Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Minkähän takia Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa mm. Saksassa,
Ruotsissa, Norjassa ym ym. on paremmat palkat ja sosiaaliturva.
Työnantajien puheet huonosta kilpailukyvystä ovat perätöntä propagandaa.
Kyse on ainoastaan omistajien pohjattomasta ahneudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeistohallitus halusi halpatyövoimaa...
Tutkimukset: Moni ala säästyi koronaiskulta, mutta tukia tuli silti
Yrityksille tarkoitettuja koronatukia on kohdistunut runsaasti myös sellaisille aloille, jotka ovat säästyneet epidemian aiheuttaman talouskriisin pahimmilta iskuilta.
Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat ammatillinen,
tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen.
Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaisemista Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportista. Niissä on tarkasteltu yrityksille kohdennettujen koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007930587.html
MITÄPÄ JOS ALOITETAANKIN LEIKKAAMINEN EKAKS NÄISTÄ..
1.Kansallinen maataloustuki 5mrd,jota kuppaa mm.multimiljonääri
whalroosPOIKA n.300 000e/v kartanonsa ylläpitoon.
2.Yritystuet yli 6mrd,jota mm.kuppaa viking line,joka tilasi uudet
laivat kiinasta! työt sinne mutta rahat meiltä!
3.kokoomuksen puoluetuki 700 000e
4. ulkomaa ilta tulevien eli ittiporukan kulut 800 miljoonaa(IS laskelma)
5.Yritysjohtajien Tesla-sähköautotuki 500e/kk 3 vuoden ajan perustuloa!
6.Ilmaiset lapsilisät jota maksavat myös yli miljoona sinkkutaloutta.
Tukia tuen päälle. Lista olisi loputon. Kaikki tuet esiin!
EN HALUA MAKSAA VEROILLANI NOITA TUKIA!
Mieluummin elätän sataa oikeasti sen tarpeessa olevaa ja siinä sivussa yhtä laiskottelijaa,
kuin jätän elättämättä ja katson sadan viattoman näkevän nälkää sen
yhden väärinkäyttäjän rinnalla. Täällä on kyllä aika sairas meininki siinä vaiheessa,
kun ihmiset puhuvat että tuet pitää ottaa pois "Loisilta".
Ja täysin käsittämätöntä, miten kukaan ei tajua sitä agendaa
joka oikeistolaisen maan keltaisella medialla on takanaan,
kun tekevät toistuvasti kansaa kiihottavia otsikoita "tukiloisista",
jotka ovat yksi kärpäsenjätös siinä hukkaanheitettyjen verorahojen valtameressä,
jota päättäjät syventävät päivästä toiseen.
Jos yksi suuryhtiö maksaisi kaikki veronsa kiltisti,
se kattaisi jo yksinään tuhatkertaisesti sen, mitä tälläiset "loiset" maksaa yhteiskunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista! Kenen agendalla näitä "uutisia" tehtaillaan?
Tarkoitusperiä voi vain arvailla.
Kuten tiedämme, yksittäistapaukset leimaavat helposti koko ryhmän, aiheetta.
Tätä metodia on historiassa käytetty milloin ketäkin vastaan.
Minä ja mies jäimme työttömiksi samoihin aikoihin, ja tulomme putosivat puoleen. Emme käy ulkona, en käy kampaajalla, en hoidata hampaitani, kissamme rokotuksia ei ole uusittu ja paljon muuta, johon ei ole enää varaa. Ruokaostoksissa etsimme aina sitä halvinta.” Nainen, 49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulot eivät riitä juuri muuhun kuin asumiseen ja välttämättömiin menoihin. Esimerkiksi matkakorttia ei voi ostaa, mikä on karsinut harrastuksia. Aina pitää olla laskemassa, mitä voi ostaa.” Nainen, 28
Ostan halvinta ruokaa. Puolitan reseptilääkekuluja ottamalla määrättyjä lääkkeitä vähemmän. Jätin hammashoidon kesken. En koskaan käy tapahtumissa, missä on maksuja. En vieraile kotiseudulla. Erakoidun pikkuhiljaa. Kirpparilta haen vaatteet, joita on joskus pakko ostaa. Alushousut ja nilkkasukat ostan uusina, ja yhdet kunnon rintaliivit minulla on lääkärissäkäyntien varalta. Muuten en käytä.” Nainen, 60
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin luopumaan asumisesta, matkakortista, uuden passin hakemisesta, kunnolla syömisestä, kavereiden kanssa ulkona käymisestä. Ei ollut rahaa asunnon hakemiseen (takuuvuokraan ja muuttoon) tai lämpimän ruoan valmistamiseen kuin ehkä kerran viikossa. Ei ollut varaa käydä missään tai tehdä mitään. Matkakortti jäi lataamatta, joten piti kävellä joka paikkaan.” Nainen, 30
”Pudotus ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle on kova. Vielä kovemmaksi se muuttuu, kun mahdolliset säästöt on käytetty ja on haettava toimeentulotukea. Sitten kun tilille napsahtaa saman kuukauden aikana kaksi työttömyysetuuden maksusuoritusta, toimeentulotuessa otetaan käyttöön 21,5 päivän kerroin ja tuesta vähennetään joka kuukausi muutama kymppi, alkaa selviytymistaistelu. Julkisen liikenteen käyttö on vähentynyt minimiin, koska ei ole enää varaa ostaa matkakortille kautta, vain arvoa, jota on käytettävä harkiten. Kun jotain menee rikki, ei ole varaa ostaa uutta tai edes käytettyä. Spontaani lähteminen ihmisten ilmoille on jäänyt pois. Elämänpiirini on kaventunut, ja monet asiat, joista olen saanut iloa, ovat jääneet pois.” Nainen, 50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pärjääkö ihminen peruspäivärahalla? Kokeilimme
Rahaa on jäljellä muutama euro, joten edessä näyttäisi olevan epäonnistuminen. Miten tässä näin kävi?
Peruspäiväraha tarkoittaa verojen jälkeen 526,85 euroa kuukaudeksi. Lisäksi saisin asumistukea 261,50 euroa. Vähennän summasta vuokran, 550 euroa. Jäljelle jää 238,35 euroa. Vähennän muut pakolliset: julkisen liikenteen kuukausilippu, halvin nettiyhteys, pieneksi arvioidut puhelinmenot – ja voilà, ruokaan, viihteeseen ja muuhun elämään olisi kuukaudeksi käytettävissä 177 euroa. Laitan summan kukkarooni ja alan kuluttaa.
Tänä talvena tehtiin tutkimus Kuopion leipäjonosta, ja siellähän he olivat: sinnittelevät seniorit, jotka syövät puuron ilman voisilmää ja hakevat mieluummin ruoka-apua kuin käyvät sossussa.
Minun köyhäilydieettini ei perustu terveelliseen ruokaan. Kauden kasvikset ovat kalliita, euron juustohampurilainen on halpa. Avokadosta ja saksanpähkinöistä saisi hyviä rasvoja, mutta hyvät rasvat tuntuvat nyt kovin kaukaiselta ajatukselta. Ne kuuluvat samaan ruokahifistelyn maailmaan kuin luomu, lähi, reilu ja tuore.
Koetapa itse syödä viikko puuroa, kun olet jo valmiiksi kyllästynyt yksitoikkoisiin eväisiin. Elämänohjeiden vastaanottaminen ei nyt huvittaisi.
Roskisbisnes ei ole helppoa, koska kaupat ovat alkaneet lukita jätepisteitään. Bonuksena tulee yhteiskunnallinen raivo, kun Tiina näkee roskiin heitettävän ruuan määrän.
http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/parjaako_ihminen_peruspa…
Naiset kertovat, millaista on olla työtön: ”Jouduin luopumaan lähes kaikesta muusta paitsi asunnostani
Naisten suuren työttömyyskyselyn vastaajista pitää taloudellista epävarmuutta työttömyyden vaikeimpana puolena.
monen arkea työttömyys muutti hyvin konkreettisesti. Ei ollut varaa ladata matkakorttia tai käydä hammaslääkärissä. Kalliit harrastukset ja lomamatkat jäivät, ja ruokakaupan alelaput alkoivat kiinnostaa.
Jotkut vastaajat kokivat, että rahapula kavensi elinpiiriä ja vähensi sosiaalisia kohtaamisia. Kun leffalippuun tai kahvilakäyntiin ei ollut varaa, ystäviä tuli nähtyä vähemmän.
”Kun olin työtön, jouduin luopumaan osapuilleen kaikesta muusta paitsi asunnostani. En reissannut, en harrastanut, en ostanut uusia vaatteita. En käynyt kampaajalla, leffassa, en missään. Museokortti oli onneksi taskussa valmiina, ja se helpotti. Vähensin kavereiden näkemistä, koska meillä se näkeminen usein on vaikka kahvilla käyntiä. Kun päiväbudjetti oli noin kolme euroa, ei siinä juuri hurviteltu. Söin vähemmän, liikuin vähemmän. Istua nökötin vain kotona ja tapasin vähemmän ihmisiä”, 30-vuotias nainen kertoo.
Kaikesta on joutunut luopumaan! Mitään ei voi ostaa ja missään ei voi käydä. Joutuu kotiin häkkilinnuksi. Nälkä on koko ajan, koska olen joutunut jättämään yhden lämpimän aterian pois päivän ruokailuista. Sosiaaliset kohtaamiset ovat jääneet. Ei leffoja, kahvitteluja, keikkoja, viinilasillisia, kampaajia, vaatteita, matkoja. Ei mitään”, 33-vuotias nainen kertoo.
”Palkkani vaihtui tietysti paljon pienempään työttömyyskorvaukseen. Ei ole enää työterveyshuoltoa. En mene edes terveyskeskukseen tai lääkärille, ellen ole todella kipeä, koska se maksaa. On harkittava menoja, enkä voi enää auttaa niin paljon esimerkiksi poikani perhettä. Yritän elää tuhlaamatta ja säästäväisesti. Tuleva eläkkeeni on nyt pienempi, ja se harmittaa ja katkeroittaa.” Nainen, 64
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 58v työtön lähihoitaja. Meitäkin on. Mediassa huudetaan työvoimapulaa. En kelpaa töihin. Haastatteluihin olen päässyt, töihin en. Minulla ei ole muodinmukaisia vaatteita, vaatteeni ovat kuluneet, mutta puhtaat. Hiukset itseleikatut, olemukseni ehkä liian " köyhä". Ei ole varaa meikkeihin, kampaamoihin, eikä uusiin vaatteisiin. Ikä näkyy, mutta pystyisin vielä töihin. Missä se työvoimapula on, kun siitä vaahdotaan?
.
Vierailija kirjoitti:
Unohtakaa työteko!!! Elämä valuu hukkaan, kun kartutat jonkun ahneen sian omaisuutta.
Valtaosa yrittäjistä ei yrityksellään rikastu, hyvä jos saavat edes sen mitä työntekijät saavat. Mistä sinä saat toimeentulosi, jos et työstä; muiden maksamista verotuloistako?
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta asiaan on ihan yksinkertainen vastaus: kohtaanto (alueellisesti ja eri aloilla). Ja toinen selitys on, että yritysjohtajat liioittelevat työvoimapulaa.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa mm. Saksassa,
Ruotsissa, Norjassa ym ym. on paremmat palkat ja sosiaaliturva.
Työnantajien puheet huonosta kilpailukyvystä ovat perätöntä propagandaa.
Kyse on ainoastaan omistajien pohjattomasta ahneudesta.
No oli tuo sinunkin loppupäätelmäsi melko populistinen. Onko muualla sitten vähemmän pohjattoman ahneita "omistajia"? Kannattaisi pitäytyä faktoissa: Norja on esimerkiksi rikas öljyvaltio. Eikä meidän sosiaaliturvamme ole maailman mittakaavassa surkea. Jäikö Viro listasta pois...? Saksan minijobit?
Vierailija kirjoitti:
Olen 58v työtön lähihoitaja. Meitäkin on. Mediassa huudetaan työvoimapulaa. En kelpaa töihin. Haastatteluihin olen päässyt, töihin en. Minulla ei ole muodinmukaisia vaatteita, vaatteeni ovat kuluneet, mutta puhtaat. Hiukset itseleikatut, olemukseni ehkä liian " köyhä". Ei ole varaa meikkeihin, kampaamoihin, eikä uusiin vaatteisiin. Ikä näkyy, mutta pystyisin vielä töihin. Missä se työvoimapula on, kun siitä vaahdotaan?
.
Ikärasismi. Työnantajat eivät palkkaa tietynikäisiä, koska he ovat liian tietoisia oikeuksistaan. Pelkäävät heitä. Hehän voisivat paljastaa asioita, joita ei haluta tuoda ilmi. Uskaltavat kyseenalaistaa asiat. Tuskin se on pelkästä ulkonäöstä/ vaatteista kiinni. Mieluummin nuoria, joilla ei kokemusta tai ulkomaalaisia, jotka ovat tietämättömiä Suomen työlainsäädännöistä.
Ei ole mitään työvoimapulaa. On vain pulaa Tes:in mukaiseen palkanmaksuun kykenevistä työnantajista. Orjafirmat itkee työvoimapulaansa.
Työvoimaa kauppaavat yritykset, lue välistävetäjät, tulisi kieltää.
Irtisanomissuojaa vahvistaa tuntuvasti ja ennen muuta ostovoimaa
rajusti kasvattaa. Työpaikat eivät synny suuriin yrityksiin, päin vastoin.
Asumiskustannukset ja autoilukustannukset tulisi laskea tuntuvasti.
Verotuksen porsaaanreijäy tukkia.
On irvokasta ettei pääomatuloja ole porrastettu!
Keinottelu on ainoa kehittyvä sektori. Asunnoilla keinottelu ykkösenä.
Kun kansalla on rahaa niin palvelut kasvaa ja syntyy lisää työpaikkoja.
Maataloustuet tulisi perata sekä keitysapurahat.