Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?

Suomessa ovat lehtien päätoimittajat antaneet julkilausuman, jossa sanotaan mm.:

"Moniarvoinen viestintä ja sananvapaus sallivat erilaiset mielipiteet.

Miksi tämä ei päde täällä vauvafoorumilla?! Miksi oikeistoideologian

työtön-propagandan arvostelevat kommentit sensuroidaan!?

Näin moderni orjatyö toimii Suomessa

 Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 358 000 työtöntä, mutta 33 000 avointa työpaikkaa.

Silti työttömistä on tehty syypäitä omaan työttömyyteensä. Heidät halutaan aktivoida työhön, jota ei yksinkertaisesti ole. Siihen täytyy olla jokin syy.Aivan kuten eilen, edellispäivänä, viime viikolla ja kymmenen kuukautta sitten myös tänä talvisena aamuna Dino Nerweyi istuutuu tietokoneensa ääreen naputtelemaan taas yhtä työhakemusta. Hän on käynyt läpi tuoreimmat työpaikkailmoitukset, tehnyt vaimon kanssa lapsille aamupalaa ja nyt hän pähkäilee, mitähän juuri tämän ilmoituksen työnantaja häneltä haluaisi. Hän sovittelee sanojaan, pyyhkii rivin ja naputtelee uuden.Nerweyi on koulutukseltaan materiaaliteknologian diplomi-insinööri, lisäksi hän on opiskellut jonkin verran yhteiskuntatieteitä yliopistossa. Kielitaitoakin piisaa, Nerweyi puhuu seitsemää kieltä. Hän on ulospäin suuntautunut ja sosiaalinen, sanavalmis ja älykäs – juuri sellainen kuin ihannetyöntekijän nykyisin kuuluukin olla.Mutta niin vain on, että tässä hän nyt istuu. Hakemus toisensa perään lähtee turkulaisesta keskustakolmiosta, mutta häviää bittiavaruuteen. Tai sitten takaisin tulee vastaus, johon liki jokainen työtön on törmännyt lukemattomia kertoja: ”Pahoittelemme, mutta valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun.” Kansaneläkelaitoksen tutkija, valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen. Honkasen mukaan suomalainen työvoimapolitiikka on muuttunut.Ensinnäkään juuri missään ei puhuta enää täystyöllisyydestä. Jopa termi työllisyyslaki on kadonnut, ja nyt samoista asioista säädetään työvoima- ja yrityspalveluita koskevissa laeissa.Vanhan täystyöllisyyden tavoitteen on korvannut työmarkkinoiden toimivuus, joka Honkasen mielestä on jokseenkin epämääräinen käsite, ainakin sitä on huomattavasti vaikeampi mitata kuin täystyöllisyyttä.

Ennen valtion harjoittama työllisyyspolitiikka myös korosti työvoiman kysyntää ja toimia työpaikkojen luomiseksi, nyt painopiste on sen asemesta siirtynyt työvoiman tarjonnan problematiikkaan.

Puhutaan siitä, miten työuria pidennetään – miten tärkeää on pitää ikääntyneet työntekijät työssä mahdollisimman pitkään.Se tuntuu ristiriitaiselta.

– Niin, koska yhdeksänkymmentäluvulta lähtien nimenomaan työttömyys on lyhentänyt merkittävästi työuria, Honkanen sanoo.Toinen muutos on se, että työttömistä on tehty enemmän kuin koskaan syypäitä omaan tilanteeseensa. Suuret rakenteelliset ongelmat on supistettu yksilön henkilökohtaisiksi vioiksi kuten vetelyydeksi ja mukavuudenhaluksi.hakenut melkein paikkaa kuin paikkaa, kaupan kassasta konepajaan. Taannoin hän osallistui esimerkiksi kansainvälisen urheiluliikeketjun rekrytointiin. Tapahtuma kesti tuntikausia – sata nuorta ihmistä tappeli muutamasta myyjän paikasta.Aivan saman on kokenut Espoislainen Päivi Leinonen, joka on ollut enemmän tai vähemmän työttömänä jo vuodesta 2009. Leinosella on takanaan artenomin, filosofian maisterin ja markkinointiassistentin tutkinnot sekä erilaisia täydentäviä kursseja. Myös hän on aiempina vuosina tehnyt hanttihommia kuten sanomalehtien jakoa ja kerrossiivoamista, mutta niiden saanti tyssäsi lähes kokonaan sen jälkeen, kun hän valmistui yliopistosta.Myös Leinonen hakee jokaista hänen alaansa sivuavaa avointa työpaikkaa ja sen lisäksi soittelee yrityksiin kyselläkseen, olisiko niistä mahdollisesti vapautumassa työtä. Viime keväänä Leinonen osallistui myös TE-toimiston tehostettuun työnetsintäpalveluun, mutta edes ammattilainen ei löytänyt hänelle vakituista paikkaa.– Ei ehkä uskoisi, mutta työttömyydessä yllättävintä on kiire, Leinonen sanoo ja näyttää allakkaansa, jonka jokainen päivä on täynnä merkintöjä.http://www.ts.fi/lukemisto/3386676/Syyllinen+on+tyoton?jako=0f506dc46553...

 miten ihmeessä työllisten lisäys työmarkkinoille tuo lisää työpaikkoja?

 Varsinkin nyt korona-aikana kun moni lomautettuna tai irtisanottuna

 erityisesti palvelualan ammateista. Mistä ihmeestä saada kaikille työpaikka?

Lisäksi neljän työpaikan hakeminen kuussa on itseasiassa melko paljon.

 Usein varsikin asiantuntijatehtäviin itse rekryprosessi

 voi kestää kuukausia ensimmäisen haastattelun jälkeen

ja tämän uuden mallin mukaan pitäisi samaan aikaan lätkiä

 hakemuksia 4kpl joka kuukausi uusiin tehtäviin vain hakemisen ilosta.

 Ehkä jollakin aloilla 4kpl hakemuksia on järkeenkäypä määrä,

mutta väkisinkin tulee mieleen, että tämä muutos aiheuttaa rekrytoiville

vaan turhaa vaivaa.

Kun tämänpäivän kokoomuslaiset yrittäjät eivät maksa tes:n mukaista palkkaa,

eivätkä matkakorvauksia,suojavaatteista puhumattakaan,

on turha itkeä kun työvoimaa ei saa.

He ovat käsittämättömän ahneita ja itsekkäitä ihmisiä joille hallitus on

viitoittanut tien.

Lynkataan työtön päivässä

Ajattelitteko lynkata julkisesti työttömän päivässä niin kauan kuin klikkauksia riittää?

Tämä kommenttiosaston kotona  ei ole ymmärtänyt, että mikään ei estä häntä tekemästä niin. Hän voisi irtisanoutua ja antaa työnsä sitä haluavalle, mutta moraalinen ylemmyys ja marttyyriasenne estävät häntä niin tekemästä. Hän ei myöskään ymmärrä, että kun vastikkeellinen sosiaaliturva tulee, niin hänet todennäköisesti tullaan irtisanomaan ja hän voi päätyä tekemään nykyistä työtään ilman palkkaa. Kun uusi työelämäkokeilu otetaan käyttöön, niin sitten ei makseta edes nykyistä yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta.

Saa nähdä kauanko tämä asenteisiin kohdistuva piilovaikuttaminen jatkuu. Luultavasti niin kauan kuin haluttua raivoa saadaan aikaan. Joka tapauksessa nyt on ihmisten päihin iskostettu ideologinen työttömyys, joka oli ensimmäisenä  kirjoittaneen  toimittajan omaa keksintöä.

 Työttömien syyttäminen työttömyydestä on yhtä älykästä kuin lattian syyttäminen sen likaisuudesta ja työleiriä kaipaavat eivät tule ajatelleeksi, että he voivat päätyä sinne itse.

Metelin suojassa todelliset yhteisten verovarojen ryövääjät jatkavat tyytyväisinä toimintaansa.

kansanedustajien edut..

Yrittäjäthän ne Suomessa varsinaisia yhteiskunnan hyysättäviä ovat:

 heille juoksee yritystuet, verotuet, autotuet, vähennystuet, työllistämistuet ym. ym.

 - ja kaikki tämä hyysäävätukeminen veronmaksajakansalaisten kukkarosta.

Mikä on tosiasiallisesti työkyvyttömän tilanne yhteiskunnassa? Jos ei kykene töihin, eikä eläkkeelle pääse. Aiheesta kirjoittaa ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri, professori Olli Tenovuo.

Selkeintä on nostaa heti ”kissa pöydälle”: Nykyisin terveydenhuollossa tapaa paljon potilaita, jotka ovat ja tulevat olemaan työkyvyttömiä, mutta joille kuitenkaan ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai joskus edes sairauspäivärahaa.

Olen oheiseen taulukkoon listannut työkyvyttömän työttömän asian eri osapuolia, sekä niitä negatiivisia seurausvaikutuksia, joita aiheutuu, kun työkyvytön henkilö katsotaan järjestelmässämme työkykyiseksi.

Onko jollekin taholle sitten hyötyä siitä, että työkyvytöntä henkilöä ”roikotetaan” tilastoissamme työnhakijana? Epäilemättä työeläkelaitokselle on edullista, että henkilölle ei tarvitse maksaa kuntoutustukea/eläkettä, vaan hänen toimeentulonsa kustannetaan muualta. Se saattaa tätä kautta olla edullista myös työnantajille pienempinä palkan sivukuluina.

Yhteiskuntamme kuitenkin toimii vähän kuin aivojen hermoverkko: ongelma jossain kohdin vaikuttaa lopulta tavalla tai toisella etäämmällä oleviin toimijoihin. Kun kustannukset eivät kohdistu suoraan, vaan usein monenkin mutkan kautta, niiden todellinen vaikutus hämärtyy.

.tyottomat.fi/

Suomessa on kymmeniätuhansia työkyvyttömiä työttömiä.

Työttömien Keskusjärjestön Eläke mahdollisuutena -seminaarissa huhtikuussa käsiteltiin tosiasiallisesti työkyvyttömien asemaa. Sosiaalilääketieteen dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Ilkka Taipale painottaa, että sosiaalilääketieteellinen eläkeselvittely eli ELMA-projekti tulee käynnistää uudelleen.

Työkyvyttömien joukkoa ei tunnisteta terveydenhuollossa

Työttömien joukossa työhön kykenemättömien henkilöiden määrä kasvaa vuosittain.

 Työkyvyttömien joukkoa ei tunnisteta terveydenhuollossa, eikä heitä ohjata oikeisiin tutkimuksiin. Eivätkä asiakastyöryhmät ole riittävä malli työkykyselvitykselle. Työttömien terveystarkastukset painottuvat terveyden edistämiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Ne eivät toimi työkyvyn arvion kehyksenä nykyisellään, Taipale selvittää näkemystään.

Eläkekriteerejä tulee myös muuttaa. Työelämä on muuttunut ratkaisevasti 30 vuodessa mutta eläkekriteerejä ei ole muutettu nykyelämän näkökulmiin. Aiemmin oli sellaisia töitä, joissa saattoi pärjätä heikommillakin taidoilla tai kunnolla. Nyt työelämän vaatimukset ovat aivan muuta luokkaa, Taipale toteaa.

.tyottomat.fi

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä

Koronapandemia on tuonut mukanaan massiivisen työttömyyden kasvun. Hoitovelka on kasvanut, mielenterveysongelmat lisääntyneet. Palveluita on siirretty yhä enemmän verkkoon, mikä on hankaloittanut monen digitaalisesta kehityksestä syrjässä olevan asiointia. Jo aiemmin heikossa asemassa olevat ovat entistäkin ahtaammalla. Miltä näyttää korona-ajan köyhyys ja miten sitä voitaisiin vähentää? Tätä pohtivat yhdessä köyhyyttä kokeneet ihmiset ja päättäjät kansallisessa köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtumassa

Kuulemistapahtuma järjestetään kolmatta kertaa.

 Sen järjestävät Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Työttömien Keskusjärjestö ry.

Aluksi köyhyyttä kokeneet henkilöt tuovat pienryhmissä esiin köyhyysongelman oman kokemuksensa pohjalta.

https://tyottomat.fi/

Köyhille enemmän ääntä

Auli Viitala pitää pienituloisten puolia.

keskiluokkainen kuluttaminen päättyi muutama vuosi sitten sairastumisen ja eron myötä.

Aiemmin hän lomaili huolettomasti etelässä, nyt häntä hirvittävät Mikkelin junalippujen hinnat.

Syrjäytyneeksi itsensä esittelevä Viitala on pohtinut paljon köyhyyttä ja sitä, miten keskiluokan ajatusmallit ja rakenteet sitä ylläpitävät. Hän kirjoittaa rahan puutetta käsitteleviä kolumneja Ylen verkkosivuille. Niissä Viitala toivoo tuovansa yhteiskunnan hiljaisten ääntä kuuluviin ja avaa kirjoituksissaan vähävaraisuuden moninaisia syitä ja vaikutuksia.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008076130.html?utm_medium=promobo…

Ostovoima on koko EU:n heikoimpia ja sillä muka talous pelastetaan,

että sitä heikennetään entisestään.

 Eu on jo mm. useaan otteeseen huomauttanut liian

 alhaisesta sosiaaliturvasta ja jos siitä leikataan niin

 alkaa totaalinen kehitysmaa muodostua.

 Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen tulisi

tehdä mahdolliseksi niin osa-aikaisia töitä kannattaisi

ottaa vastaan ja ikärasismille on tehtävä loppu.

 Lisäksi  hallituksen romutustoimet koulutukseen

on korjattava jotta onnistuu ammatinvaihtokin ilman konkurssia.

Työn sivukulujen tarkastelu olisi suotavaa myös,

 niistä muodostuu liikaa taakkaa yrityksille ja

 palkankorotuksia on vaikea saada.

 Paikallinen sopiminen ei myöskään saa olla yksipuolista.

Porvari näkökulmasta työmarkkinoiden uudistus tarkoittaa

 aina palkkojen leikkaamista.

 Köyhyyden lisäämisellä ei rakenneta yhtään mitään.

Työstä on maksettava sellaista palkkaa, että sillä elättää itsensä,

 eikä tarvitse hakea toimeentulotukea Kelalta.

Ja sitten ovat he,

jotka väittävät että "mitään eivät ole koskaan saaneet vaan

 pelkästään maksaneet" ja totuus on että ennen kuin aikuistunut

 suomalainen alkaa tuottaa kunnille ja valtiolle verotuloja

sekä käyttää rahojaan kuluttamiseen, hänestä on syntynyt

 yhteiskunnalle kuluja noin kaksisataatuhatta-kolmesataatuhatta euroa.

 Lapsuuden ja nuoruuden hinta kertyy terveydenhuollosta,

 koulutuksesta ja tulonsiirroista lapsiperheille.

 Vanhana ihminen taas alkaa yleensä uudestaan tuottaa

 keskimääräistä enemmän kuluja yhteiskunnalle.

Kaikki tämä yhteenlaskettuna tarkoittaa,

että suurin osa kaikista suomalaisista on taloudellisesti arvioituna

yhteiskunnan nettosaajia.

Näin ollen,

jokainen tt-tuista inisevä vois ensin maksaa takas yhteiskunnalle

 ne omat saadut tukensa.

Lapsilisistä vois aloittaa.

 50 000e takas valtion verosäkkiin,kiitos!

Olen pitkään hämmästellyt sitä, että heikon työllistymisen sanotaan

 johtuvan kohtaanto-ongelmasta, eli siitä,

etteivät työn tekijöiden tarve ja tarjonta kohtaa.

Minulla olisi mullistava ehdotus.

 Rakennetaan foorumi tai portaali,

johon työn tekijöitä tarvitsevat firmat voivat laittaa

 tiedot tarvitsemistaan työtehtävistä ja

 johon noiden töiden tekijöiksi halukkaat voivat ilmoittautua.

 Minulla on valmiina ehdotus nimeksikin,

miksei se voisi olla työpaikkailmoitus!

Pääomatuloilla loikoileviakin voisi hieman kepittää.

 Esimerkiksi progressiivinen pääomatulovero,

joka päättyisi 100 prosenttiin tietyn tulorajan jälkeen.

 Vähentäisi ainakin ahneutta,

jos siitä ei palkittaisi kuten tällä hetkellä.

 Ahkerat pienipalkkaiset duunarithan ne pääomatulotkin mahdollistavat.

ulkomaisen työvoiman tarpeesta (1,8milj/11v)

On hölmöläisten hommaa, jos työttömyysturvan tasoa lasketaan entisestään,

 koska se vain siirtää yhä usemmat toimeentuloturvan piiriin eli

 verorahojen siirtelyä taskusta toiseen, eikä se luo yhtään uutta työpaikkaa. Tai sitten on ajatuksena, että työntekijä pakotetaan ottamaan huonosti palkattua työtä, ja edelleenkin yhteiskunta maksaisi osan toimeentulosta. Tätä samaa on nähtävissä, kun "huudetaan" ulkomaista kouluttamatonta työvoimaa Suomeen kilpailemaan täällä on jo ennestään olevien ko. osaamistason henkilöiden kanssa. Koska Suomen sosiaaliturva on pelkästään asumiseen perustuva, ansaitsee huippupalkkaisen toimitusjohtajan kotirouvana oleskelevakin kansaneläkettä Suomesta tai lapsilisiä maksetaan EU-alueelle, vaikka lapset ovat pysyvästi kotimaassaan. Siksi toiseksi pienituloisten ansiot varmasti menevät kulutuskysyntään ja luovat kotimaisille yrityksille kysyntää, eikä paisuta kasinotaloutta. Suomessa on pulaa työpaikoista, joissa on järkevät työehdot ml. riittävä palkkataso. Miten työnantajien asenteita voisi korjata, niin ettei ikä/sukupuoli/etnistä tms. syrjintää olisi? Kriminalisointi on vaikeaa, koska todistelu olisi vaikeaa.

 Sen sijaan alipalkkauksen kriminalisointi olisi helpommin todennettavissa.

 Lisäksi työnantajien pitäisi huolehtia paremmin nykyisen

työvoiman ammattitaidon ylläpidosta,

jolloin osaamisvajetta ei pääsisi syntymään.

 On jotenkin selvää että digitalisaatio ja robotisaatio

 tulevat vähentämään työvoiman tarvetta,

joten verotuksen painopistettä olisi muutettava pienin askelin

 pois matalapalkkaisen työn verotuksesta kohti pääomatulojen verotusta.

 Työpaikkojen sijainti kalliiden kaupunkikeskusten sisällä tai lähellä,

 vaikeuttavat pienipalkkaisen työn vastaanottamista,

joten silloin yrityksen sijainti ole väärä.

Nauttivatko ravit kun niitä keitetään?