Lue keskustelun säännöt.
Miehen 16-vuotias poika ilmestyi ovelle
08.10.2014 |
Ollaan naimisissa, meillä on kaksi tyttöä. Ikinä ei sanallakaan mies ole vihjannut että hänellä jo ennestään lapsi! Järkytys oli suuri kun menin avaamaan ja ovella täydellinen miehen kopio! En osannut tyrmistykseltäni muuta kuin pyytää pojan sisään. Selvisi että mies on asunut pojan äidin kanssa perheenä, he erosivat pojan ollessa kolmen. Minulle uskotteli esikoisemme olevan ensimmäinen lapsi! Nyt olen miehen kanssa riidellyt kolme päivää, en voi hyväksyä salailua, ja näin isossa asiassa! Mies ei ole pitänyt poikaan mitään yhteyttä kolmeentoista vuoteen, poika itse oli halunnut etsiä isänsä. Mitä nyt teen, koko elämäni tuntuu olevan yhtä suurta valhetta!
Kommentit (149)
Meillä voisi ilmestyä mun 18v poikani jonka olen antanut aikanaan adoptioon. Miehelleni se ei kyllä tulisi yllätyksenä mutta tuolle kohta 6v nuoremmalle lapselleni se tulisi täytenä yllätyksenä. En kyllä osaa sanoa mitä sun pitäisi tehdä, olisi luullut että olisi sulle kertonut vaikka näille nuoremmille lapsille ei olisikkaan kerrottu hänestä. t.ammattivalittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ainakaan syyllistä poikaa. Mielestäni sinun tulisi ottaa poika vastaan hyvin ja kohdella häntä kohteliaasti. Hän ei kuitenkaan ole syyllinen isänsä tekosiin. Miehen laittaisin selittämään miksi on hyljännyt lapsensa.
Ja elarien maksamisesta et ollut ollenkaan tietoinen?
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:35"]Ja elarien maksamisesta et ollut ollenkaan tietoinen?
[/quot
Kuka kyttää toisen pankkitiliä?
Mä olisin tuollaisessa tilanteessa äärettömän vihainen miehelle kahdesta syystä: 1. Sen mielestä on ollut ihan ok hylätä 3-vuotias lapsensa ja olla pitämättä mitään yhteyttä poikaan enää sen jälkeen. Sikamaista, raukkamaista ja anteeksiantamatonta. 2. Se ei ole kertonut lapsesta koskaan. Nuo on sellaisia asioita, että menisi kyllä uusiksi meidän parisuhteen pohja, sillä tuntuisi, etten tunne miestä ollenkaan. Enkä ole ollenkaan varma, pystyisinkö jatkamaan omaa suhdetta mieheen enää.
Pojalle olisin ystävällinen ja ottaisin hänet elämäämme mukaan; onhan nuoremmat lapset hänen sisarpuoliaan. Isää ei voi pakottaa olemaan yhteydessä poikaansa, mutta hän ei voi kieltää muita ihmisiä pitämästä yhteyttä.
Tsemppiä Ap:lle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ite haluis miestä joka on hyljännyt lapsensa.
Ja vielä valehdellu asiasta.
Tunteet on todella ristiriitaiset, en tiedä miten toimia! Olo on vain niin huijattu, luulin esikoista odottaessani että kaikki minulle uusi on molemmille sitä, mutta mies olikin kokenut kaiken jo aiemmin! Tytöt ovat iältään 6- ja 4-vuotiaat, ja he ottivat ''isoveljen'' innoissaan vastaan, esittelivät lelujaan jne. Ovat vielä niin pieniä etteivät ymmärtäneet ihmetellä ollenkaan. Itse en osannut suhtautua yhtä hyvin. Meillä on erilliset tilit, joten en tiedä maksaako mies elatusmaksua. Poika asuu sen verran kaukana, että tuskin tulee olemaan osa jokapäiväistä elämäämme, mutta semmoinen pommi tämä oli että vaikuttaa ja pitkään! -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munkin mielestä sikamainen mies kun on hylännyt lapsensa.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:34"]
Meillä voisi ilmestyä mun 18v poikani jonka olen antanut aikanaan adoptioon. Miehelleni se ei kyllä tulisi yllätyksenä mutta tuolle kohta 6v nuoremmalle lapselleni se tulisi täytenä yllätyksenä. En kyllä osaa sanoa mitä sun pitäisi tehdä, olisi luullut että olisi sulle kertonut vaikka näille nuoremmille lapsille ei olisikkaan kerrottu hänestä. t.ammattivalittaja
[/quote]
Eikö nyt alkaisi olla hyvä ikä kertoa tai aloittaa kertominen ikätasoon sopivasti? Mitä vanhempi lapsi sitä vaikeampi hänen on ottaa vastaan tuo tieto "salatusta sisaruksesta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:37"]
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:35"]Ja elarien maksamisesta et ollut ollenkaan tietoinen? [/quot Kuka kyttää toisen pankkitiliä?
[/quote]
Harva kyttää toisen pankkitiliä, mutta elatusmaksuista kysytään esim asuntolainahakemuksessa.
Joo, ei oo normaalia mieheltä tuollainen. Sen lisäksi, että pitäisin kylmänä ja tunteettomana miestä, joka hylkää lapsensa (on äiti tehnyt mitä vain) pitäisin hälyttävänä sitä, että noin isoja asioita paljastuu näin kauan jälkeenpäin: mitä muita osia miehesi persoonasta et tunne lainkaan?
asian voisi ajatella myös niin, että asia on miehelle hyvin kipeä, koska ei ole pystynyt siitä puhumaan. En usko, että kenelläkään on helppoa hylätä lastaan, joillekin se vaan tuntuu olevan ainoa ratkaisu jossain tilanteissa, siis ko. ihminen kokee että se on ainoa keinoa selvitä asiasta. Tai uskottelee itselleen, että se on parasta kaikkien/lapsen tms. kannalta. On vaikea tuomita heti pahaksi, kun ei tiedä, mikä miehen on tuohon ajanut.
En silti sano, että lapsen hylkääminen on missään tilanteessa oikein, enkä usko että se useimmissa tapauksissa olisi edes pakko tai ainoa keino. Tarkoitan vain sitä, että se lapsen hylännyt isä (tai joskus se voi olla äitikin) ei pystynyt, niillä kyvyillä, voimavaroilla ja tiedoilla, jotka hänella siinä tilanteessa oli, tekemään muuta ratkaisua kuin hylkäämään lapsen.
Ehkä hänellä on nyt mahdollisuus korjata asia. Ymmärrän, että tilanne on sinulle ikävä, kyllä miehen olisi pitänyt asiasta sinulle kertoa, minustakin on valehtelua olla kertomatta noin tärkeää asiaa. Omalle vaimolle pitäisi voida puhua kipeistäkin asioista. Olisin vihainen. Mutta antaisin miehelle tilaisuuden selittää, ja yrittäisin parhaani mukaan ymmärtää häntä. Jos siis kyseessä mielestäni hyvä mies. Ehkä hän ei sitä ole aina ollut, mutta ihminen voi muuttua. Sinä vaimona sen parhaiten varmaan tiedät, siis millainen mies hän on nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ymmärrä sitä, että koko entinen elämä pitäisi tilittää uudelle puolisolle.
Jokaisella on täysi oikeus yksityiseen. Ei kahdesta ihmisestä tule yksi, vaikka puolisoita ollaankin.
Ai että millainen mies hylkää lapsensa?
Kysykääpä itseltänne, millainen nainen estää miestä tapaamasta isäänsä. Tälläkin palstalla on jatkuvasti niitä ketjuja, joissa nainen on päättänyt, että mies ei saa olla missään tekemisissä lapsensa kanssa, ja saa tämän tahtonsa läpi tavalla tai toisella. On todella helppo etäännyttää mies lapsesta, jos nämä eivät asu saman katon alla.
Hienoa, että poika etsi isänsä käsiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 12:15"]
En kyllä ymmärrä sitä, että koko entinen elämä pitäisi tilittää uudelle puolisolle.
Jokaisella on täysi oikeus yksityiseen. Ei kahdesta ihmisestä tule yksi, vaikka puolisoita ollaankin.
[/quote]
No kyllä ne olennaiset osuudet, joista voi tulla juuri tällaisia shokkiyllätyksiä, pitäisi ehdottomasti kertoa.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 12:15"]
En kyllä ymmärrä sitä, että koko entinen elämä pitäisi tilittää uudelle puolisolle.
Jokaisella on täysi oikeus yksityiseen. Ei kahdesta ihmisestä tule yksi, vaikka puolisoita ollaankin.
[/quote]
Ei koko elämää tarvitsekaan kertoa, mutta tärkeät asiat kyllä, ja viimeistään siinä vaiheessa kun on tehty yhteisiä lapsia olisi minusta aika kertoa, jos toisella on lapsia jo ennestään.
Mutta ehkä se onkin vaikeaa kertoa siinä vaiheessa, kun yhteisiä lapsia syntyy, kun tuntuu että olisi pitänyt kertoa jo aiemmin. Ehkä tämä on se syy, ettei mies ole kertonut asiasta ollenkaan? Ensin ei pystynyt, ja myöhemmin ei enää voinut, kun ajatteli että olisi pitänyt kertoa jo aiemmin....
- 14 -
Lapsi nyt vaan minusta on sellainen asia ettei se jää sinne ''entiseen elämään'' vaan on hyvinkin ajankohtainen aina. Miksi joku ei haluaisi kertoa että hänellä on lapsi, ellei asiaan liity jotain salailtavaa? Pelkään pahoin että poika huomasi reaktiostani ettei hän ollut tervetullut. Mies ei ollut kotona kun poika tuli, ja tilanne oli todella ahdistava. Onneksi tytöt pelastivat tilanteen, ja minä pääsin keittiöön laittamaan kahvia ja selvittämään ajatuksiani. Kun mies tuli, hänen ilmeensä oli säikähtynyt kun näki pojan. Ovat todella toistensa peilikuvat, eli epäilystäkään isästä ei voi olla. Jotenkin se ilta selvittiin, mutta pojan lähdettyä on ollut jäätävä tunnelma. Mies ei suostu kertomaan miksi on salannut asian eikä sitä miksi hylkäsi lapsensa. Tytöt luulevat että minä olen pojankin äiti, äsken nelivuotias kysyi milloin veli taas tulee ''kotiin''.. Voi itku, mitä minä teen? -ap
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 12:18"]
Ai että millainen mies hylkää lapsensa?
Kysykääpä itseltänne, millainen nainen estää miestä tapaamasta isäänsä. Tälläkin palstalla on jatkuvasti niitä ketjuja, joissa nainen on päättänyt, että mies ei saa olla missään tekemisissä lapsensa kanssa, ja saa tämän tahtonsa läpi tavalla tai toisella. On todella helppo etäännyttää mies lapsesta, jos nämä eivät asu saman katon alla.
Hienoa, että poika etsi isänsä käsiinsä.
[/quote]
Mites se ilkeä exä on estänyt miestä kertomasta pojasta nykyiselle puolisolle eli ap:lle? Jollain lailla mä vielä ymmärrän, että exän harrastaman vieraanuttamisen seurauksena hylkää lapsensa, mutta että vielä valehtelee nykyiselle vuosikausia. Ikävä kyllä tuo valehtelu enemmänkin viittaa siihen, että mies hylkäsi lapsensa ihan tietoisesti ja piti asiasta visusti suunsa kiinni, koska tiesi että aika moni nainen ei ala suhteeseen saati tee lapsia miehen kanssa joka noin vaan kykenee jättämään entisen elämän ja oman lapsensa taakseen. Normaali mies olis jossain vaiheessa kertonut lapsestan, viimeistään silloin kun sitä ekaa lasta alettiin suunnitella.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 12:18"]Ai että millainen mies hylkää lapsensa?
Kysykääpä itseltänne, millainen nainen estää miestä tapaamasta isäänsä. Tälläkin palstalla on jatkuvasti niitä ketjuja, joissa nainen on päättänyt, että mies ei saa olla missään tekemisissä lapsensa kanssa, ja saa tämän tahtonsa läpi tavalla tai toisella. On todella helppo etäännyttää mies lapsesta, jos nämä eivät asu saman katon alla.
Hienoa, että poika etsi isänsä käsiinsä.
[/quote]
Ai niin, naisen vikahan tämäkin tietysti oli..
Jätä se sika tai anna anteeksi