Av:n oma ITSETUNTOKAMPANJA! Kaikki mukaan!

Nyt ottaa kyllä itsetunnolle tämä kuoleva ketju. :D

-AP

Äläs nyt, ap, tämä ketju on ollut mielessäni koko päivän :) tänään oli hyvä päivä. Töissä paljon uusia juttuja ja totesin, etten olekaan ihan niin kuutamolla kuin kuvittelin. Ennemmin minä sain olla auttamassa muita kuin muut minua. Kohotti itsetuntoa, hieno olo! Olen muutenkin vasta muutama kuukausi sitten aloittanut uudessa työssä, joten mahtavaa saada onnistumisen kokemuksia.

En aloittanut aamua negatiivisella (sisäisellä) puheella. Ehkä olin liian väsynyt :D tai sitten jotain muutosta on matkan varrella tapahtunut. Monesti kieltämättä tartun pelkästään negatiivisiin juttuihin (haluan siitä eroon!!!), kuten "mikset oo voinu tehdä tiskejä?" vaikka miesparka on siivonnut talon lattiasta kattoon ja pessyt pyykitkin... Huoh. Joskus tuntuu, ettei mistään tule mitään. Ja sitten tuntee itsensä niin kelvottomaksi.

Vaan tänään on hyvä päivä! Onhan sullakin, ap? Ja kaikilla muillakin? Ja hei ap, pidetään me kaksistaan tää ketju pystyssä :D kohta meillä on niin hyvä itsetunto/-tuntemus/-luottamus ettei tosikaan! tv. iloinen nro 9

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 14:52"]

No voi vittu, itsetuntoa ei todellakaan korjata tällaisilla naiiveille hei tsemiä, ihanaa ou jee -ketjuilla. Häivy täältä.

t: ylipainoinen, aidosti vakavasti ahdistunut työtön sairaseläkeläinen, jonka arvioitu elinaika jää viiteenkymmeneen ikävuoteen. PS: miten jaat tsemiä mulle. Miten?

[/quote]

Tuossa ensimmäinen kommentoija tähän ketjuun joka EI ANSAITSE edes mitään tsemppiä keltään, nekin menee vaan hukkaan kuin helmet possuille.

Muistakaa aina että niin kauan kun olette:

-Suht terveitä

-Omaatte sellaisen ulkonäön että kehtaa mennä ulos

-Teillä on jotain tekemistä

-Läheisenne voivat melko hyvin

-Pärjäätte tuloillanne niin että ainakin katto pään päällä ja ruokaa pöydässä

niin teillä on asiat keskivertoa paremmin :)

Monikohan aloitti tämän aamun sättimällä itseään? Itse ainakin huomasin ajatelleeni että peilissä katsoo vastaan väsyneen näköinen nainen. Isot silmäpussit. Iho taaskin epätasainen. Hampaatkin on keltaiset. Naamaan on tullut lisää ryppyjä. Miksi pitää heti tarttua niihin huonoihin puoliin?

Yritän muuttaa ajattelutapaani ja aloittaa aamua positiivisemmilla ajatuksilla itsestäni. Tukkani sentään näytti tuuhealta, se on jo edistystä, normaalisti se menee päätä myöten!

-AP

Jes, ihana nro 9, annat toivoa minulle! Aloitetaan ainakin me kaksi oikein kova itsetunnonkohotuskuuri. (toivon että muutkin uskaltaa ilmoittautua mukaan!)

Se jos mikä kohottaa itsetuntoa, kun toiset luottaa omaan ammattitaitoon. Ja itsellekin jää hyvä mieli kun auttaa toisia. Ehkä siitäkin pitäisi ottaa joku tavoite itselle, auttaa toisia pelkästä auttamisen ilosta.

Viisaita ajatuksia 15! Liian usein käy niin että rypee itsesäälissä jonkun ihan mitättömän asian takia, kun voisi olla onnellinen että asiat on suht hyvin. Täytyy ottaa tavaksi aamusättimisen sijaan hokea tuota sinun mantraasi.

-AP

No niin, 9 täällä taas. Hienoa, ap, jos voin jotain toivoa antaa :) tänään taas tuntuu että oon pudonnut johonki suohon mistä ei hetkeen nousta. Naurattaa jo itseäkin tää mun alati vaihtuva mieliala. Huomenna kaikki on paremmin, vai mitä?

15, kiitos. Yritän muistaa :) Tää on tää nykyaika ja muun muassa some mikä aiheuttaa ainakin itsessäni pohjatonta osattomuuden tunnetta. Ja ihan turhaan. Eiköhän tyytymättömyys ole ihmisiin sisäänrakennettu juttu, aina voisi asiat olla paremmin. Itse kuulun niihin, joille mikään ei riitä. Varsinkaan omat suoritukset. En osaa pysähtyä (tai ole osannut, olen opetellut sitä ja oppinutkin hieman) nauttimaan siitä, miten paljon hyviä asioita olen saanut ja saavuttanut.

Ja nyt haaste ap:lle (ja kaikille muillekin, tiedän että olette siellä!): Kirjoita viisi asiaa, joissa olet onnistunut tänään. Tai kymmenen asiaa, joissa olet hyvä. Omien saavutusten/hyvien puolien kirjaaminen vasta nostaakin itsetuntoa! Palailen itse vähän paremmalla ajalla oman listani kanssa (tarvin piiitkän miettimistauon :D)

t.9

Viisi asiaa, joissa olen onnistunut tänään:

-Olen onnistunut olemaan tänään hieman aktiivisempi, enkä ole lojunut sohvalla koko päivää.

-Olin keittiön puolella ahkera enkä turvautunut valmisruokiin. Olen ehkä oppinut maustamaan ruokiani paremmin, kun puolisolta tuli kehuja.

-Olen ollut pidemmän aikaa apaattinen, mutta tänään jaksoin olla iloisempi. Tuli ihan mukavana muistutuksena itselle, että tällainen henkilö minä olen, kun vaan uskallan olla itseni.

-Neuloin villapaitaa eteenpäin. Olen vältellyt tämän tekemistä vaikka kuinka kauan, ja nimenomaan itsetunnon takia. Vertailen itseäni ammattilaisiin, vaikka olen aloittelija.

-Onnistuin olemaan tänään armollisempi itselleni.

Tässä listassa oli aika hankala päästä alkuun ja sai oikein tosissaan pohtia missä sitä on onnistunut. Taas olisi helpommalla keksinyt missä on epäonnistunut, mutta kun pääsi vauhtiin niin tuli jotenkin hyvä fiilis. Että sitä on ihan kuin vahingossa onnistunut jossain.

Hei rohkaistukaa ja laittakaa muutkin listojanne tänne! :)

9: Se on välillä melko erikoista millaista tunteiden vuoristorataa elämä on. Huomenna on varmasti parempi päivä. Sinäkin olet varmasti onnistunut tänään monessakin asiassa, ihan huomaamattasi!

-AP

Onko muita jotka ovat kasvaneet alkoholistiperheessä tai muuten "epävakaissa" oloissa, ja siitä johtuisi ainakin osittain itsetunto-ongelmat? Voisin suositella luettavaksi ainakin Tommy Hellstenin Virathepo olohuoneessa ja Elämän lapsi -teoksia :)

Minä olen alkanut opetella kuuntelemaan omia tunteitani ja tarpeitani, ja hyväksymään itseni myös heikompana. En siis tarkoita sitä, että minulla olisi oikeus käyttäytyä miten vaan, vaan sitä että minulla on oikeus muiden arvostukseen ja hyväksyntään (niin kuin meillä kaikilla), ja oikeus tunteisiini -olivat ne tunteet mitä hyvänsä.

Toinen mitä voisin suositella kaikille on Liisa Keltinkangas-Järvisen teokset :)

Yritänpä nyt minäkin keksiä viisi onnistumisen kokemusta. Jotenkin mielessä risteilee vain epäonnistumisia, tässä sen huomaa miten negatiivinen ihminen on :(

- Selvisin kamalasta työpäivästä

- Sain käännettyä päivän loppua kohti positiivisemmaksi omalla asenteellani ts. en jäänyt märehtimään aiempia ongelmiani

- Osasin iloita pienistä asioista, kuten hiljaisesta päiväkahvihetkestä

- Muistin antaa miehelle positiivista palautetta

- En hermostunut lähellekään kaikista asioista joista olisin voinut (saavutus tämäkin :D)

Olipa vaikeaa, pitää harjoitella useammin! Huomenna parempi päivä, sovitaan niin. t.9

Olen yleensä ottaen liian vaativa itseäni kohtaan, mutta tänään olen minimoinut kaikki työt/tehtävät minimiin, ja lisäksi herkutellut oikein olan takaa! Lisäkilojen uhalla ;) Ja nyt on vieläpä keskiviikko, eikä siis viikonloppu, jolloin olen sallinut itselleni "löysäilyn".

19: Minä olen alkoholistiperheestä, ja Virtahepo olohuoneessa oli erittäin avartava lukukokemus. Kiitos muistakin kirjavinkeistä, täytyy ehdottomasti tutustua tarkemmin! Liisa Keltinkangas-Järvinen on täysin uusi tuttavuus minulle. Jos on joku hänen kirja, josta kannattaa ehdottomasti aloittaa lukeminen, niin kerro ihmeessä. :)

Olen ottanut viikon teemaksi olla armollisempi itselleni. Olen herkutellut, mutta myös täysin paradoksaalisesti saanut kauan lykkäämiäni asioita tehtyä. Tuntuu täysin typerältä, että pelkää omaa puutteellisuuttaan ja virheellisyyttään niin paljon, että lakkaa tekemästä asioita, joista ennen nautti. Moni tuntemani huonon itsetunnon omaava, on myös itseään ruoskiva perfektionisti. Varmasti täälläkin on joukossa muutama?

-AP

19: Mun taustana ei ole alkoholistiperhe, mutta paljon yhteneväisyyksiä löytyy. Koko lapsuuteni ajan olen siis kärsinyt henkisestä väkivallasta. Hellstenin kirjat ovat kolahtaneet minuun.

Ap: Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut paljon mm. temperamentista ja sen vaikutuksesta. Olen aina kokenut itseni vääränlaiseksi (olen hyvin herkkä ja samalla äärettömän temperamenttinen, hankala yhdistelmä), joten temperamenttieroista lukeminen ja niiden tasavertaisuuden ymmärtäminen on auttanut minua hyväksymään itseäni paremmin. Suosittelen siis ainakin Temperamentti-teoksen lukemista!

(Lainaus Adlibriksen sivuilta Temperamentti-kirjan esittelystä: "Vaikka painopiste on lapsuuden ja murrosiän kehitysvuosissa, kirjasta on apua myös aikuisille, jotka haluavat oppia ymmärtämään paremmin itseään ja reaktioitaan. Aikuisuuden pohja on lapsuuden kokemuksissa.")

Ja loistavaa, ap, tästä se lähtee -> pienin askelin enenevään armollisuuteen sekä itseä että muita kohtaan! Olen kokenut ihan samaa, että huonommuuden tunteen vuoksi olen jättänyt esim. käsillä tekemisen kokonaan. Harmittaa, kun aina pitää vertailla itseään muihin. Ja kyllä, olen perfektionisti. Kaiken pitäisi olla täydellistä ja koko ajan ja pienikin virhe/puute tuntuu mitätöivän kaiken positiivisen. Osa tästä johtuu luonteestani, mutta lapsuudessani kokemat vaatimukset ovat varmasti vahvistaneet tätä puolta.

Olen ap niin iloinen, että aloitit tämän ketjun, kiitos tästä! Kirjoitellessa saa hyvin näkyväksi niitä pieniä positiivisia asioita, jotka on helppo hukuttaa kaiken negatiivisuuden alle. Ehkä tämä maailmankatsomus tästä pikku hiljaa muuttuu :)

Vastaaja nro 4 näkyy tähän mennessä olleen ainoa, joka on edelleen siinä negatiivisuuden suossa ilman haluakaan päästä pois. Siitäkin saa olla kiitollinen, kun on tajunnut sen, ettei kukaan tule minulle mitään onnellisuus-pakettia tarjoamaan. Ihan itse saa tehdä kaiken sen työn oman tasapainon ja onnen eteen. Valitettavasti, ja onneksi.

Oho, tulipa pitkä. Mukavaa päivää kaikille, muistakaa olla armollisia ;) t. 9

Negatiivisten ajatusten korvaaminen positiivisemmilla. Aloita miettimällä mitä ajatuksia hoet itsellesi. Jos hoet huomaamatta ja automaattisesti "olen huono" "en pärjää" ym. korjaa nämä hokemat esim "pärjään elämässä" - hokemilla.

Olosi paranee kun lakkaat itsesi mollaamisen.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 19:22"]

En tiedä teistä muista, mutta itselläni on auttanut kaikenlaiset tehtävät ja testit. Esim. tässäkin http://www.mll.fi/nuortennetti/mielenterveys/hyva-mina/kohota-itsetuntoa/ oli hieman surullista että sain keksimällä keksiä sivun lopussa olevaan vaakunaan täytettä.

-AP

[/quote]

Pakko nurista näistä tehtävistä, itse en ainakaan ole saanut niistä niin minkäännäköistä apua. Tuo vaakunakin... "ominaisuus, jota toiset kaipaavat poissaollessani" no tuskin kaipaavat mitään :D En todellakaan osaa tai ole niin ihmeellinen miltään osa-alueelta, että joku mua erityisesti sen vuoksi kaipaisi.

Muhun ei todellakaan tehoa tälläinen "oh, olet niin ihmeellinen"-ajattelu. En todellakaan ole mitenkään ihmeellinen tai erityisen tarpeellinen ihminen. Täysin tavallinen Pertti Perusduunari, joillaisia on maailman ihmisistä noin 80%. Kukaan ei menetä mitään jos ei saakaan minua ystäväkseen tai vaimokseen tai työntekijäkseen. Tilalle löytyy parissa sekunnissa toinen täysin vastaava ihminen.

Blääh.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 12:42"]

Pakko nurista näistä tehtävistä, itse en ainakaan ole saanut niistä niin minkäännäköistä apua. Tuo vaakunakin... "ominaisuus, jota toiset kaipaavat poissaollessani" no tuskin kaipaavat mitään :D En todellakaan osaa tai ole niin ihmeellinen miltään osa-alueelta, että joku mua erityisesti sen vuoksi kaipaisi.

Muhun ei todellakaan tehoa tälläinen "oh, olet niin ihmeellinen"-ajattelu. En todellakaan ole mitenkään ihmeellinen tai erityisen tarpeellinen ihminen. Täysin tavallinen Pertti Perusduunari, joillaisia on maailman ihmisistä noin 80%. Kukaan ei menetä mitään jos ei saakaan minua ystäväkseen tai vaimokseen tai työntekijäkseen. Tilalle löytyy parissa sekunnissa toinen täysin vastaava ihminen.

Blääh.

[/quote]

Pakko sanoa, etten usko tuohon. Varmasti sinussa on paljonkin ominaisuuksia, joita muut sinussa arvostavat ja joiden vuoksi haluavat kuulua lähipiiriisi. Minä ainakin haluan uskoa, että jokainen ihminen on erityinen, koska kahta täysin samanlaista henkilöä ei maailmasta löydy. Joo, olen itsekin kamppaillut näiden "en ole mitenkään erityinen, en osaa mitään erityistä"-ajatusten kanssa, mutta alkanut pikku hiljaa tiedostaa oman ainutlaatuisuuteni (vaikkakin melko tavanomaisen sellaisen!). Toivon lämpimästi, että sinäkin löydät kaiken tavallisuuden alta sen aidon, ainutlaatuisen itsesi :)

Komppaan edellistä! Vaikka nuo tehtävät ei tuntuisi itseä auttavan, niin silti kaikista löytyy jotain erityistä.

Ja 27, kiitos hyvistä vinkeistä! Omat ajatukset täytyy muuttaa, siitä se lähtee. Vaikkakin helpommin sanottu kuin tehty. :D

-AP

9: Kyllä olen ehdottomasti sitä mieltä että meitä "pehmeämpiäkin" persoonia täytyy olla. Jos vaan oppisi löytämään hieman sitä "röyhkeyttä" sanoa ei.

Välillä tuntuu että itsetunnon parantaminen on koko elämänmittainen projekti. Itsensä uudelleenohjelmointi on niin hitsin hankalaa. :D

32: Niinhän se on että meissä kaikissa on jotain vikoja. Kunhan vain saisi tähän jästipäähän taottua että se on ihan inhimillistä.

-AP

Se on hieman masentavaa että eteneminen on hidasta. En pidä päiväkirjaa, mutta muistan suunnilleen isot ahaa-elämykseni, joista olen (toivottavasti) lähtenyt parempaan suuntaan.

Hieno vinkki tuo asioiden pilkkominen pienemmiksi! Tuntuu heti jotenkin paljon helpommin saavutettavammalta.

Oli aika mielenkiintoista verrata ystäväni kanssa tunnelukko-testimme tuloksia. Itselläni suurimpana oli alistuminen, ja hän totesi että testi on mennyt ihan oikeaan. :D

-AP

Tuo, että testi on osunut oikeaan, kertoo ainakin siitä, että itsetuntemuksesi on hyvä :) Mitä muita tunnelukkoja sinulla on?

Mun vahvimmat ovat alistuminen, vaativuus ja suojattomuus, heikoimpia kietoutuneisuus, hylkääminen ja emotionaalinen estyneisyys. On niin jesjes-fiilis kun huomaa et keskivahvoista lukoista on tullut heikkoja ja erittäin vahvoista vahvoja :D

Eteneminen sujuu etanavauhtia, mut eikö oo "kiva", että meitä on muitakin? :) t. 9