Lue keskustelun säännöt.
Miehen 16-vuotias poika ilmestyi ovelle
08.10.2014 |
Ollaan naimisissa, meillä on kaksi tyttöä. Ikinä ei sanallakaan mies ole vihjannut että hänellä jo ennestään lapsi! Järkytys oli suuri kun menin avaamaan ja ovella täydellinen miehen kopio! En osannut tyrmistykseltäni muuta kuin pyytää pojan sisään. Selvisi että mies on asunut pojan äidin kanssa perheenä, he erosivat pojan ollessa kolmen. Minulle uskotteli esikoisemme olevan ensimmäinen lapsi! Nyt olen miehen kanssa riidellyt kolme päivää, en voi hyväksyä salailua, ja näin isossa asiassa! Mies ei ole pitänyt poikaan mitään yhteyttä kolmeentoista vuoteen, poika itse oli halunnut etsiä isänsä. Mitä nyt teen, koko elämäni tuntuu olevan yhtä suurta valhetta!
Kommentit (149)
Komppaan 142:a!:) tuli myös mieleen, jos hylääminen olisi miehen exän syy, mikä olisi silloin miehen motiivi olla kertomatta asiasta uudelle vainolleen? Jos hylkääminen ei olisikaan miehen syy. Silloin en ainakaan itse löytäisi asiasta mitään salattavaa. Muuta kuin ehkä tuon mitä joku aiemmin kommentoi (jos exällä on jotain negatiivksta tietoa miehestä.)
Jokatapauksessa. Olen huono arvuuttelemaan tällaisia, eikä tietysti edes pitäisi kun asia ei mulle kuulu. Ap, olet todella ihana ihminen ♥:) tsemppiä ja haleja sinne, kaikki varmasti järjrstyy ajallaan.
T.tyttö16
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 16:43"]Komppaan 142:a!:) tuli myös mieleen, jos hylääminen olisi miehen exän syy, mikä olisi silloin miehen motiivi olla kertomatta asiasta uudelle vainolleen? Jos hylkääminen ei olisikaan miehen syy. Silloin en ainakaan itse löytäisi asiasta mitään salattavaa. Muuta kuin ehkä tuon mitä joku aiemmin kommentoi (jos exällä on jotain negatiivksta tietoa miehestä.)
Jokatapauksessa. Olen huono arvuuttelemaan tällaisia, eikä tietysti edes pitäisi kun asia ei mulle kuulu. Ap, olet todella ihana ihminen ♥:) tsemppiä ja haleja sinne, kaikki varmasti järjrstyy ajallaan.
T.tyttö16
[/quote]taas näitä provoja uskotaan. Ap taitaa itse olla se eksä ja on mustasukkainen kun poika löysi isänsä ja äitipuolensa. 16vuotiaalla ei taida nyt aivot raksuttaa täysillä.
En voisi antaa anteeksi pojan puolesta...
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:55"]
Olo on vain niin huijattu, luulin esikoista odottaessani että kaikki minulle uusi on molemmille sitä, mutta mies olikin kokenut kaiken jo aiemmin![/quote]
Luin vain tähän asti. Sitten tökkäs. 'Minä ja minun lapsi'.
Ap voisi terapiassa selvittää itselleen, miksi miehellä ei ollut tilaa kertoa olemassa olevasta lapsestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tilanne siellä? Milloin poika on tulossa seuraavan kerran?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mikä tilanne teillä on nyt? :)
Törkeä mies ja isä! :(
Ole sinä ap nyt normaali ja järkevä aikuinen ja järkytyksestä huolimatta muista ettei ole pojan vika että hän on olemassa.
Hän tosiaan on sinun lastesi velipuoli ja siitä ei nyt pääse yli eikä ympäri.
Puhu miehelle ja yritä saada hänet ymmärtämään ettei voi poikaa toista kertaa hylätä sillä 16v. on kuitenkin vielä niin herkässä iässä että 2. hylkäys voi olla todella tuhoisaa.
Poika ei tarvitse äitipuolta mutta hän tarvitsee ystävän/tukijan joka auttaa ja ISÄN + siskopuolet elämäänsä ja se ystävä/tukija voit olla sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin jo aikuinen kun äitini meni uusiin naimisiin ja tällä miehellä oli pieni poika.
Mies toki kertoi pojasta mutta ei oikein osannut olla "oikea" isä. Äitini otti pojan perheenjäseneksi ja pikku hiljaa pojan ja isän välit läheni ja he tapasivat säännöllisesti. Poika sai isän ja isä pojan mutta ilman äitini järkevää asennetta näin tuskin olisi käynyt.
Ap auta poikaa ja miestäsi vaikka olet nyt ihan sekaisin. Älä usko mitään miehen paskapuheita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli niin surullinen olo tuon 16-vuotiaan puolesta. Miten ihminen (mies) voi olla noin tunteeton ja itsekäs? Ja että on osannut täysin järjestelmällisesti valehdella sinulle. Haluaisin niin tietää mitä tällaisten ihmisten päässä liikkuu. Miten he perustelevat tekonsa itselleen? Vai ovatko he vain niin puhtaasti itsekkäitä, että ainoa jolla on merkitystä, ovat he itse?
En osaa antaa yhtään hyvää neuvoa. Tai ehkä sen toiveen, että tarjoa tälle 16-vuotiaalle nyt edes ne puolisisarukset, vaikka isää ei olekaan tarjota. Hyvin surullinen tilanne.
En tietenkään syytä poikaa mistään! Hän jätti meille puhelinnumeronsa, ja ajattelin että laittaisin hänelle vaikka tekstiviestin ja kutsuisin hänet uudestaan kylään vaikka syyslomalla vähän pitemmäksi ajaksi. Olisiko se liian hätäistä? Miehelle aion puhua tänäiltana, kun tytöt menevät harrastuskerhoon. Yritän selvittää mitä hänen päässään liikkuu kun toimii näin. Eroamista en uskalla edes ajatella, sillä mietin näkisivätkö tytöt enää sen jälkeen isäänsä, vai hylkäisikö heidätkin? -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä niitä lapsia saa olla mutta ei niitä pidä salata!
Oletetaan, että ap olisi miestään oleellisesti varakkaampi. Totta kai ihan rahataloudellisista seikoista johtuen pitäisi kertoa olemassa olevasta lapsesta, jotta osataan varautua mahdolliseen kuolemantapaukseen ja sen taloudellisiin seurauksiin. Ja vaikkei olisikaan, olisi ap:n hyvä tietää, että perillisiä ilmaantuu enemmän kuin omat miehen perintöä jakamaan, ap kuitenkin osallistuu tämän varallisuuden kartuttamiseen.
Ja vaikkei piittaisi noista taloudellisista seikoista yhtään, pahinta on se, että mies on kyennyt salaamaan asian eikä tahdo nytkään avata sanallista arkkuaan ja kertoa, miksi on päätynyt noin huonolta, itsekkäältä ja kylmältä vaikuttavaan ratkaisuun. Ja lisäksi on osoittanut kykenevänsä päästämään suustaan vuosikausia valkoisia valheita ja tarkoituksellisia sanomattajättämisiä.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 13:21"]
Olin jo aikuinen kun äitini meni uusiin naimisiin ja tällä miehellä oli pieni poika.
Mies toki kertoi pojasta mutta ei oikein osannut olla "oikea" isä. Äitini otti pojan perheenjäseneksi ja pikku hiljaa pojan ja isän välit läheni ja he tapasivat säännöllisesti. Poika sai isän ja isä pojan mutta ilman äitini järkevää asennetta näin tuskin olisi käynyt.[/quote]
Ihanaa, että välillä positiivisiakin tarinoita, joilla onnellinen loppu.
Niin perintöasioihinkin tuo miehesi poika kyllä vaikuttaa. Meillä ei sellaista tilannetta ole koska adoptiolapsi perii adoptiovanhempansa. t.ammattivalittaja
Oikeastaan ei tuo ole millään lailla ap:n asia. Se on tapahtunut ennen suhdetta, ja siinä ei ole mitään rikollista. Jos koittaisit leikkiä aikuista ja oppia hyväksymään tuo tosiasiana.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 15:11"]
Ollaan nyt tavattu poikaa muutaman kerran, ja oikein mukavasti on tapaamiset menneet. Ihan normaali ja tervejärkinen lapsi kyseessä, kiitos vaan typerästä viestistäsi numero 139! Vielä ei ole varmaa saadaanko poika joulun aikana vieraaksi kun välimatka niin pitkä, lahja hänelle jokatapauksessa jo ostettu. -ap
[/quote]
Ihanaa, ap! Sydäntä lämmittää asenteesi ja hyväntahtoisuutesi poikaa kohtaan! Melkein kyynel vierähti silmäkulmaan kun luin ketjua nyt tänään ensimmäistä kertaa ja huomasin ketjun myötä, että ymmärrettävästä järkytyksestäsi huolimatta olet suurisydäminen ja järkevä Aikuinen, viisas nainen. Ihanaa että olet toivottanut pojan tervetulleeksi elämäänne! Kaikkea hyvää teille!