sieltä nyt järkevimmin erottaa uudet ja vanhat marjat jne.
Tänään sanoin että otan sieltä pakastimesta mökillekin eväät.
Koska se kodin pakastin pitää saada järjestykseen.
Mies alkaa tohottaa, miten mökin pakastin pitää tyhjentää, mökin pakastin pitää tyhjentää, mökin pakastin pitää tyhjentää. Ei kuule eikä kuuntele.
Ja kun avasin pakastimen, hän oli työntänyt sen tyhjän lokeron täyteen epämääräistä tavaraa.
Mitään säntäilyä, epäselvää tai ylivoimaista asiassa ei minun puoleltani ollut.
Hän ei kuuntele, ei rekisteröi sanomisiani, keksii aina jonkin oman jota alkaa säntäillä (mökin pakastimessa ei edes ole mitään) ja sitten vielä suuttuu, kun sanon siitä että miksi ihmeessä hänen on pitänyt erikseen mennä nyt vielä sotkemaan se pakastin.
Tämä on kuin täällä olisi uppiniskainen ongelmateini, eikä perheen toinen aikuinen.
ap
Kirjoita hänelle aanelonen, jossa on numeroituina kappaleina asia.
1. Tyhjensin pakastimesta lokeron x.
2. Tämän ansiosta uudet marjat menevät siihen ja siihen ja vanhoja marjoja syödään muualta pakastimesta ensin.
3. Tyhjään tilaan tulee jatkossa vain ruokasatseja.
4. Muut pakastimeen laitettavat asiat menevät sinne ja sinne.
Ja sitten alle päiväys ja miehen allekirjoitus.
Vai jäikö mieheltä ymmärtämättä se, mihin ne omat lisäykset olisi pitänyt laittaa - mitä ne siis olivat?
Täytyy myöntää, että minä luin tuon viestisi, ja menin sekaisin pitikö sinne siis laittaa marjoja vai mitä sinne uuteen tilaan ja mihin muut lisäykset tulevat. Minä kuitenkin luin sen ja olin kiinnostunut. Kun luin uudelleen, huomasin ymmärtäneeni miten sattuu. Jos mies on ahdistunut ja viesti suullinen, niin hiukan hankalaa hänen on ehkä hahmottaa ohjeet vaikkei olisikaan mitään aggressiivista hänen touhussaan.
Niissä lokeroissa on aina ollut edessä selkeät nimet, mitä laittaa minnekin.
Ja ainoa toive oli, että "älä tunge siihen tyhjään mitään" eli mitään en pyytänyt miestä tekemään.
Kerroin vain miten se aarrekaappipakastin on nyt minun tarkoitus setviä.
Mutta nyt meidän perheen ykkösprioriteetti on varmaan vielä koko viikonlopunkin se mökin tyhjä pakastin.
ap
Nyt minä en ymmärrä. Kirjoitin tuon listaviestin johon nyt vastaat. Puretaanpa nyt hiukan viestiäsi.
- miksi kerrot minulle, että lokeroissa on aina ollut selkeät nimet. Nehän eivät ole auttaneet vaan niitä on lakattu noudattamasta. Yleensä siihen on jokin selvä syy, kaappi on ollut jossain vaiheessa sen verran täysi, että on pitänyt laittaa väärään lokeroon. Tulos on aarrekaappi kuten sanoit. Miksi siis nyt kerrot tämän ikään kuin se olisi toiminnassa oleva ohjeistus jota miehen vain pitäisi ymmärtää noudattaa?
- miksi kerrot minulle, että mitään et pyytänyt miestä tekemään. Eihän minun viestini anna siihen mitään aihetta eikä sinun vastauksesi vastaa minulle lainkaan vaan ilmeisesti kommentoi jonkun tahallaan häijyilevän paineistukseen. Samalla et vastaa lainkaan asioihin joita viestissäni esitin. Seuraa jatkokysymys - miksi luennoit miehellesi pakastimesta jos samaan aikaan korostat, ettet pyytänyt häntä tekemään mitään. Tekemisestä pidättäytymiseen pyytäminen on myös pyytämistä. Että jos käytät pakastinta niin tee x äläkä y. Ja ilmeisestihän mies käyttää pakastinta. Eli teillä on kaksi enemmän tai vähemmän hysteeristä kokkia jotka eivät ymmärrä toisiaan ja kumpikaan ei ymmärrä miksi.
- seuraava lauseesi on kertakaikkiaan outo. Ethän sinä kertonut miehelle vain, miten aiot seuraavaksi pakastimen setviä. Jos et pyytänyt häneltä tuossa mitään niin minkä takia miehen piti sitä luentoa kuunnella? Esitelmöit vain siitä, mitä itse aiot tehdä, miksi? Minä en voi ymmärtää sitä sivullisena joten olen varma että mieskään ei ymmärrä, mitä haluat häneltä siinä tilanteessa. Ymmärrän että viestit ristiriitaisesti jos olet pitkään tottunut siihen että metsään menee joka tapauksessa, ja suoran pyytämisen vaihtoehto on käytetty loppuun. Vai eikö mies normaalisti käytä pakastinta lainkaan ja nyt kun luennoit siitä, hän alkoikin välittömästi säheltää sinne jotain. Mutta jos näin oli, niin sitten ymmärrän luentoa vielä heikommin. Siinä tapauksessa miehen sähellys mökkipakastimen kanssa kuulostaa piilevästi lapsen ahdistuneelta kotileikiltä, jossa tämä ulkoistaa ahdistuksensa noin.
Summa summarum, tarvitset jotain apua. Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että miehellä voi olla jotain neurologista häikkää ja kaikki sen jälkeen tuleva kaaos ja ahdistus on kerrostumaa sen päälle. Mutta sinun täytyy rauhoittua ja opetella vastaamaan siihen mitä toinen kysyy ja keskustelemaan uudelleen.
Ilkiöistä älä piittaa, he ovat täällä vain lyömässä löylyä työkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pakastin-homma kuulostaa ihan kauhean sekavalta. Miksi te molemmat pyöritte siellä pakastimella koko ajan? Teillä pitäisi varmaan olla kaksi pakastinta. Toinen, jossa on muutama laatikko eineksiä ja sellaista varten ja sitten sulle oma, isompi, mihin voit tehdä omenasosetta ja laittaa mustikat ja muut.
Ja sitten tästä lähtien tee vain sellaisia hommia, mistä itse tykkäät. Jos haluat leikata pensasaidan, niin leikkaat, eikä sitä tarvitse kertoa sille miehelle ollenkaan. Jos taas haluat jotain, niin sanot sille miehelle että: "Haluaisin, että pensasaita näyttäisi vähän siistimmältä." Mies sitten leikkaa sen, jos ehtii tai haluaa tehdä sinulle mieliksi. Mutta älä nalkuta siitä, äläkä enää vihjaile ja v i t t u i l e tuolla passiivis-agressiivisella tavalla koko ajan. Kauhea työleiri teillä siellä tuntuu olevan...
MINÄ EN VIHJAILE TAI VITTUILE.
Minä sanon asiallisesti ja selkeästi mitä pitää tehdä, milloin ja millä tai että mitä odotan mieheltä (riittää että ei sotke), ja sitten alkaa järjetön säntäily autopaikan syreenistä tai mökin pakastimesta.
AINA.
Ja minä en ikinä saa tehdä mitään mieluista, koska kaikki aika menee tähän sotkuun.
Tällä viikolla siivosin mm eteisen ja löysin 6 erilaista kassia, jotka roikkui lasten naulakossa ja joissa oli miehen vaatteita. Hän ei siis ole osannut laittaa mökiltä tullessa omia vaatteitaan omista kasseista omaan vaatekaappiin SEN JÄLKEEN KUN MINÄ OLEN ENSIN VIENYT NE KASSIT SINNE HÄNEN KAAPPINSA ETEEN, vaan hän on tuuppinut ne lasten tavaroiden sekaan.
Ja nyt on kolme viikkoa sitten etsitty takkia, joka oli yhdessä näistä kasseista.
ap
Mitkä olivat aikanaan ne meriitit, joiden vuoksi valitsit tämän miehen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pakastin-homma kuulostaa ihan kauhean sekavalta. Miksi te molemmat pyöritte siellä pakastimella koko ajan? Teillä pitäisi varmaan olla kaksi pakastinta. Toinen, jossa on muutama laatikko eineksiä ja sellaista varten ja sitten sulle oma, isompi, mihin voit tehdä omenasosetta ja laittaa mustikat ja muut.
Ja sitten tästä lähtien tee vain sellaisia hommia, mistä itse tykkäät. Jos haluat leikata pensasaidan, niin leikkaat, eikä sitä tarvitse kertoa sille miehelle ollenkaan. Jos taas haluat jotain, niin sanot sille miehelle että: "Haluaisin, että pensasaita näyttäisi vähän siistimmältä." Mies sitten leikkaa sen, jos ehtii tai haluaa tehdä sinulle mieliksi. Mutta älä nalkuta siitä, äläkä enää vihjaile ja v i t t u i l e tuolla passiivis-agressiivisella tavalla koko ajan. Kauhea työleiri teillä siellä tuntuu olevan...
MINÄ EN VIHJAILE TAI VITTUILE.
Minä sanon asiallisesti ja selkeästi mitä pitää tehdä, milloin ja millä tai että mitä odotan mieheltä (riittää että ei sotke), ja sitten alkaa järjetön säntäily autopaikan syreenistä tai mökin pakastimesta.
AINA.
Ja minä en ikinä saa tehdä mitään mieluista, koska kaikki aika menee tähän sotkuun.
Tällä viikolla siivosin mm eteisen ja löysin 6 erilaista kassia, jotka roikkui lasten naulakossa ja joissa oli miehen vaatteita. Hän ei siis ole osannut laittaa mökiltä tullessa omia vaatteitaan omista kasseista omaan vaatekaappiin SEN JÄLKEEN KUN MINÄ OLEN ENSIN VIENYT NE KASSIT SINNE HÄNEN KAAPPINSA ETEEN, vaan hän on tuuppinut ne lasten tavaroiden sekaan.
Ja nyt on kolme viikkoa sitten etsitty takkia, joka oli yhdessä näistä kasseista.
ap
No, mukava, ettet vihjaile tai veetuile, mutta et varmaan kauhean kivaa seuraa ole kumminkaan. Tuo ei vaikuta avioliitolta, vaan työsuhteelta, jossa sinä olet se kellokalle. Ainakin tavaraa teillä on liikaa, se on ihan selvä. Onko mies muuttunut lähiaikoina? Jos on, niin aivotoiminnassa on sitten jotain vikaa. Jos on aina ollut tuollainen höösä, niin sitten on. Ihmiset voi kyllä muuttua, mutta ei käskyttämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pakastin-homma kuulostaa ihan kauhean sekavalta. Miksi te molemmat pyöritte siellä pakastimella koko ajan? Teillä pitäisi varmaan olla kaksi pakastinta. Toinen, jossa on muutama laatikko eineksiä ja sellaista varten ja sitten sulle oma, isompi, mihin voit tehdä omenasosetta ja laittaa mustikat ja muut.
Ja sitten tästä lähtien tee vain sellaisia hommia, mistä itse tykkäät. Jos haluat leikata pensasaidan, niin leikkaat, eikä sitä tarvitse kertoa sille miehelle ollenkaan. Jos taas haluat jotain, niin sanot sille miehelle että: "Haluaisin, että pensasaita näyttäisi vähän siistimmältä." Mies sitten leikkaa sen, jos ehtii tai haluaa tehdä sinulle mieliksi. Mutta älä nalkuta siitä, äläkä enää vihjaile ja v i t t u i l e tuolla passiivis-agressiivisella tavalla koko ajan. Kauhea työleiri teillä siellä tuntuu olevan...
MINÄ EN VIHJAILE TAI VITTUILE.
Minä sanon asiallisesti ja selkeästi mitä pitää tehdä, milloin ja millä tai että mitä odotan mieheltä (riittää että ei sotke), ja sitten alkaa järjetön säntäily autopaikan syreenistä tai mökin pakastimesta.
AINA.
Ja minä en ikinä saa tehdä mitään mieluista, koska kaikki aika menee tähän sotkuun.
Tällä viikolla siivosin mm eteisen ja löysin 6 erilaista kassia, jotka roikkui lasten naulakossa ja joissa oli miehen vaatteita. Hän ei siis ole osannut laittaa mökiltä tullessa omia vaatteitaan omista kasseista omaan vaatekaappiin SEN JÄLKEEN KUN MINÄ OLEN ENSIN VIENYT NE KASSIT SINNE HÄNEN KAAPPINSA ETEEN, vaan hän on tuuppinut ne lasten tavaroiden sekaan.
Ja nyt on kolme viikkoa sitten etsitty takkia, joka oli yhdessä näistä kasseista.
ap
No, mukava, ettet vihjaile tai veetuile, mutta et varmaan kauhean kivaa seuraa ole kumminkaan. Tuo ei vaikuta avioliitolta, vaan työsuhteelta, jossa sinä olet se kellokalle. Ainakin tavaraa teillä on liikaa, se on ihan selvä. Onko mies muuttunut lähiaikoina? Jos on, niin aivotoiminnassa on sitten jotain vikaa. Jos on aina ollut tuollainen höösä, niin sitten on. Ihmiset voi kyllä muuttua, mutta ei käskyttämällä.
Ei meillä ole liikaa tavaraa. Miehellä on, koska hän ei osaa tehdä mitään ostamatta siihen ensin uutta työkalua tai välinettä. Olen mm nyt inventoinut täältä kuusi isoa laukullista sideharsoja ja laastareita, koska hän ei osaa koskaan katsoa ensin kotoa, vaan menee aina apteekkiin ostamaan uudet. Olisi viime viikolla mennyt taas apteekkiin, mutta kielsin. Ja eihän hän mitään löydäkään koska törkkii kaiken ihan minne sattuu.
Ja siitä pakastimesta sanoin siksi, että haluan nyt että se syödään ensin tyhjäksi, sen sijaan että hän ostaa ja ostaa lisää ja säilöö kaiken sinne sikin sokin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tuo pakastin-homma kuulostaa ihan kauhean sekavalta. Miksi te molemmat pyöritte siellä pakastimella koko ajan? Teillä pitäisi varmaan olla kaksi pakastinta. Toinen, jossa on muutama laatikko eineksiä ja sellaista varten ja sitten sulle oma, isompi, mihin voit tehdä omenasosetta ja laittaa mustikat ja muut.
Ja sitten tästä lähtien tee vain sellaisia hommia, mistä itse tykkäät. Jos haluat leikata pensasaidan, niin leikkaat, eikä sitä tarvitse kertoa sille miehelle ollenkaan. Jos taas haluat jotain, niin sanot sille miehelle että: "Haluaisin, että pensasaita näyttäisi vähän siistimmältä." Mies sitten leikkaa sen, jos ehtii tai haluaa tehdä sinulle mieliksi. Mutta älä nalkuta siitä, äläkä enää vihjaile ja v i t t u i l e tuolla passiivis-agressiivisella tavalla koko ajan. Kauhea työleiri teillä siellä tuntuu olevan...
En kyllä ymmärrä miten yhden pakastinlokeron tyhjentämiseen menee kaksi viikkoa.
Itse ottaisin sen vanhojen tuotteiden lokeron heti yhtenä päivänä tyhjäksi ja juuri vaikka yhteen isoon muovipussiin otsikkona: käytä nämä ensin.
Sitten lajittelisin heti siihen tyhjään lokeroon ne uudemmat tuotteet jotka jo ovat pakastimessa. Silloin tulisi uusi tyhjä tila johon sitten alkaisin laittaa uusia tuotteita sitä mukaa kun niitä tulee.
Kun ei olisi uusille tuotteille kun yksi tila mihin voi laittaa jotain niin ei voi mennä sekaisin mikään tuote tai lokero pahasti ainakaan.
Olisi otettuna erikseen ne ensin käytettävät tuotteet.
Lokero jossa on seuraavaksi käytettävät tuotteet. Se olisi melko täynnä tai vaikka joku kansi päällä.
Tyhjä lokero uusille tuotteille.
Miten se mues on niin aktiivinen pakastaja, että heti oli ehtinyt sekoittaa järjestelmän? Jos sinä hoidat marja- ja sosepuolen?
Kuinka kaksi aikuista henkilöä voi saada aikaan sekasotkun kuinka pakastinta käytetään?
Sano miehelle, ettei jatkossa laita mitään pakastimeen. Eikä ota sieltä mitään yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pakastin-homma kuulostaa ihan kauhean sekavalta. Miksi te molemmat pyöritte siellä pakastimella koko ajan? Teillä pitäisi varmaan olla kaksi pakastinta. Toinen, jossa on muutama laatikko eineksiä ja sellaista varten ja sitten sulle oma, isompi, mihin voit tehdä omenasosetta ja laittaa mustikat ja muut.
Ja sitten tästä lähtien tee vain sellaisia hommia, mistä itse tykkäät. Jos haluat leikata pensasaidan, niin leikkaat, eikä sitä tarvitse kertoa sille miehelle ollenkaan. Jos taas haluat jotain, niin sanot sille miehelle että: "Haluaisin, että pensasaita näyttäisi vähän siistimmältä." Mies sitten leikkaa sen, jos ehtii tai haluaa tehdä sinulle mieliksi. Mutta älä nalkuta siitä, äläkä enää vihjaile ja v i t t u i l e tuolla passiivis-agressiivisella tavalla koko ajan. Kauhea työleiri teillä siellä tuntuu olevan...
MINÄ EN VIHJAILE TAI VITTUILE.
Minä sanon asiallisesti ja selkeästi mitä pitää tehdä, milloin ja millä tai että mitä odotan mieheltä (riittää että ei sotke), ja sitten alkaa järjetön säntäily autopaikan syreenistä tai mökin pakastimesta.
AINA.
Ja minä en ikinä saa tehdä mitään mieluista, koska kaikki aika menee tähän sotkuun.
Tällä viikolla siivosin mm eteisen ja löysin 6 erilaista kassia, jotka roikkui lasten naulakossa ja joissa oli miehen vaatteita. Hän ei siis ole osannut laittaa mökiltä tullessa omia vaatteitaan omista kasseista omaan vaatekaappiin SEN JÄLKEEN KUN MINÄ OLEN ENSIN VIENYT NE KASSIT SINNE HÄNEN KAAPPINSA ETEEN, vaan hän on tuuppinut ne lasten tavaroiden sekaan.
Ja nyt on kolme viikkoa sitten etsitty takkia, joka oli yhdessä näistä kasseista.
ap
No, mukava, ettet vihjaile tai veetuile, mutta et varmaan kauhean kivaa seuraa ole kumminkaan. Tuo ei vaikuta avioliitolta, vaan työsuhteelta, jossa sinä olet se kellokalle. Ainakin tavaraa teillä on liikaa, se on ihan selvä. Onko mies muuttunut lähiaikoina? Jos on, niin aivotoiminnassa on sitten jotain vikaa. Jos on aina ollut tuollainen höösä, niin sitten on. Ihmiset voi kyllä muuttua, mutta ei käskyttämällä.
Ei meillä ole liikaa tavaraa. Miehellä on, koska hän ei osaa tehdä mitään ostamatta siihen ensin uutta työkalua tai välinettä. Olen mm nyt inventoinut täältä kuusi isoa laukullista sideharsoja ja laastareita, koska hän ei osaa koskaan katsoa ensin kotoa, vaan menee aina apteekkiin ostamaan uudet. Olisi viime viikolla mennyt taas apteekkiin, mutta kielsin. Ja eihän hän mitään löydäkään koska törkkii kaiken ihan minne sattuu.
Ja siitä pakastimesta sanoin siksi, että haluan nyt että se syödään ensin tyhjäksi, sen sijaan että hän ostaa ja ostaa lisää ja säilöö kaiken sinne sikin sokin.
ap
Kyllä on vakka kantensa valinnut. Omituisia höpöttäjiä molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- miksi kerrot minulle, että lokeroissa on aina ollut selkeät nimet. Nehän eivät ole auttaneet vaan niitä on lakattu noudattamasta. Yleensä siihen on jokin selvä syy, kaappi on ollut jossain vaiheessa sen verran täysi, että on pitänyt laittaa väärään lokeroon. Tulos on aarrekaappi kuten sanoit. Miksi siis nyt kerrot tämän ikään kuin se olisi toiminnassa oleva ohjeistus jota miehen vain pitäisi ymmärtää noudattaa?
KOSKA SE EI OLE VALJENNUT EDELLEENKÄÄN. EIKÄ SE OLE VAIN MIEHELLE, VAAN KOKO PERHEELLE.
- miksi kerrot minulle, että mitään et pyytänyt miestä tekemään. Eihän minun viestini anna siihen mitään aihetta eikä sinun vastauksesi vastaa minulle lainkaan vaan ilmeisesti kommentoi jonkun tahallaan häijyilevän paineistukseen. Samalla et vastaa lainkaan asioihin joita viestissäni esitin. Seuraa jatkokysymys - miksi luennoit miehellesi pakastimesta jos samaan aikaan korostat, ettet pyytänyt häntä tekemään mitään. Tekemisestä pidättäytymiseen pyytäminen on myös pyytämistä. Että jos käytät pakastinta niin tee x äläkä y. Ja ilmeisestihän mies käyttää pakastinta. Eli teillä on kaksi enemmän tai vähemmän hysteeristä kokkia jotka eivät ymmärrä toisiaan ja kumpikaan ei ymmärrä miksi.
SE ETTÄ HALUAA ALKEELLISEN JÄRJESTYKSEN EI OLE HYSTERIAA.
- seuraava lauseesi on kertakaikkiaan outo. Ethän sinä kertonut miehelle vain, miten aiot seuraavaksi pakastimen setviä. Jos et pyytänyt häneltä tuossa mitään niin minkä takia miehen piti sitä luentoa kuunnella? Esitelmöit vain siitä, mitä itse aiot tehdä, miksi? Minä en voi ymmärtää sitä sivullisena joten olen varma että mieskään ei ymmärrä, mitä haluat häneltä siinä tilanteessa. Ymmärrän että viestit ristiriitaisesti jos olet pitkään tottunut siihen että metsään menee joka tapauksessa, ja suoran pyytämisen vaihtoehto on käytetty loppuun. Vai eikö mies normaalisti käytä pakastinta lainkaan ja nyt kun luennoit siitä, hän alkoikin välittömästi säheltää sinne jotain. Mutta jos näin oli, niin sitten ymmärrän luentoa vielä heikommin. Siinä tapauksessa miehen sähellys mökkipakastimen kanssa kuulostaa piilevästi lapsen ahdistuneelta kotileikiltä, jossa tämä ulkoistaa ahdistuksensa noin.
EN MINÄ LUENNOINUT. SEN SANAN SINÄ KEKSIT VITTUILLAKSESI. NÄYTIN SEN TYHJÄN LOKERON KONKREETTISESTI SIINÄ TOIVOSSA, ETTÄ VIESTI MENISI KONKRETIALLA PAREMMIN PERILLE.
.Summa summarum, tarvitset jotain apua. Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että miehellä voi olla jotain neurologista häikkää ja kaikki sen jälkeen tuleva kaaos ja ahdistus on kerrostumaa sen päälle. Mutta sinun täytyy rauhoittua ja opetella vastaamaan siihen mitä toinen kysyy ja keskustelemaan uudelleen.
EI HÄN MITÄÄN KYSYNYT.
Ilkiöistä älä piittaa, he ovat täällä vain lyömässä löylyä työkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ap tutustua ADHD oireisiin. Ei se miehen käytöstä muuta, mutta auttaa ehkä sinua. Ja erityisesti auttaa tarkkailemaan lasten käytöstä, ADHD on periytyvä.
Kuuntelisit mietäsi eli meneppä leikkaamaan se syreeni ettei sitä kokoajan tartte hokea
Sulle ei tunnu menevän perille mikään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äh, tämä keskustelu ajautuu taas siihen, että ei nähdä metsää puilta. Apn ongelma ei ole pakastin tai pensasaita, ne ovat vain esimerkkejä toistuvasta käytöksestä.
Ap tunnistatko miehesi, jos luet esim. ADHD-oireisen käytöksestä? Helpottaisiko omaa oloasi, jos puhuisit lääkärin kanssa miehen käytöksestä? Oletan, että mies ei ole halukas hakemaan muutosta.
Lopulta sinun on tehtävä päätös, onko parisuhteessanne enemmän hyvää kuin huonoa. Toista ihmistä on vaikea muuttaa, voit muuttaa vain omaa suhtautumistasi.
https://adhd-liitto.fi/tukea/puhelinneuvonta/
ADHD liitto tarjoaa myös puhelinneuvontaa ja chatin.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelisit mietäsi eli meneppä leikkaamaan se syreeni ettei sitä kokoajan tartte hokea
Sulle ei tunnu menevän perille mikään
Olen sen leikannut jo.
Eikö sitä mökinkin pakastinta voi tyhjentää? Winwin, tai ehdota miehelle että hyvä idea, jos mä hoidan kodin pakastimen niin hoitaako hän mökin? Sama juttu niistä puskista. Miksi ette sitten yhdessä leikanneet sitä syreeniä ja pensaita. Sopikaa aika, kun nämä asiat teette yhdessä. Kommunikoikaa!
♥️♥️♥️
Quinn kirjoitti:
Eikö sitä mökinkin pakastinta voi tyhjentää? Winwin, tai ehdota miehelle että hyvä idea, jos mä hoidan kodin pakastimen niin hoitaako hän mökin? Sama juttu niistä puskista. Miksi ette sitten yhdessä leikanneet sitä syreeniä ja pensaita. Sopikaa aika, kun nämä asiat teette yhdessä. Kommunikoikaa!
Se mökin pakastin on TYHJÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hän ei saa kertoa sinulle, mitä hän suunnittelee tekevänsä, mutta sinä saat kertoa hänelle, mitä sinä suunnittelet tekeväsi?
Totta kai hän saa kertoa.
Mutta miksi hänen pitää aina sivuuttaa, painaa alas ja mitätöidä se minun ideani? Miksei hän voi kertoa sitä omaa ideaasi milloinkaan muulloin?
Koska nyt MITÄÄN mitä minä haluaisin ei koskaan oteta yhteiselle tekemislistalle. Tai saanhan minä sen sitten yksinäni tehdä. Moni niistä sellaisia että naisihmisen tosi hankala niitä yksinään tehdä.
Mies keskittyy jauhamaan siitä "paremmasta" ideastaan eikä sitten tee edes sitä.
ap
Tästä tuli exä mieleen. Koko ajan ideoita mitä pitäisi tehdä, aina ympäripyöreästi että "pitäisi tehdä x" tai "viikonloppuna tehdään y" mutta oikeasti tarkoitti että minun pitäisi tehdä, mitään ei vaan voinut koskaan pyytää tai sanoa suoraan vaan aina vihjailua, manipulointia, konditionaalia ja passiivia.
Mökin pakastin on tyhjä.
Olen yrittänyt tehdä yhdessä. Ei onnistu. Koska hänen päänsä täyttää se "autopaikan syreeni" tai sitten hän karkaa välineostoksille.
Olen yrittänyt sopia, että hoitaa itse jotain alusta loppuun.
Esimerkiksi esikoisen pankkikortti. Projekti kesti rapiat kolme vuotta, mies kävi kahdesti siellä pankissa, mutta oli hukannut lapsen saamat paperit, minä etsin ne sitten lopulta ja hoidin homman loppuun, koska lapsen oli pakko saada nyt ne verkkotunnukset päästäkseen omakantaan.
Olen yrittänyt sopia, että minä hoidan jotain kokonaan. Esimerkiksi nyt ruoanlaitto. Seuraus on se, että hän on nalkuttanut kahdesta kesäkurpitsasta jääkaapissa nyt 1,5 viikkoa. Että meneekö ne hukkaan kun niistä ei vieläkään ole tehty mitään. Eli hän nalkuttaa kyllä, armottomasti, ja sekaantuu niihin asioihin, joidne piti olla minun kontollani.
ap
ap
Välittömästi moro ja näkemiin.