Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?

Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia, joista 25 miljardia nyt työssäkäyvien palkoista, 5 miljardia rahastosta ja 3 miljardia verorahoista.

Työttömyyskorvauksia maksetaan vain 4,9 miljardia ja osa tekee sillä töitä.

Sillä palkalla pitäs elääkkin. Matalapalkka-alojen ongelma on siinä, ettei niillä enään oikein elä

Pikkasen väsyneen oloinen itäsuomalainen metallimies oli TV:ssä pari vuotta sitten. Töitä olisi Uudessakaupungissa. "Ei sitä kehtoo", mies mutisi. "Täällä on kalaveet ja metästysmaat".

Osaaminen

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pulaa OSAAVISTA työntekijöistä ei työntekijöistä yleensä. Siinä se paradoksi.

Osittain kyllä, mutta silloin kyse on vain muutamasta harvasta alasta.

Muilla aloilla on lähinnä pula vain työntekijöistä, jotka tekisivät töitä huonolla palkalla sekä vaatimatta että työaika- yms. lakeja noudatetaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pulaa OSAAVISTA työntekijöistä ei työntekijöistä yleensä. Siinä se paradoksi.

Eikö se pitäis sitten niiden yritysten kouluttaa niitä työläisiä sen verran, että niitä löytyy?

Jostain on tullut tämä kummallinen ajatus, että kouluista tulee ulos ihan "valmiita" työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia, joista 25 miljardia nyt työssäkäyvien palkoista, 5 miljardia rahastosta ja 3 miljardia verorahoista.

Työttömyyskorvauksia maksetaan vain 4,9 miljardia ja osa tekee sillä töitä.

Näitä ei ole järkevää verrata, koska eläkkeet tulevat eläkerahastoista, kun taas työttömyyskorvaukset tulevat useasta eri lähteestä hyvin erilaisten sääntöjen perusteella. Valtion kannalta pääero on se, että eläkevarat ovat rahastoituja varoja, kun taas vuoden työttömyyskorvausmenot tulevat valtion kuluvan vuoden budjetista.

Suomessa myös jotkut näyttävät kuvittelevan, että veronmaksajien rahoista maksetaan kaikki eläkkeet ja työttömyyskorvaukset. Näin ei ole, vaan jokainen työntekijä (sekä tuleva eläkeläinen) ja tämän ammattiliitto tai työttömyyskassa ja eläkevakuutusyhtiö ovat osallisia eläkkeiden ja työttömyyskorvauksien maksajia myös. Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksua valtiolle maksavat työntekijät ja työnantajat.

Unohdetaan sekin että eläkkeet ja työttömyyskorvaukset kerryttävät lisäksi veroveroja (useimmiten suuremmalla prosentilla kuin vastaava palkkasumma). Tämä tarkoittaa, että työttömät ja eläkeläiset osallistuvat välillisesti myös eläkkeiden sekä työttömyysmaksujen kerryttämiseen (eli valtion budjettiinhan ne verorahat menevät).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?

Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?

Ei ihmiset voi koko ajan opiskella. Minä vaihdoin alaa kahteen kertaan ennen kuin sain kunnon työn ja siitäkin syyllistettiin, etten tee muuta kuin käyn koulua. Jokaisen työn otin vastaan, mitä vain sain. Rajana pidin perhesyistä silloista asuinpaikkakuntaa tai maks. tunnin työmatkaa ja rautatie- ja linja-autoaseman lähellä asuvana se oli jo ihan kohtuullisen mukava matka. Ei minussa vikoja ollut sen enempää kuin muissakaan. Peilissä näin tyypin, joka pystyy kyllä vaikka mihin. Ainoa ongelma oli se, että työnantajista osa piti työttömyyttä osaamattomuuden mittarina. Jäin kuitenkin työttömäksi hyvin yllättäin, konkurssin yhteydessä ja vielä äitiysloman aikaan, joten uuden työn etsiminen samantien oli haasteellista. Joskus vaan oli huono tuuri, kuten silloin kun olin lähes sadasta hakijasta eka varalla. Sillä, joka valittiin, oli CV:ssä karvan verran sopivampi tausta, hyvin pienestä kiinni. Sain kyllä töitä ja nykyään minua pidetään huippuosaajana. Kukaan ei - paikkakunnan vaihdon jälkeen - tiedä, että olen joskus ollut työtön. Olen CV:ni aukot peittänyt hyvin ovelasti niputtamalla työkokemuksiani ja harjoittelujani sekä pitämällä pöytälaatikkoyritystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia, joista 25 miljardia nyt työssäkäyvien palkoista, 5 miljardia rahastosta ja 3 miljardia verorahoista.

Työttömyyskorvauksia maksetaan vain 4,9 miljardia ja osa tekee sillä töitä.

Näitä ei ole järkevää verrata, koska eläkkeet tulevat eläkerahastoista, kun taas työttömyyskorvaukset tulevat useasta eri lähteestä hyvin erilaisten sääntöjen perusteella. Valtion kannalta pääero on se, että eläkevarat ovat rahastoituja varoja, kun taas vuoden työttömyyskorvausmenot tulevat valtion kuluvan vuoden budjetista.

Suomessa myös jotkut näyttävät kuvittelevan, että veronmaksajien rahoista maksetaan kaikki eläkkeet ja työttömyyskorvaukset. Näin ei ole, vaan jokainen työntekijä (sekä tuleva eläkeläinen) ja tämän ammattiliitto tai työttömyyskassa ja eläkevakuutusyhtiö ovat osallisia eläkkeiden ja työttömyyskorvauksien maksajia myös. Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksua valtiolle maksavat työntekijät ja työnantajat.

Unohdetaan sekin että eläkkeet ja työttömyyskorvaukset kerryttävät lisäksi veroveroja (useimmiten suuremmalla prosentilla kuin vastaava palkkasumma). Tämä tarkoittaa, että työttömät ja eläkeläiset osallistuvat välillisesti myös eläkkeiden sekä työttömyysmaksujen kerryttämiseen (eli valtion budjettiinhan ne verorahat menevät).

Luepa uudestaan tuo, että "5 miljardia maksetaan eläkerahastoista." Kärpäsenkakka 33 miljardista. Nykyisin 4 miljardia tulee suoraan valtionosuutena, eli lähes saman verran kuin ne työttömyyskorvaukset kokonaisuudessaan. Siis verovaroista. Eli vielä uudestaan, 5 miljardia 33:sta tulee eläkerahastoista, loput ihan suoraan valtiolta ja tänä päivänä maksettavista työvakuutusmaksuista, joista laitetaan sivuun vain 4 miljardia jatkoa varten, muu menee ihan suoraan eläkeläisten tileille. Huutista ihmisille, jotka luulevat että eläkkeet kustannetaan jo kerätyin maksuin. Loppuisivat parissa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että kaikki työttömät niputetaan yhteen ryhmään. Koulutettuja työttömiä on  ja ikärasismi on totta. Aika eri viivalla ovat Jeppe 23, joka elää tyytyväisenä tukien varassa, eikä edes hae töitä, Pena 57, joka jäi työttömäksi kun tehdas, jossa hän oli 16-vuotiaasta saakka, lopetti, Maija 43, joka on tehnyt viimeiset 10 vuotta pätkätöitä sieltä mistä sattuu samaan ja on välillä työttömänä tai Jennica 25, joka valmistui hallintotieteiden maisteriksi mutta ei ole saanut töitä valmistuttuaan työskenneltyään opiskeluaikana osa-aikaisena pikaruokapaikassa, johon ei enää ylikoulutettuna pääse. Voisin keksiä tähän 20 hyvin erilaista taustaa, mutta nyt ei aika riitä. 

Itse olen nyt työssä ja itseasiassa toisensuuntaisen  ikärasismin kuin yleensä ansiosta saanut työni, tähän haluttiin ihminen, jolla on lapset aikuisia. Kun olen saanut työpaikan hiljaisen haun kautta, kukaan ei voi puuttua asiaan. Minulla on kuitenkin koulutus ja pätevyys tehtävään. 

Lisäksi työttöminä työnhakijoina on paljon ihmisiä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä ihan työnantajan ja työpaikkalääkärinkin toteamina, mutta Kelan lääkärit eivät ole päästäneet edes määräaikaiselle eläkkeelle. Näin kävi eräällekin työkaverilleni tehtaassa. Kädet eivät enää kestäneet alamme töitä, joten tuli pitkiä sairaslomia. Ne olivat työnantajallekin rasite. Työnantajalla ei ollut osoittaa töitä, joissa käsiä ei tarvittaisi, paitsi konttorin puolelta, johon hänellä ei ollut koulutusta eikä päätä opiskella niihin hommiin. Hän sitten yritti opiskella siihen päällä tehtävään työhön mihin ehkä voisi pystyä, mutta huomasi ettei pystykään siihen koska kyseessä oli sosiaaliala. Vaikka kyseessä olikin vain lapset joita olisi pitänyt osata ohjata ja vaikka hänellä itselläänkin on lapsia ja lapsenlapsia, ei se silti ole yli viiskymppiselle epäsosiaalista käsityötä koko ikänsä tehneelle mikään helppo juttu. Sosiaaliala ei ole kuitenkaan pelkästään lasten kanssa leikkimistä, vaan myös jatkuvaa vanhempien kanssa kanssakäymistä. Ja vielä netin kautta, mihin hän ei ollut koskaan tottunut, kun hänellä netti on vain pakollisia pankkiasiointeja varten. 

Hän aneli päästä takaisin meille töihin vaikka kädet onkin paskana, mutta myös rahaa ei tullut mistään. Työnantaja ei tietenkään suostunut ottamaan takaisin, koska tiesi sen tarkoittavan taas jatkuvasti sairauslomia. Ainut vaihtoehto hänellä saada edes jotain rahaa jostakin oli ryhtyä työttömäksi työnhakijaksi. Sillä tavalla hän saa edes jotain tukia. Niin mikähän järki tässäkin oli? Annettaisi mieluummin vaikka väliaikainen eläke, että ehtii kunnolla miettimään mitä töitä vielä voi kyetä tekemään, koska se uuden alan löytäminen ei ole iäkkäälle varsinkaan vähän simppelille tehdastyöläiselle ihmiselle enää mikään läpihuutojuttu. Ja vaikka se itselle sopiva ammatti löytyisikin, niin kestäähän se siihen opiskelukin pari vuotta ja sitten on vielä sekin, että suostuuko kukaan palkkaamaan iäkkään henkilön, jolla on fyysisiä rajoitteita, eikä henkisessäkään puolessa ole hurraamista, joten hän pystyy tekemään vain joitakin hyvin rajattuja töitä. Nykyään työpaikoilla pitää kuitenkin olla aika usein sellainen jokapaikan höylä, jota voidaan helposti siirrellä muihinkin hommiin. 

Varmasti muutkin ovat panneet merkille että ihmiset kävelevät valtavasti päin punaisia valoja johtuen koronasta.

Kyllä.Palkka.

Jos asut maalla etkä omista autoa on melko hankala saada töitä varsinkin kun niitä ei ole tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?

Väärin arvattu, sillä ulkomaalaiset tomaatinpoimijat tai puhelinmyyjät tuskin kovin pitkälle koulutettuja ovat. Enemmän ongelma on työn osa-aikaisuus ja asuntopula siellä, missä olisi enemmän työtä.

Esimerkiksi matkailualan työvoimapulaan vaikuttaa nimenomaan se, että ei ole kunnollisia asuntoja, ei edes asuntolatyyppisiä soluasuntoja niin kuin opiskelijoille, vaan vaan niihin tungetaan maksavia asiakkaita ja työntekijät ovat pahimmillaan asuntovaunuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pulaa OSAAVISTA työntekijöistä ei työntekijöistä yleensä. Siinä se paradoksi.

Eikö se pitäis sitten niiden yritysten kouluttaa niitä työläisiä sen verran, että niitä löytyy?

Jostain on tullut tämä kummallinen ajatus, että kouluista tulee ulos ihan "valmiita" työntekijöitä.

Vielä pari vuosikymmentä sitten kouluista tuli ulos lähes valmiita työntekijöitä, tietenkin ottaen huomioon se, että jokaisessa työpaikassa pitää kuitenkin oppia juuri sen paikan työt. Oma kokemus oli se, että vaikka samaan paikkaan meni uudestaan takaisin lyhyen ajan jälkeen, jotakin oli muuttunut ja piti opetella uusia asioita.

Oppisopimuskoulutusta pitäisi käyttää paljon nykyistä enemmän. 

Vuorotteluvapaan käyttöä vähennettiin, mutta se olisi paras tapa antaa hengähdystauko pitkään työssä olleelle, ja työttömälle tilaisuus päästä töihin edes vähäksi aikaa.

Suurten ikäluokkien kohtuuttoman suuret eläke-edut tulisi leikata. Työeläkkeiden kertymät ovat paljon suuremmat, kuin jälkipolvilla. Usein eläkkeellä olevat perustelevat tätä, että itsehän olemme eläkkeemme maksaneet. Ihan vaan tiedoksi, että ette ole. Jokaista itse maksamaanne eläke-euroa kohti, maksetaan takaisin 4-5 euroa. En tarkoita, että pieniä eläkkeitä tulisi leikata. Suuremmat yli 2000 euron työeläkkeiden kustannukset ovat liian suuret. Hullua leikata palveluista ja koulutuksesta, että pappojen ja mummeleiden kulutusjuhlaa rahoitetaan.

Ettekö te vieläkään ymmärrä, miten iso joukko on lähtenyt töistä pois tartuntatautilain 48a takia?

Alueelliset erot voivat olla suuria. Joillain seuduilla oman alan töitä ei ole (10 vuotta laittanut avoimia hakemuksia joka paikkaan, muutama virallinen paikka ollut auki) ja jossain kaukana olisi. Ei ole mahdollisuutta lähteä monen sadan kilometrin päähän. Nytkin teen koulutusta vastaamatonta työtä 100 km päässä sieltä missä haluaisin asua.

Vierailija kirjoitti:

Työttömiin lukeutuvat:

-työpaikkakiusaamisen takia syrjäytyneet

-mielenterveystoipujat/päihdeongelmaiset

-osatyökykyiset

-työuupuneet

-eläkekuntoiset joille ei ole myönnetty eläkettä

-muuten syrjäytyneet esim. ulosotto vie palkan, ei ole järkeä yrittää, ei voimia

-elämäntapatyöttömät ovat pieni marginaaliporukka

Minua ärsyttää tällainen, että annetaan ymmärtää että työttömissä olisi jotenkin suurin osa jotenkin työkyvytöntä tai osatyökyvytöntä porukkaa. Varmasti heitäkin on, mutta suurin osa on ns. taviksia.

Työttömyyskorvauksen käteen jäävä osuus on jotain 560 € kuukaudessa - kuinka paljon sitä pitäisi vähentää jotta ihminen "oikeasti" haluaisi töihin ja moniko vaihtaisi nykyisen palkkatyönsä tähän jotta saisi maata sohvalla?