Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?

Lausunnot, joiden mukaan nuoret mieltävät työttömyyden lomaksi, eivät ahdistu siitä tai suhtautuvat työttömyyteen suopeasti, eivät ole vastuuttomia, vaan täysin absurdeja. Mieleen tulee Matti Vanhasen heitto perustulokeskusteluun vuonna 2006, jonka mukaan perustuloa kaihoavat lähinnä "bilettäjät".

Tällaiset eliitin sivallukset kuuluvat feodaaliaikaan, jossa yhteiskuntajärjestys perustui talonpoikien ja orjien riistoon.

Kaikki työttömänä olevat ja pätkää tekevät tietävät turhan hyvin, ettei tonnikalapurkilla ja kolmella hapankorpulla päiväannoksena saa kummoisia kinkereitä aikaan.

Perään eliitiltä eettisesti kestävää suhtautumista nuoriin, jotka ovat kamppailevat pätkätyöhelvetissä ilman pieninkään mahdollisuutta tehdä yli puolen vuoden päähän kantavia suunnitelmia.

Työttömien haukkuminen on saanut ihan uskomattomat mittasuhteet. Ihan kun puolimiljoonaa työtöntä vain laiskuuttaan kituuttavat työttöminä. Vaikka muutama tuhat ei halua töitä niin sillä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Tällä työttömien parjauskamppanjalla halutaan vain pohjustaa jotain uutta kyykytystä.

Työttömien yhdistyksessä voi toteuttaa omia ideoita

vakaasti työttömien yhdistystoiminnan tarpeellisuuteen. Yhdistykset ovat paikkoja, jotka tarjoavat tiloja ja mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle kävijöiden kiinnostuksen mukaan.

Yhdistystoiminnassa parasta varmaankin on vertaistuki, yhteiset keskustelut ja samanhenkisyys. Kun taustalla on samanlaisia asioita ja kysymyksiä, yhteinen pohdinta voi olla avuksi. Yhdistyksessä on mahdollisuus kouluttautua ja harrastaa,

Eri toiminta- ja harrastemuodot tuovat tullessaan uutta väkeä ja piristystä yhdistykseen. Yhdistystoiminnan kautta työttömälle tulee uusia tuttavuuksia ja sosiaalisuutta.

https://tyottomat.fi/ajankohtaista/tiedotteet/

Nyt sosiaalirasismille, syrjinnälle, leimaamiselle ja vihapuheelle piste!

Masennuksesta kärsinyt Paula Vesala rehellisenä: "Menin sossuun, jos he olisivat voineet auttaa"

Lopettakaa jo vattu se työttömien syyllistäminen ja hommatkaa niille mielummin jostain töitä! Ja ottakaa huomioon että kaiken perinteisen työttömyyden lisäksi myös korkeasti koulutettuja ihmisiä on jäänyt pilvin pimein tyhjän päälle suhdannemuutoksien takia eivätkä he suinkaan ole jotain muinaiskreikan arkeologiaa opiskelleita nollamaistereita kuten täällä herkästi väitetään.

Halpatyövoiman maahantuonti koktoimesta...

Palkkojen leikkaus alentaa ostovoimaa ja mitä todennäköisimmin laskee pidemmällä aikavälillä kaikkien palkkoja. Palkansaajaan kohdistuvan suoran vaikutuksen lisäksi tämä heikentää myös ostovoimaa ja lisää entisestään työttömyyttä. Näin kaatuu keskeisin argumentti matalapalkkatyön lisäämiseksi.

kokperustelee pienituloisilta viemisttä pakottavilla säästötarpeilla ja heikolla taloudellisella tilanteella. Kun se taas antaa suurituloisille, rahat yhtäkkiä riittävätkin ja kyse on tarpeellisista rakenteellisista uudistuksista.

Suomessa on tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan yli 370 000 työtöntä työnhakijaa, yli 99 000 työvoimapalveluissa olevaa, yli 127 000 pitkäaikaistyötöntä ja vain 67 000 avointa työpaikkaa (joista merkittävä osa sellaista matalasti palkattua työtä, jolla ei tule toimeen).

Sen sijaan, että hallitus pyrkisi lisäämään työn kysyntää ostovoimaa tukevilla veroratkaisuilla ja panostamalla julkisinvestointeihin sekä koulutukseen, on se keskittynyt työn tarjonnan lisäämiseen. Käytännössä se tarkoittaa työttömyysturvan ehtojen tiukentamista ja työttömyysturvan heikentämistä. Hallituksen ajatuksenkulku on, että työtä tehdään enemmän kun on lisää “kannusteita” ottaa sitä vastaan. “Kannustin” taas tarkoittaa, että entistä useampi on pakotettu ottamaan mitä tahansa töitä vastaan, kun työttömien toimeentuloa leikataan.

Kun taas lukee, että Veikkauksen pomo tienaa 32 000 euroa kuussa ja Fortumin 80 000 euroa, muistuu taas mieleen miten tässä kaikessa onkin kyse juuri politiikan perusasioista: ihmiskuvasta, valinnoista, tulonjaosta. Johtajien palkkojen nostaminen keskusteluun ei ole populismia. Se on tulonjaon näkyväksi tekemistä, ja se on varmasti monelle epämukavaa. Tulihan tällä viikolla myös tuoretta tutkimustietoa siitä, kuinka kasvun hedelmät viimeisinä vuosikymmeninä ovat valuneet lähinnä suurituloisille. Trickle down ei toimi Suomessakaan.

Yleisimmät syyt työelämään osallistumattomuudelle olivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat (43 %). Naisilla nämä syyt olivat yleisempiä kuin miehillä. Toiseksi esille nousi työmahdollisuuksien puute (41 %), jota miehet kokivat yleisemmin kuin naiset. Kolmanneksi mainittiin koulutuksen ja osaamisen puute (35 %). Tässä ei ollut eroja naisten ja miesten välillä.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhemmilla ikäryhmillä (yli 45-vuotiaat) yleisimmät syyt olivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat sekä työmahdollisuuksien puute. Nuoremmilla puolestaan yleisin syy oli koulutuksen tai osaamisen puute. Työmotivaation tai työhalujen suhteen ikäryhmien välillä ei ollut eroja.

Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat ovat työssä oleviin nähden edelleen eriarvoisessa asemassa terveyden ja työkyvyn tukemisessa.

Naisilla elämäntilanne vaikutti työttömyyden taustasyynä enemmän kuin miehillä. Taustalla voi olla, että naiset ehkä edelleen kantavat enemmän huoltovastuuta perheestä. Näyttää siltä, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tulee kiinnittää lisää huomiota.

Työhaluttomuus ei noussut esiin

Julkisessa keskustelussa törmää usein käsitykseen, että työttömiä vaivaavat motivaation puute ja suoranainen työhaluttomuus. Aineistomme ei tue tällaista käsitystä.

Työllistyminen ei ole pelkästään yksilöstä kiinni. Taustalla voi vaikuttaa useiden tekijöiden summa yhdistettynä lamauttaviin rakenteisiin. Työttömien joukko on moninainen, ja siksi tarjottavien ratkaisujen ja palveluiden tulee olla yksilölähtöisiä.

Kykyviisari-kysely

työttömällä voi olla oikeus tartuntapäivärahaan, jos hänellä on työ, jonka vuoksi hänelle maksetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömällä henkilöllä voi olla oikeus tartuntatautipäivärahana maksettavaan ansionmenetyksen korvaukseen, jos hän on tartuntataudin johdosta annetun työstäpoissaolopäätöksen vuoksi estynyt vastaanottamasta tarjottua työtä tai menemästä jo aiemmin sovittuun työhön. Tällöinkin tarvitaan selvitys ansionmenetyksestä.

Suurin osa haluaa töihin ja joutuu käymään katkeroittaviakin taisteluja, että pääsee Suomessa töihin.

Jos työtön hakee töitä, kehittää itseään, ammattitaitoaan ja muulla toiminnallaan kantaa kortensa kekoon, työttömällä on ihan sama oikeus onneen kuin muillakin kansalaisilla. Markkinatalous synnyttää työttömyyttä. Jos hyväksymme markkinatalouden, hyväksymme työttömyyden.

Työttömillä on samanlainen oikeus ihmisarvoon kuin kenellä tahansa Suomessa asuvalla ihmisellä. Työttömyys ei ole pysyvä status.

 Ne vuokrafirman kymmenet työpaikat tulevat siitä, kun viidellä eri vuokrafirmalla on sama työpaikka tarjolla.

Työssäkäyminenkin maksaa, jos asuu muutaman kymmenen kilometrin päässä työpaikaltaan. Kun junalla kulkee Hyvinkäältä Helsinkiin päivittäin, maksaa kuukausilippu yli 200 euroa. Ja siellä Hesassakin pitää sitten vielä mennä jollain kulkuneuvolla viitisen kilometriä sinne työpaikalle.

Jos ihmisen kuukausipalkka olisi vaikka 2000 euroa, asunnon vuokra kaksiosta 500 euroa (aika edullinen), sähköt, vakuutukset, perheen vaatteet ja ruoka itselle ja kahdelle lapselle. Ei riitä se, mikä jää käteen verojen jälkeen 2000 eurosta.

Miksi yrittäjät ja työnantajat maksavat itselleen 10000 euron kuukausipalkkaa, mutta edellyttävät, että heidän duunarinsa tulisivat toimeen parin tonnin kuukausipalkalla?

Työtävieroksuvista työnhakijoistahan on yrityksillä jatkuva valitusvirsi mediassa.

Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön

yöttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.

Tuore väitöskirja valottaa pitkäaikaistyöttömyyden ankeaa taustaa. Oulun yliopistossa väitellyt Raija Kerätär arvioi, että työttömistä ainakin 20–25 prosenttia on tosiasiassa työkyvyttömiä tai tuen ja hoidon tarpeessa.

 työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla

Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.

Työ ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Vaikka työttömyys kasvaa,

 Nykytyömarkkinoilla työnantaja haluaa tietysti täyttä vastinetta palkalle. Meillä on silti paljon työtehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä työpainosta. Mutta kehitysvammaisten työtoimintaa lukuun ottamatta ei ole järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaisen työn, Kerätär sanoo.

Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.

Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.

– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001904063.html

Kovatuloiset ex-kansanedustajat nostavat sopeutumiseläkettä - jopa yli 100 000 euron tienestit

Joillakin sopeutumiseläkettä nostavilla entisillä kansanedustajilla oli viime vuonna huomattavia verotettavia tuloja. Parhaimmillaan ansiotulot ylittivät 100 000 euroa, kertoo MTV.

MTV:n tekemän selvityksen mukaan eniten sopeutumiseläkettä nauttivista entisistä kansanedustajista tienasi entinen keskustan kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist, jolla oli viime vuonna 102 298 euron ansiotulot. Myös ex-kokoomusedustaja Marjukka Karttusella

Karttunen tienasi 86 841 euroa . Karttusella oli lisäksi yli 7 500 euroa pääomatuloja.

kovimmat tulot MTV:n listauksessa oli entisellä kokoomusministeri Suvi Lindénillä, joka sai 70 320 euroa ansiotuloja ja 11 762 euroa pääomatuloja.

Sopeutumiseläkkeen tarkoitus on tukea kansanedustajan toimeentuloa, mikäli hänellä on vaikeuksia työllistyä eduskuntauran jälkeen

Kaikki tulot eivät kuitenkaan vaikuta sopeutumiseläkkeen määrään. Eläkettä eivät leikkaa pääomatulot ja sellaiset ansiot, joista ei kartu työeläkettä. Näin ollen ex-kansanedustaja voi tienata huomattavastikin ilman, että se vaikuttaa sopeutumiseläkkeen määrään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015112320713908_uu.shtml

Työttömien syyllistäminen on kyllä typeryyden huippu.

Kokoomus tekee sen ideologisista syistä ja samalla tekee hallaa omalle ideologialleen nimittäin talouskasvua ei tule kun valtvat määrät ihimisiä ovat työttöminä.

Kaikkien etu olisi työllistää mahdollisimman monta suomalaista niin kulutus noussisi ja hyvinvointi kantaisi yleisestikin yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen.

Maailma on nyt muuttunut niin ettei enää tulosta tule ulkomaanviennistä riittävästi ja kotimainen kysyntä onkin korostunut tällä vuosikymmenellä erittäin paljon.

Jos nyt tuhotaan nämäkin markkinat suurella määrällä työttömiä niin tämä maa ei kyllä selviä enää ensi vuosikymmenelle saakka ja maa romahtaa 30-luvun köyhyyteen ja rappioon ja sieltä ei nousta enää millään jaloilleen.

.

Suomessa työttömyyden hoito on todellakin epäonnistunutta. Sen sijaan että tehtäisiin riittävästi uusia työpaikkoja, kyykytetään työttömiä ja se ei johda yhtään mihinkään.

Oikea keino työttömyyden hoitoon on kansan ostovoiman kasvattaminen. Tarkoittaa erilaisten turhien verojen (varsinkin kaikenlaisten ympäristö- ja energiaverojen) poistoa ja ALV:n laskua. Ennen kaikkea liikkumisen, asumisen ja energian hinnat tulee saada alas, siten että ihmisille jää rahaa kuluttaa ja ostaa kotimaisia palveluita. Sitä kautta yrittäjillä alkaa kassavirta pyöriä ja on rahaa työllistää ja maksaa oikeaa palkkaa.

Mutta koska älyllisesti heikkolahjaisimmat johtavat tätä maata, eivät tule koskaan ymmärtämään tuota perusasiaa jonka lapsikin tietää, että talous elää kulutuksesta.

Maataloustuet tulisi heti poistaa! Makaavat vaan uuninpankolla.

  Tulonsiirtoja, ilmaista tukea! vastiikeetonta rahaa!

  Maataloustuet poistettava suomesta

Kun Suomessa lopetetaan maataloustukien jako, ruoan

hinta laskee ainakin 60%. Maaseudun työpaikat

lisääntyisivät. Ja työttömyys poistuisi Suomesta.

Jotka eivät tule toimeen ilman tukia, myyvät tilansa

sellaiselle yrittäjälle joka pärjää tai myyvät tilansa

valtiolle jota itse kannatan. Valtio palkkaisi omille

tiloille työntekijät. Näin isänmaa pysyy Suomalaisten

omistuksessa. Työntekijät maksavat valtiolle paljon

vähemmän kuin maataloustuet. Maaseudun työttömyys

vähenisi, koska maaseutuyritykset voisivat toimia

3-vuorossa. Ne tiloille töihin joilla ei ole varaa omaan

tilaan. Ammattitaito on varmaa.

Maataloustuki = 39400 /vuosi/tila, tukia hakeneita

maatiloja oli vähän yli 69 000.

Puolison tulot tai omat muut tulot eivät vaikuta tukien

määrään pienentävästi.

Työmarkkinatuki on alle 6000/vuosi ja lisäksi

tarveharkintainen.

Maataloustuki = 11800 /vuosi/työtön, 2 kertaa enemmän

kuin työmarkkinatuki.

Mielestäni aika hyvät tulot vaikka vietäisiin 50% veroa.

Keskiverto maatilallinen tienaa kuukaudessa saman minkä

työtön 17 kk:ssa.

 Kansainvälisten (YK, ILO, OECD, ihmisoikeusjärjestöt jne.)

määritelmien mukaan ORJUUS ON:

1. TYÖTÄ, JOSTA EI VOI KIELTÄYTYÄ.

2. TYÖTÄ, JOSTA EI SAA RIITTÄVÄÄ TOIMEENTULOA.

3. TYÖTÄ, JOHON EI VOI VAIKUTTAA.

4. TYÖTÄ, JOTA EI VOI VALITA.

5. TYÖTÄ, JOHON JOUTUU PAKOTETTUNA.

6. TYÖTÄ, JOSTA KIELTÄYTYMISESTÄ SEURAA RANGAISTUS.

palkallaan pitää tulla toimeen.

Sosiaaliturvan heikennykset kurjistaa taloutta entisestään.

On selvästi näkyvissä mitä lapsiperheiden etujen heikennykset

ovat tehneet syntyvyydelle.

Työttömän kurjuuden maksimointi ei hyödytä ketään.

 Ei edes äärikapitalistia päinvastoin.

Siksi työttömyysrahaa pitää nostaa joka on tällä

 hetkellä 540€/kk:ssa, 800:taan euroon kuukaudessa

jotta saadaan kulutus nousuun joka taas hyödyttää kaikkia tahoja.

 Kapitalistikin ymmärtää ettei 100% työllisyys ole mahdollista

 aina tulee olemaan työttömiä. Myös eläkeläisten verotusta tulee keventää.

 Hallituksen kehysriihi rokotti monia, mutta mediatalot saavat valtiolta 30 miljoonan euron innovaatiotukipaketin.

Työnteon sijaan saamme jatkossa täytellä tukihakemuksia ja istua innostavissa innovaatiopalavereissa.

Lehtitalojen omistajat kuittaavat mukavasti osinkoja, toimittajien palkat nousevat, eikä työstressi paina.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/median-tukipaj…

Juuri näin. Näitä nimettömiä yrittäjiä Suomessa riittää pilvin pimein.

Jos firma ei saa rekrytoitua sopivia työntekijöitä nyt, kun on muutenkin työnantajan markkinat, silloin kyse on puhtaasti siitä, että firman rekrytointi on laiminlyöty tai rekrytointi on mielivaltaista, työlle ja sen tekemiselle on asetettu epärealistiset vaatimukset ja/tai tavoitteet, tai palkanmaksuhalukkuutta ei löydy.

Fakta on se, että joidenkin yrittäjien pitäisi saada ammattimiehet töihin ilmaiseksi täysin epärealistisilla ehdoilla. Onneksi nykyisin edes työntekijän ei ole pakko suostua työehtoihin ja etenkään palkkoihin, joilla tässä moneen kertaan yliverotetussa ja hintakartellien sekä jatkuvasti nousevien hintojen luvatussa maassa ei tule toimeen (muuta kuin kunnan ja valtion virkasyöttiläät).

Osa työnantajista luulee, että muiden on tultava tekemään töitä heille ilmaiseksi.