Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Sairaanhoitajia ei arvosteta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vakituisia työpaikkoja nyt 3 vuotta putkeen tarjolla. Hoitoala. Ei löydy tekijöitä. Jos joku saadaankin rekryttyä, hän lähtee kohta muualle. En tiedä, mikä tässä on se ongelma. Minä olen viihtynyt täällä 5 vuotta ja sitä ennen hoitoalalla 13 vuotta.
Väkivallan uhkaa osa pelkää, viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt kolme raskaaksi tullutta työntekijää. Kaksi heistä sanoi suoraan, että eivät uskalla olla töissä paikassa, jossa asiakas voi potkaista, raapia, lyödä. Kolmas raskaana ollut lähti opiskelemaan toista alaa.
Minä saan 18 vuoden työuran jälkeen palkkaa bruttona n. 2300€ Kuukaudessa. En tee lainkaan yötöitä. Tämä työpaikka sopii minulle hyvin, koska täällä ei ole pakko tehdä yötöitä, kuten suurimmassa osassa hoitoalan paikoista. Lisäksi meillä on aina kesäloma ollut 4 viikkoa putkeen ja ollaan saatu pitää se toukokuun lopusta elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajanalla. Se on minulle iiiiiso etu, koska kotona on 3 koululaista. Edellisessä työpaikassa hoitoalalla kesälomakausi alkoi toukokuun alusta, päättyi syyskuun loppuun ja se aina pätkittiin niin, että sai pitää vain 3 viikkoa putkeen ja viikon erikseen. On niin paljon muitakin asioita kuin kohtuullinen palkka! Hoitoalalla monet tekevät valinnan tyytyä vähän pienempiin tuloihin, jos työnantaja huomioi toiveita.
Palkathan ovat ihan käsittämättömän surkeita, mutta itse lähdin lähinnä niistä kaikista muista syistä. Ei pelkkä kesälomajakson pituus niitä muita syitä muuta miksikään. Itse en edes halua pitää lomia putkeen. Yötöihin ei ole "pakotettu" kuin yhdessä paikassa kaksi yötä jaksossa ja niistäkin olisi saanut vapautuksen halutessaan. Osa-aikaiseksi voisin mennä jos resurssit kunnossa.
Minun ymmärrykseen yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta ei taasen mahdu se, että Karjalan-lennostossa Kuopiossa sotilaspapin palkka on huimat 4157 euroa / kk, ja että 18 vuotta alalla olleelle sairaanhoitajalle maksetaan 2300 euroa / kk.
Pappi siis tienaa vuodessa lähes 50.000 euroa ja sairaanhoitaja 18 vuoden töissäkäynnin jälkeen 27.600 euroa vuodessa. Mikä järki ja oikeudenmukaisuus tällaisessa palkkajärjestelyssä nyt on?
Kun tämmöisiä kommentteja kirjoitetaan, niin pitäisi kaikille sairaanhoitajalle maksaa palkkaa 27.600 euroa vuodessa, niin huomaisivat ettei se ehkä ihan noin vaatimaton palkka ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.
Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.
Jos se työ on tärkeätä yhteiskunnan toimimisen tai firman menestymisen kannalta, niin siitä pitäisi olla myös valmis maksamaan kunnon palkkaa eikä vain testata miten halvalla ne työt saa teetettyä.
Ennen muinoin 3 kuukauden harjoittelun jälkeen ihmisille piti ruveta maksamaan minimipalkkaa eikä vain olla loputtomasti harjoittelijana. Työsuhteen pitäisi olla vähintään puolen vuoden pituinen että siinä ehtisi hankkia jotain Kelan tukiin verrattuina.
Tokihan sen työsuhteen/harjoittelun pituuteen/jatkumiseen vaikuttaa se, miten ko. harjoittelija selviytyy työstä. Ns. vakituiseen työhönkin on yleensä 3 kk koeaika, minkä jälkeen työsuhde jatkuu tai se voidaan sanoa irti ilman irtisanomisaikaa. Ei työnantajalla ole velvollisuutta roikottaa ketään palkkalistoilla, ellei työsuoritus vastaa vaatimuksia. Ei pelkästä läsnäolosta kuulukaan mitään maksaa.
Olet oikeassa. Hoitoalalla muuten myös roikotetaan mukana ihmisiä, jotka eivät hoida työtään edes kohtuullisesti. Ei uskalleta irtisanoa, kun on koko ajan työvoimapulaa ja mitoituksia tarkkaillaan päivittäin. Nykyisessä työpaikassa ei ole joutilaita, mutta ed. työpaikassa oli useampia. Esimerkki Linda: poissa lapsen sairauden vuoksi 3 pv, sitten yhden päivän töissä valitellen väsymystä ja käytännössä ei tee töitään kunnolla, sitten 2 vapaapäivällä ja palaa valitellen väsymystä, kun tuli juhlittua rankasti eikä taaskaan suoriudu töistään kunnolla. Kun vierestä seuraat tämän Lindan touhua päivästä ja viikosta toiseen, alkaa motivaatio laskea. On se ihme, ettei puututa käytökseen/ongelmiin, jotka kuormittavat työkavereita. Yksi työkaveri sanoi tälle ”Lindalle”, että jos tämä työ ei yhtään nappaa, niin voisitko harkita toista työtä. Hän joutui puhutteluun ja sanottiin, että siinä voi täyttyä työpaikkakiusaamisen tunnusmerkistö. Olen kuullut ystäviltäni, että joissain paikoissa pyörii listoilla näitä Lindoja vähän enemmänkin. Ei ole ihme, jos asukkaita ei ole aikaa ulkoiluttaa eikä järjestää koskaan mitään virikettä ja kaikki hoito ihan retuperällä. Tämä ala vaatii työmoraalia ja ihmisiä, jotka tekevän sen työn, josta palkka kopsahtaa tilille. Ei tietysti ole kaikkialla ongelma, mutta yksikin paikka on liikaa, jossa on työlle allergisia.
Naapureina nämä juhlivat Lindat eivät ole mitenkään mieluisia, jos nimittäen haluaa öisin nukkua. Tämä koskee siis näitä seksuaalisesti aktiiviisia sairaanhoitajia, jotka asuvat vuokralla tai ovat sen lisäksi yh-äitejä.
Usea seinänaapurina asunut sairaanhoitaja on harrastanut tosi raskasta seuraelämää ja luonnollisesti nämä henkilöt ovat myös tavan takaan sairaslomalla. Tämä luonnollisesti johtaa päätelmään, mistä se sairaanhoitajan työn raskaus johtuu...
Oli ihan kiva, että kirjoitit sairaanhoitajan työn näkymättömästä puolesta eli aivan kuten muissakin työpaikoissa, niin sairaanhoitajatkin joutuvat tekemään niiden laiskempien sairaanhoitajien työt, vaikka eivät siitä lisäpalkkaa saa ja itse ongelmaa ei saa vaatia korjattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajia ei arvosteta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vakituisia työpaikkoja nyt 3 vuotta putkeen tarjolla. Hoitoala. Ei löydy tekijöitä. Jos joku saadaankin rekryttyä, hän lähtee kohta muualle. En tiedä, mikä tässä on se ongelma. Minä olen viihtynyt täällä 5 vuotta ja sitä ennen hoitoalalla 13 vuotta.
Väkivallan uhkaa osa pelkää, viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt kolme raskaaksi tullutta työntekijää. Kaksi heistä sanoi suoraan, että eivät uskalla olla töissä paikassa, jossa asiakas voi potkaista, raapia, lyödä. Kolmas raskaana ollut lähti opiskelemaan toista alaa.
Minä saan 18 vuoden työuran jälkeen palkkaa bruttona n. 2300€ Kuukaudessa. En tee lainkaan yötöitä. Tämä työpaikka sopii minulle hyvin, koska täällä ei ole pakko tehdä yötöitä, kuten suurimmassa osassa hoitoalan paikoista. Lisäksi meillä on aina kesäloma ollut 4 viikkoa putkeen ja ollaan saatu pitää se toukokuun lopusta elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajanalla. Se on minulle iiiiiso etu, koska kotona on 3 koululaista. Edellisessä työpaikassa hoitoalalla kesälomakausi alkoi toukokuun alusta, päättyi syyskuun loppuun ja se aina pätkittiin niin, että sai pitää vain 3 viikkoa putkeen ja viikon erikseen. On niin paljon muitakin asioita kuin kohtuullinen palkka! Hoitoalalla monet tekevät valinnan tyytyä vähän pienempiin tuloihin, jos työnantaja huomioi toiveita.
Palkathan ovat ihan käsittämättömän surkeita, mutta itse lähdin lähinnä niistä kaikista muista syistä. Ei pelkkä kesälomajakson pituus niitä muita syitä muuta miksikään. Itse en edes halua pitää lomia putkeen. Yötöihin ei ole "pakotettu" kuin yhdessä paikassa kaksi yötä jaksossa ja niistäkin olisi saanut vapautuksen halutessaan. Osa-aikaiseksi voisin mennä jos resurssit kunnossa.
Minun ymmärrykseen yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta ei taasen mahdu se, että Karjalan-lennostossa Kuopiossa sotilaspapin palkka on huimat 4157 euroa / kk, ja että 18 vuotta alalla olleelle sairaanhoitajalle maksetaan 2300 euroa / kk.
Pappi siis tienaa vuodessa lähes 50.000 euroa ja sairaanhoitaja 18 vuoden töissäkäynnin jälkeen 27.600 euroa vuodessa. Mikä järki ja oikeudenmukaisuus tällaisessa palkkajärjestelyssä nyt on?
Kun tämmöisiä kommentteja kirjoitetaan, niin pitäisi kaikille sairaanhoitajalle maksaa palkkaa 27.600 euroa vuodessa, niin huomaisivat ettei se ehkä ihan noin vaatimaton palkka ollutkaan.
Palstalla ollaan oltu kovasti huolissaan myös ns. "reaalituotannosta".
Kertokaa ja vääntäkää rautalangasta mitä "reaalista" Karjalan-lennoston sotilaspappi Kuopiosta "tuottaa" suomalaisessa systeemissä messevää 4157 euron kuukausipalkkaansa vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajia ei arvosteta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vakituisia työpaikkoja nyt 3 vuotta putkeen tarjolla. Hoitoala. Ei löydy tekijöitä. Jos joku saadaankin rekryttyä, hän lähtee kohta muualle. En tiedä, mikä tässä on se ongelma. Minä olen viihtynyt täällä 5 vuotta ja sitä ennen hoitoalalla 13 vuotta.
Väkivallan uhkaa osa pelkää, viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt kolme raskaaksi tullutta työntekijää. Kaksi heistä sanoi suoraan, että eivät uskalla olla töissä paikassa, jossa asiakas voi potkaista, raapia, lyödä. Kolmas raskaana ollut lähti opiskelemaan toista alaa.
Minä saan 18 vuoden työuran jälkeen palkkaa bruttona n. 2300€ Kuukaudessa. En tee lainkaan yötöitä. Tämä työpaikka sopii minulle hyvin, koska täällä ei ole pakko tehdä yötöitä, kuten suurimmassa osassa hoitoalan paikoista. Lisäksi meillä on aina kesäloma ollut 4 viikkoa putkeen ja ollaan saatu pitää se toukokuun lopusta elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajanalla. Se on minulle iiiiiso etu, koska kotona on 3 koululaista. Edellisessä työpaikassa hoitoalalla kesälomakausi alkoi toukokuun alusta, päättyi syyskuun loppuun ja se aina pätkittiin niin, että sai pitää vain 3 viikkoa putkeen ja viikon erikseen. On niin paljon muitakin asioita kuin kohtuullinen palkka! Hoitoalalla monet tekevät valinnan tyytyä vähän pienempiin tuloihin, jos työnantaja huomioi toiveita.
Palkathan ovat ihan käsittämättömän surkeita, mutta itse lähdin lähinnä niistä kaikista muista syistä. Ei pelkkä kesälomajakson pituus niitä muita syitä muuta miksikään. Itse en edes halua pitää lomia putkeen. Yötöihin ei ole "pakotettu" kuin yhdessä paikassa kaksi yötä jaksossa ja niistäkin olisi saanut vapautuksen halutessaan. Osa-aikaiseksi voisin mennä jos resurssit kunnossa.
Minun ymmärrykseen yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta ei taasen mahdu se, että Karjalan-lennostossa Kuopiossa sotilaspapin palkka on huimat 4157 euroa / kk, ja että 18 vuotta alalla olleelle sairaanhoitajalle maksetaan 2300 euroa / kk.
Pappi siis tienaa vuodessa lähes 50.000 euroa ja sairaanhoitaja 18 vuoden töissäkäynnin jälkeen 27.600 euroa vuodessa. Mikä järki ja oikeudenmukaisuus tällaisessa palkkajärjestelyssä nyt on?
En ole väittänyt olevani sairaanhoitaja, vaan olen tavallinen lähihoitaja. Kyllähän sairaanhoitajille meilläkin maksetaan käsittääkseni peruspalkkaa n. 2500€ ja lisät päälle. Yhtään en kadehdi, koska ainakin meillä sh tekevät töitä niska hiessä ja vaativia arviointeja voinnista yms.
Tiedätkö, että vuosikymmeniä sitten sanottiin, että sairaanhoitajan ja apuhoitajan ero on siinä, että toinen siivoaa eritteet lämpiminä ja toinen kylminä. Tämä olisi siis ajalla, jolloin saraanhoitajan koulutus oli kaksivuotinen.
Nykyään kylmien eritteiden siivoaminen taitaa kuulua sairaala-apulaisille, laitosapulaisille tai millä kiertoilmaisulla nykypäivänä nyt kutsutaan sairaalan entisten siivoojien työtehtävien tekijää. Liekö lämpimien eritteiden siivoaminen nykyään lähihoitajien hommia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vakituisia työpaikkoja nyt 3 vuotta putkeen tarjolla. Hoitoala. Ei löydy tekijöitä. Jos joku saadaankin rekryttyä, hän lähtee kohta muualle. En tiedä, mikä tässä on se ongelma. Minä olen viihtynyt täällä 5 vuotta ja sitä ennen hoitoalalla 13 vuotta.
Väkivallan uhkaa osa pelkää, viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt kolme raskaaksi tullutta työntekijää. Kaksi heistä sanoi suoraan, että eivät uskalla olla töissä paikassa, jossa asiakas voi potkaista, raapia, lyödä. Kolmas raskaana ollut lähti opiskelemaan toista alaa.
Minä saan 18 vuoden työuran jälkeen palkkaa bruttona n. 2300€ Kuukaudessa. En tee lainkaan yötöitä. Tämä työpaikka sopii minulle hyvin, koska täällä ei ole pakko tehdä yötöitä, kuten suurimmassa osassa hoitoalan paikoista. Lisäksi meillä on aina kesäloma ollut 4 viikkoa putkeen ja ollaan saatu pitää se toukokuun lopusta elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajanalla. Se on minulle iiiiiso etu, koska kotona on 3 koululaista. Edellisessä työpaikassa hoitoalalla kesälomakausi alkoi toukokuun alusta, päättyi syyskuun loppuun ja se aina pätkittiin niin, että sai pitää vain 3 viikkoa putkeen ja viikon erikseen. On niin paljon muitakin asioita kuin kohtuullinen palkka! Hoitoalalla monet tekevät valinnan tyytyä vähän pienempiin tuloihin, jos työnantaja huomioi toiveita.
Palkathan ovat ihan käsittämättömän surkeita, mutta itse lähdin lähinnä niistä kaikista muista syistä. Ei pelkkä kesälomajakson pituus niitä muita syitä muuta miksikään. Itse en edes halua pitää lomia putkeen. Yötöihin ei ole "pakotettu" kuin yhdessä paikassa kaksi yötä jaksossa ja niistäkin olisi saanut vapautuksen halutessaan. Osa-aikaiseksi voisin mennä jos resurssit kunnossa.
Resurssit ei hoitoalalla ole kunnossa niin kauan kuin ei saada täytettyä paikkoja. Lisäksi ne työpaikat pitäisi saada täytettyä ihmisillä, joita kiinnostaa ja jotka jaksavat tehdä töitä. Kaikille ei sovi työ, jossa joutuu ottamaan vastuuta ja suunnittelemaan koko vuoron ajan omaa työtään, priorisoimaan ja valvomaan omaa turvallisuutta sekä asiakasturvallisuutta. Työ vaatii myös pitkää pinnaa, stressinsietokykyä ja empatiankykyä. Sellaiset ihmiset, jotka ovat jo töihin tullessaan naama nurinpäin ja rasittuneita muun elämän takia, eivät ole soveltuvia. Toki jos palkkaa nostetaan reilusti, se voi houkutella alalle uusia, hyviä työntekijöitä. Omalta paikkakunnaltani tiedän, että esim. lähihoitajakoulutus alkoi vajaalla opiskelijamäärällä. Alan kiinnostavuus on heikentynyt ja siksi on turha edes haaveilla lähivuosina, että hoitajapula ratkeaisi. Kun ei valmistu uusia sitä tahtia kun vanhoja jää eläkkeelle, vaje kasvaa. Koulutus jää monelta myös kesken. Niin minultakin jäi sairaanhoitajaopinnot aikoinaan kesken, koska totesin, että en haluakaan yhtään vaativampaan työhön. Se miksi sairaanhoitaja ei saa tarpeeksi tukea työlleen, johtuu taas lääkäripulasta. Konsultaatiota ei saa silloin kun tilanne on käsillä missään muualla kuin sairaaloissa.
Resurssit ovat pielessä jo hoitajamitoituksen suhteen myös muualla kuin kotihoidossa ja vanhuspuolella ja hoitajapula aiheuttaa tämänkin takia katastrofin.
Se on muuten metkaa, kun sairaanhoitajille tai yleensäkin hoitajille ladellaan mielellään liuta vaadittuja luonteenominaisuuksia ja vaatimuksia. Nyt oli mukaan tullut se ei ettei naamakaan saa olla nurinpäin eikä omaa elämää. Mutta kun takaisinpäin annetaan vain lisääntyviä tehtäviä, lisää ohjattavia ja ylimääräisiä työvuoroja, olematon urakehitys ja muuta ja kotistressi ei saisi haitata työstressiä niin ei ihme ettei yhtälö toimi houkuttelevuuden kannalta. Ei yli-ihmisiä ole missään varastossa otettavaksi. Uusien kun pitää vielä saada opetella rauhassa, jossa voi sitten loppuikänsä jaksaa stressiä stressaamatta.
Anteeksi kun lipesin ketjun aiheesta.
Kuten huomasit, niin kommentoimallasi kirjoittajalle ei muutenkaan ollut faktat hallussa. Nykypäivänä sairaanhoitaja ei voi olla todella empaattinen, sillä työ olisi heille aivan liian raskasta.
Sairaanhoitajan tulee vain osata riittävän tasoinen empatian näytteleminen - ainakin siihen saakka kunnen työpaikka on vakituinen. Sairaanhoitajan paras avu on kunnianhimo, joka puskee tekemään työtehtävät huolellisesti ja mahdollisimman hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vakituisia työpaikkoja nyt 3 vuotta putkeen tarjolla. Hoitoala. Ei löydy tekijöitä. Jos joku saadaankin rekryttyä, hän lähtee kohta muualle. En tiedä, mikä tässä on se ongelma. Minä olen viihtynyt täällä 5 vuotta ja sitä ennen hoitoalalla 13 vuotta.
Väkivallan uhkaa osa pelkää, viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt kolme raskaaksi tullutta työntekijää. Kaksi heistä sanoi suoraan, että eivät uskalla olla töissä paikassa, jossa asiakas voi potkaista, raapia, lyödä. Kolmas raskaana ollut lähti opiskelemaan toista alaa.
Minä saan 18 vuoden työuran jälkeen palkkaa bruttona n. 2300€ Kuukaudessa. En tee lainkaan yötöitä. Tämä työpaikka sopii minulle hyvin, koska täällä ei ole pakko tehdä yötöitä, kuten suurimmassa osassa hoitoalan paikoista. Lisäksi meillä on aina kesäloma ollut 4 viikkoa putkeen ja ollaan saatu pitää se toukokuun lopusta elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajanalla. Se on minulle iiiiiso etu, koska kotona on 3 koululaista. Edellisessä työpaikassa hoitoalalla kesälomakausi alkoi toukokuun alusta, päättyi syyskuun loppuun ja se aina pätkittiin niin, että sai pitää vain 3 viikkoa putkeen ja viikon erikseen. On niin paljon muitakin asioita kuin kohtuullinen palkka! Hoitoalalla monet tekevät valinnan tyytyä vähän pienempiin tuloihin, jos työnantaja huomioi toiveita.
Palkathan ovat ihan käsittämättömän surkeita, mutta itse lähdin lähinnä niistä kaikista muista syistä. Ei pelkkä kesälomajakson pituus niitä muita syitä muuta miksikään. Itse en edes halua pitää lomia putkeen. Yötöihin ei ole "pakotettu" kuin yhdessä paikassa kaksi yötä jaksossa ja niistäkin olisi saanut vapautuksen halutessaan. Osa-aikaiseksi voisin mennä jos resurssit kunnossa.
Resurssit ei hoitoalalla ole kunnossa niin kauan kuin ei saada täytettyä paikkoja. Lisäksi ne työpaikat pitäisi saada täytettyä ihmisillä, joita kiinnostaa ja jotka jaksavat tehdä töitä. Kaikille ei sovi työ, jossa joutuu ottamaan vastuuta ja suunnittelemaan koko vuoron ajan omaa työtään, priorisoimaan ja valvomaan omaa turvallisuutta sekä asiakasturvallisuutta. Työ vaatii myös pitkää pinnaa, stressinsietokykyä ja empatiankykyä. Sellaiset ihmiset, jotka ovat jo töihin tullessaan naama nurinpäin ja rasittuneita muun elämän takia, eivät ole soveltuvia. Toki jos palkkaa nostetaan reilusti, se voi houkutella alalle uusia, hyviä työntekijöitä. Omalta paikkakunnaltani tiedän, että esim. lähihoitajakoulutus alkoi vajaalla opiskelijamäärällä. Alan kiinnostavuus on heikentynyt ja siksi on turha edes haaveilla lähivuosina, että hoitajapula ratkeaisi. Kun ei valmistu uusia sitä tahtia kun vanhoja jää eläkkeelle, vaje kasvaa. Koulutus jää monelta myös kesken. Niin minultakin jäi sairaanhoitajaopinnot aikoinaan kesken, koska totesin, että en haluakaan yhtään vaativampaan työhön. Se miksi sairaanhoitaja ei saa tarpeeksi tukea työlleen, johtuu taas lääkäripulasta. Konsultaatiota ei saa silloin kun tilanne on käsillä missään muualla kuin sairaaloissa.
Resurssit ovat pielessä jo hoitajamitoituksen suhteen myös muualla kuin kotihoidossa ja vanhuspuolella ja hoitajapula aiheuttaa tämänkin takia katastrofin.
Se on muuten metkaa, kun sairaanhoitajille tai yleensäkin hoitajille ladellaan mielellään liuta vaadittuja luonteenominaisuuksia ja vaatimuksia. Nyt oli mukaan tullut se ei ettei naamakaan saa olla nurinpäin eikä omaa elämää. Mutta kun takaisinpäin annetaan vain lisääntyviä tehtäviä, lisää ohjattavia ja ylimääräisiä työvuoroja, olematon urakehitys ja muuta ja kotistressi ei saisi haitata työstressiä niin ei ihme ettei yhtälö toimi houkuttelevuuden kannalta. Ei yli-ihmisiä ole missään varastossa otettavaksi. Uusien kun pitää vielä saada opetella rauhassa, jossa voi sitten loppuikänsä jaksaa stressiä stressaamatta.
Anteeksi kun lipesin ketjun aiheesta.
Kuten huomasit, niin kommentoimallasi kirjoittajalle ei muutenkaan ollut faktat hallussa. Nykypäivänä sairaanhoitaja ei voi olla todella empaattinen, sillä työ olisi heille aivan liian raskasta.
Sairaanhoitajan tulee vain osata riittävän tasoinen empatian näytteleminen - ainakin siihen saakka kunnen työpaikka on vakituinen. Sairaanhoitajan paras avu on kunnianhimo, joka puskee tekemään työtehtävät huolellisesti ja mahdollisimman hyvin.
OK! Onko sitten vastaavasti Kuopiossa Karjalan-lennostossa sotilaspapin reaalifunktio "riittävän tasoisen empatian näytteleminen", ja että tästä näyttelemisestä hänelle maksetaan 4157 euron kuukausipalkkaa?
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Taidat olla Uuno. Kaupanalalla ja siivousalalla on töitä , mutta molemmissa tehdään tahallaan ettei palkata kokopäiväisesti. Sitten kaikki raataa niskalimassa.
Myös ravintolat haikailee työvoiman perään... korkeintaan 30/ h viikko. Tehkööt itse omistajat ja johtajat, sitten teen kun saa tehdä täyden viikon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?
Taidat olla Uuno. Kaupanalalla ja siivousalalla on töitä , mutta molemmissa tehdään tahallaan ettei palkata kokopäiväisesti. Sitten kaikki raataa niskalimassa.
Myös ravintolat haikailee työvoiman perään... korkeintaan 30/ h viikko. Tehkööt itse omistajat ja johtajat, sitten teen kun saa tehdä täyden viikon.
Kertokaa nyt mitä reaalista Karjalan-lennoston sotilaspappi tuottaa systeemissä jossa hänelle maksetaan kyseistä "työstä" 4157 euroa kuussa? Mikä on sotilaspapin reaalifunktio? Mihin sotilaspappia tarvitaan, mitä hän "reaalituottaa"?
Elämmekö vahvassa €€€-hierarkiassa? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vakituisia työpaikkoja nyt 3 vuotta putkeen tarjolla. Hoitoala. Ei löydy tekijöitä. Jos joku saadaankin rekryttyä, hän lähtee kohta muualle. En tiedä, mikä tässä on se ongelma. Minä olen viihtynyt täällä 5 vuotta ja sitä ennen hoitoalalla 13 vuotta.
Väkivallan uhkaa osa pelkää, viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt kolme raskaaksi tullutta työntekijää. Kaksi heistä sanoi suoraan, että eivät uskalla olla töissä paikassa, jossa asiakas voi potkaista, raapia, lyödä. Kolmas raskaana ollut lähti opiskelemaan toista alaa.
Minä saan 18 vuoden työuran jälkeen palkkaa bruttona n. 2300€ Kuukaudessa. En tee lainkaan yötöitä. Tämä työpaikka sopii minulle hyvin, koska täällä ei ole pakko tehdä yötöitä, kuten suurimmassa osassa hoitoalan paikoista. Lisäksi meillä on aina kesäloma ollut 4 viikkoa putkeen ja ollaan saatu pitää se toukokuun lopusta elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajanalla. Se on minulle iiiiiso etu, koska kotona on 3 koululaista. Edellisessä työpaikassa hoitoalalla kesälomakausi alkoi toukokuun alusta, päättyi syyskuun loppuun ja se aina pätkittiin niin, että sai pitää vain 3 viikkoa putkeen ja viikon erikseen. On niin paljon muitakin asioita kuin kohtuullinen palkka! Hoitoalalla monet tekevät valinnan tyytyä vähän pienempiin tuloihin, jos työnantaja huomioi toiveita.
Palkathan ovat ihan käsittämättömän surkeita, mutta itse lähdin lähinnä niistä kaikista muista syistä. Ei pelkkä kesälomajakson pituus niitä muita syitä muuta miksikään. Itse en edes halua pitää lomia putkeen. Yötöihin ei ole "pakotettu" kuin yhdessä paikassa kaksi yötä jaksossa ja niistäkin olisi saanut vapautuksen halutessaan. Osa-aikaiseksi voisin mennä jos resurssit kunnossa.
Resurssit ei hoitoalalla ole kunnossa niin kauan kuin ei saada täytettyä paikkoja. Lisäksi ne työpaikat pitäisi saada täytettyä ihmisillä, joita kiinnostaa ja jotka jaksavat tehdä töitä. Kaikille ei sovi työ, jossa joutuu ottamaan vastuuta ja suunnittelemaan koko vuoron ajan omaa työtään, priorisoimaan ja valvomaan omaa turvallisuutta sekä asiakasturvallisuutta. Työ vaatii myös pitkää pinnaa, stressinsietokykyä ja empatiankykyä. Sellaiset ihmiset, jotka ovat jo töihin tullessaan naama nurinpäin ja rasittuneita muun elämän takia, eivät ole soveltuvia. Toki jos palkkaa nostetaan reilusti, se voi houkutella alalle uusia, hyviä työntekijöitä. Omalta paikkakunnaltani tiedän, että esim. lähihoitajakoulutus alkoi vajaalla opiskelijamäärällä. Alan kiinnostavuus on heikentynyt ja siksi on turha edes haaveilla lähivuosina, että hoitajapula ratkeaisi. Kun ei valmistu uusia sitä tahtia kun vanhoja jää eläkkeelle, vaje kasvaa. Koulutus jää monelta myös kesken. Niin minultakin jäi sairaanhoitajaopinnot aikoinaan kesken, koska totesin, että en haluakaan yhtään vaativampaan työhön. Se miksi sairaanhoitaja ei saa tarpeeksi tukea työlleen, johtuu taas lääkäripulasta. Konsultaatiota ei saa silloin kun tilanne on käsillä missään muualla kuin sairaaloissa.
Resurssit ovat pielessä jo hoitajamitoituksen suhteen myös muualla kuin kotihoidossa ja vanhuspuolella ja hoitajapula aiheuttaa tämänkin takia katastrofin.
Se on muuten metkaa, kun sairaanhoitajille tai yleensäkin hoitajille ladellaan mielellään liuta vaadittuja luonteenominaisuuksia ja vaatimuksia. Nyt oli mukaan tullut se ei ettei naamakaan saa olla nurinpäin eikä omaa elämää. Mutta kun takaisinpäin annetaan vain lisääntyviä tehtäviä, lisää ohjattavia ja ylimääräisiä työvuoroja, olematon urakehitys ja muuta ja kotistressi ei saisi haitata työstressiä niin ei ihme ettei yhtälö toimi houkuttelevuuden kannalta. Ei yli-ihmisiä ole missään varastossa otettavaksi. Uusien kun pitää vielä saada opetella rauhassa, jossa voi sitten loppuikänsä jaksaa stressiä stressaamatta.
Anteeksi kun lipesin ketjun aiheesta.
Kuten huomasit, niin kommentoimallasi kirjoittajalle ei muutenkaan ollut faktat hallussa. Nykypäivänä sairaanhoitaja ei voi olla todella empaattinen, sillä työ olisi heille aivan liian raskasta.
Sairaanhoitajan tulee vain osata riittävän tasoinen empatian näytteleminen - ainakin siihen saakka kunnen työpaikka on vakituinen. Sairaanhoitajan paras avu on kunnianhimo, joka puskee tekemään työtehtävät huolellisesti ja mahdollisimman hyvin.
OK! Onko sitten vastaavasti Kuopiossa Karjalan-lennostossa sotilaspapin reaalifunktio "riittävän tasoisen empatian näytteleminen", ja että tästä näyttelemisestä hänelle maksetaan 4157 euron kuukausipalkkaa?
Oletko itse tietoinen viestiesi psykoottisuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömät hakee työpaikkaa, työnantajat hakevat yksisarvista, ainakin vaatimus listan mukaan
Vierailija kirjoitti:
Elämmekö vahvassa €€€-hierarkiassa? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vakituisia työpaikkoja nyt 3 vuotta putkeen tarjolla. Hoitoala. Ei löydy tekijöitä. Jos joku saadaankin rekryttyä, hän lähtee kohta muualle. En tiedä, mikä tässä on se ongelma. Minä olen viihtynyt täällä 5 vuotta ja sitä ennen hoitoalalla 13 vuotta.
Väkivallan uhkaa osa pelkää, viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt kolme raskaaksi tullutta työntekijää. Kaksi heistä sanoi suoraan, että eivät uskalla olla töissä paikassa, jossa asiakas voi potkaista, raapia, lyödä. Kolmas raskaana ollut lähti opiskelemaan toista alaa.
Minä saan 18 vuoden työuran jälkeen palkkaa bruttona n. 2300€ Kuukaudessa. En tee lainkaan yötöitä. Tämä työpaikka sopii minulle hyvin, koska täällä ei ole pakko tehdä yötöitä, kuten suurimmassa osassa hoitoalan paikoista. Lisäksi meillä on aina kesäloma ollut 4 viikkoa putkeen ja ollaan saatu pitää se toukokuun lopusta elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajanalla. Se on minulle iiiiiso etu, koska kotona on 3 koululaista. Edellisessä työpaikassa hoitoalalla kesälomakausi alkoi toukokuun alusta, päättyi syyskuun loppuun ja se aina pätkittiin niin, että sai pitää vain 3 viikkoa putkeen ja viikon erikseen. On niin paljon muitakin asioita kuin kohtuullinen palkka! Hoitoalalla monet tekevät valinnan tyytyä vähän pienempiin tuloihin, jos työnantaja huomioi toiveita.
Palkathan ovat ihan käsittämättömän surkeita, mutta itse lähdin lähinnä niistä kaikista muista syistä. Ei pelkkä kesälomajakson pituus niitä muita syitä muuta miksikään. Itse en edes halua pitää lomia putkeen. Yötöihin ei ole "pakotettu" kuin yhdessä paikassa kaksi yötä jaksossa ja niistäkin olisi saanut vapautuksen halutessaan. Osa-aikaiseksi voisin mennä jos resurssit kunnossa.
Resurssit ei hoitoalalla ole kunnossa niin kauan kuin ei saada täytettyä paikkoja. Lisäksi ne työpaikat pitäisi saada täytettyä ihmisillä, joita kiinnostaa ja jotka jaksavat tehdä töitä. Kaikille ei sovi työ, jossa joutuu ottamaan vastuuta ja suunnittelemaan koko vuoron ajan omaa työtään, priorisoimaan ja valvomaan omaa turvallisuutta sekä asiakasturvallisuutta. Työ vaatii myös pitkää pinnaa, stressinsietokykyä ja empatiankykyä. Sellaiset ihmiset, jotka ovat jo töihin tullessaan naama nurinpäin ja rasittuneita muun elämän takia, eivät ole soveltuvia. Toki jos palkkaa nostetaan reilusti, se voi houkutella alalle uusia, hyviä työntekijöitä. Omalta paikkakunnaltani tiedän, että esim. lähihoitajakoulutus alkoi vajaalla opiskelijamäärällä. Alan kiinnostavuus on heikentynyt ja siksi on turha edes haaveilla lähivuosina, että hoitajapula ratkeaisi. Kun ei valmistu uusia sitä tahtia kun vanhoja jää eläkkeelle, vaje kasvaa. Koulutus jää monelta myös kesken. Niin minultakin jäi sairaanhoitajaopinnot aikoinaan kesken, koska totesin, että en haluakaan yhtään vaativampaan työhön. Se miksi sairaanhoitaja ei saa tarpeeksi tukea työlleen, johtuu taas lääkäripulasta. Konsultaatiota ei saa silloin kun tilanne on käsillä missään muualla kuin sairaaloissa.
Resurssit ovat pielessä jo hoitajamitoituksen suhteen myös muualla kuin kotihoidossa ja vanhuspuolella ja hoitajapula aiheuttaa tämänkin takia katastrofin.
Se on muuten metkaa, kun sairaanhoitajille tai yleensäkin hoitajille ladellaan mielellään liuta vaadittuja luonteenominaisuuksia ja vaatimuksia. Nyt oli mukaan tullut se ei ettei naamakaan saa olla nurinpäin eikä omaa elämää. Mutta kun takaisinpäin annetaan vain lisääntyviä tehtäviä, lisää ohjattavia ja ylimääräisiä työvuoroja, olematon urakehitys ja muuta ja kotistressi ei saisi haitata työstressiä niin ei ihme ettei yhtälö toimi houkuttelevuuden kannalta. Ei yli-ihmisiä ole missään varastossa otettavaksi. Uusien kun pitää vielä saada opetella rauhassa, jossa voi sitten loppuikänsä jaksaa stressiä stressaamatta.
Anteeksi kun lipesin ketjun aiheesta.
Kuten huomasit, niin kommentoimallasi kirjoittajalle ei muutenkaan ollut faktat hallussa. Nykypäivänä sairaanhoitaja ei voi olla todella empaattinen, sillä työ olisi heille aivan liian raskasta.
Sairaanhoitajan tulee vain osata riittävän tasoinen empatian näytteleminen - ainakin siihen saakka kunnen työpaikka on vakituinen. Sairaanhoitajan paras avu on kunnianhimo, joka puskee tekemään työtehtävät huolellisesti ja mahdollisimman hyvin.
OK! Onko sitten vastaavasti Kuopiossa Karjalan-lennostossa sotilaspapin reaalifunktio "riittävän tasoisen empatian näytteleminen", ja että tästä näyttelemisestä hänelle maksetaan 4157 euron kuukausipalkkaa?
Oletko itse tietoinen viestiesi psykoottisuudesta?
Kuopiossa Karjalan-lennoston julkisen työpaikkailmoituksen mukaan papille maksetaan ko. positiossa 4157 euron kuukausipalkkaa. Tekeekö se ihmisestä "psykoottisen", että hän sattuu lukemaan julkisia työpaikkailmoituksia ja haluaa keskustella niistä vertailevasti mm. sairaanhoitajien sijoittumiseen yhteiskunnan €€€-arvostushierarkiassa?
Palstalla ollaan oltu kovasti huolissaan myös Suomen kansantalouden ns. "reaalituotannosta" sekä "reaalitaloudesta". Eli lienee päinvastoin hyvinkin tervettä ja rehellisen tasapuolista kysyä tässä kontekstissa mitä reaalista Karjalan-lennoston sotilaspappi tuottaa Suomi-systeemissä jossa hänelle maksetaan kyseisestä "työstä" 4157 euroa kuussa?
Mikä siis on sotilaspapin reaalifunktio kansantalouden "reaalituotannossa" ja hänen tuottamansa lisäarvo sekä tuotantopanos "reaalitalouteen"? Mihin sotilaspappia tarvitaan, mitä hän "reaalituottaa"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työmarkiinatuki on noin 500 euroa ja tilalle tarjotaan nollasopimusta. Et voi tietää saako kuussa nolla euroa vai enemmän. Asuminen ja muut kulut pitää kuitenk7n kattaa koko ajan.
Jos asut yksin niin en minä ainakaan uskaltaisi ottaa vastaan täysin epävarmaa työtä. Olisi ihan kauhea sekamelska hakemusten ja rahansaamisen kanssa kuukaudessa ja epävarmuus, esimerkiksi asumistuen kanssa, koska se lasketaan puolen vuoden oletetuille tuloilleolin.
Olin joskus puhelinmyyjänä ja silloin ei ollut mitään takuupalkkaa.
Asumistuki laskettiin syyskuun palkan mukaan puoleksi vuodeksi eteenpäin. Joulua kohti myynti väheni ja joulukuussa oli pulju kaksi viikkoa kiinni. Tammikuukin hiljainen.
Olin aivan paniikissa, vaikka toimitin työnantajajalta todistuksen, että puoti oli kiinni niin ei auttanut. En voinut hakea toimeentulorukeakaan koska joulukuun palkkatiedot tulivat vasta kuun lopussa.
Vaikka se työmarkkinatuki olisi noin 500 ruroa niin se olisi selkeämpi ja stressittömämpi, jopa turvallisempi.
En keksi miten tuota 500 euroa voisi yhdeltä, yksin laskunsa maksavalta ihmiseltä pienentää?Perheellisellä on eri kun on joku muukin tuomassa rahaa huusholliin.
Palkan pitäisi olla riittävä elämiseen yksinkin eläessä.Minä olin koronan takia täysin ilman tuloja 2 kk, kun nollasopparityöstä ei tarjottu lainkaan tunteja. Minulla oli auto, joten toimeentulon asiakkaaksi ei ollut asiaa. Yritin anella edes asumistuen korotusta tulotason muututtua 900 €/kk --> 0 €/kk, mutta Kelan täti selitti ystävällisesti, että asumistuki tarkastetaan vasta kun "uusi tilanne" on jatkunut vähintään 3 kk. Voitte kuvitella miten pakka hajosi, kun talouteen tuli vain 300 €/kk (asumistuki) ja pelkästään vuokra oli 450 €/kk. Jouduin myymään ihan kaiken (paitsi auton, koska toivoin että tunteja tulee vielä...), keräämään pullot, kerjäämään lähikaupasta vanhoja tuotteita jne. Kahden kuukauden jälkeen tunteja alkoi tulla minullekin. Ripotellen.
EI ENÄÄ IKINÄ!!!!!!!
Älä tule kertomaan tarinaa, joka ei pidä paikkaansa. Ei auton omistaminen ole koskaan ollut este tilapäisen toimeentulotuen saamiselle. Vai onko autosi aivan liian kallis ja olet hakenut toimeentulotukea jo pitkään? Uusi tilanne ei tarvitse asumistuessa kestää 3 kuukautta. Olisit saanut työmarkkinatukea tai jotain muuta työttömyyskorvausta, jos olisit ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.
Kyllä auton omistaminen voi olla este. Jouduin vakavaan työtapaturmaan ja asiat venyivät vakuutusyhtiön kanssa, jonka jälkeen korvaus oli pienempi kuin työttömyysrahalla ollessa määräaikaisen työsuhteen vuoksi. Soitin Kelaan ja yritin selvittää mahdollisuuksia, esimerkiksi tt-tukea tai jotain tukea varten vaikkapa niin, että maksaisin sen takaisin, kun selviän takaisin töihin. Ensin olisi pitänyt myydä auto siitä huolimatta, että se on pakollinen työssä käymiseen, koska työpaikalle ei kulje yhtäkään julkista kulkuvälinettä, eikä kukaan kykene kävelemään tai pyöräilemään sinne päivittäin.
tt-tukeen auto voi vaikuttaa, työttömyystukiin ei.
Mitä sotilaspappi reaalituottaa? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämmekö vahvassa €€€-hierarkiassa? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vakituisia työpaikkoja nyt 3 vuotta putkeen tarjolla. Hoitoala. Ei löydy tekijöitä. Jos joku saadaankin rekryttyä, hän lähtee kohta muualle. En tiedä, mikä tässä on se ongelma. Minä olen viihtynyt täällä 5 vuotta ja sitä ennen hoitoalalla 13 vuotta.
Väkivallan uhkaa osa pelkää, viimeisen vuoden aikana meiltä on lähtenyt kolme raskaaksi tullutta työntekijää. Kaksi heistä sanoi suoraan, että eivät uskalla olla töissä paikassa, jossa asiakas voi potkaista, raapia, lyödä. Kolmas raskaana ollut lähti opiskelemaan toista alaa.
Minä saan 18 vuoden työuran jälkeen palkkaa bruttona n. 2300€ Kuukaudessa. En tee lainkaan yötöitä. Tämä työpaikka sopii minulle hyvin, koska täällä ei ole pakko tehdä yötöitä, kuten suurimmassa osassa hoitoalan paikoista. Lisäksi meillä on aina kesäloma ollut 4 viikkoa putkeen ja ollaan saatu pitää se toukokuun lopusta elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajanalla. Se on minulle iiiiiso etu, koska kotona on 3 koululaista. Edellisessä työpaikassa hoitoalalla kesälomakausi alkoi toukokuun alusta, päättyi syyskuun loppuun ja se aina pätkittiin niin, että sai pitää vain 3 viikkoa putkeen ja viikon erikseen. On niin paljon muitakin asioita kuin kohtuullinen palkka! Hoitoalalla monet tekevät valinnan tyytyä vähän pienempiin tuloihin, jos työnantaja huomioi toiveita.
Palkathan ovat ihan käsittämättömän surkeita, mutta itse lähdin lähinnä niistä kaikista muista syistä. Ei pelkkä kesälomajakson pituus niitä muita syitä muuta miksikään. Itse en edes halua pitää lomia putkeen. Yötöihin ei ole "pakotettu" kuin yhdessä paikassa kaksi yötä jaksossa ja niistäkin olisi saanut vapautuksen halutessaan. Osa-aikaiseksi voisin mennä jos resurssit kunnossa.
Resurssit ei hoitoalalla ole kunnossa niin kauan kuin ei saada täytettyä paikkoja. Lisäksi ne työpaikat pitäisi saada täytettyä ihmisillä, joita kiinnostaa ja jotka jaksavat tehdä töitä. Kaikille ei sovi työ, jossa joutuu ottamaan vastuuta ja suunnittelemaan koko vuoron ajan omaa työtään, priorisoimaan ja valvomaan omaa turvallisuutta sekä asiakasturvallisuutta. Työ vaatii myös pitkää pinnaa, stressinsietokykyä ja empatiankykyä. Sellaiset ihmiset, jotka ovat jo töihin tullessaan naama nurinpäin ja rasittuneita muun elämän takia, eivät ole soveltuvia. Toki jos palkkaa nostetaan reilusti, se voi houkutella alalle uusia, hyviä työntekijöitä. Omalta paikkakunnaltani tiedän, että esim. lähihoitajakoulutus alkoi vajaalla opiskelijamäärällä. Alan kiinnostavuus on heikentynyt ja siksi on turha edes haaveilla lähivuosina, että hoitajapula ratkeaisi. Kun ei valmistu uusia sitä tahtia kun vanhoja jää eläkkeelle, vaje kasvaa. Koulutus jää monelta myös kesken. Niin minultakin jäi sairaanhoitajaopinnot aikoinaan kesken, koska totesin, että en haluakaan yhtään vaativampaan työhön. Se miksi sairaanhoitaja ei saa tarpeeksi tukea työlleen, johtuu taas lääkäripulasta. Konsultaatiota ei saa silloin kun tilanne on käsillä missään muualla kuin sairaaloissa.
Resurssit ovat pielessä jo hoitajamitoituksen suhteen myös muualla kuin kotihoidossa ja vanhuspuolella ja hoitajapula aiheuttaa tämänkin takia katastrofin.
Se on muuten metkaa, kun sairaanhoitajille tai yleensäkin hoitajille ladellaan mielellään liuta vaadittuja luonteenominaisuuksia ja vaatimuksia. Nyt oli mukaan tullut se ei ettei naamakaan saa olla nurinpäin eikä omaa elämää. Mutta kun takaisinpäin annetaan vain lisääntyviä tehtäviä, lisää ohjattavia ja ylimääräisiä työvuoroja, olematon urakehitys ja muuta ja kotistressi ei saisi haitata työstressiä niin ei ihme ettei yhtälö toimi houkuttelevuuden kannalta. Ei yli-ihmisiä ole missään varastossa otettavaksi. Uusien kun pitää vielä saada opetella rauhassa, jossa voi sitten loppuikänsä jaksaa stressiä stressaamatta.
Anteeksi kun lipesin ketjun aiheesta.
Kuten huomasit, niin kommentoimallasi kirjoittajalle ei muutenkaan ollut faktat hallussa. Nykypäivänä sairaanhoitaja ei voi olla todella empaattinen, sillä työ olisi heille aivan liian raskasta.
Sairaanhoitajan tulee vain osata riittävän tasoinen empatian näytteleminen - ainakin siihen saakka kunnen työpaikka on vakituinen. Sairaanhoitajan paras avu on kunnianhimo, joka puskee tekemään työtehtävät huolellisesti ja mahdollisimman hyvin.
OK! Onko sitten vastaavasti Kuopiossa Karjalan-lennostossa sotilaspapin reaalifunktio "riittävän tasoisen empatian näytteleminen", ja että tästä näyttelemisestä hänelle maksetaan 4157 euron kuukausipalkkaa?
Oletko itse tietoinen viestiesi psykoottisuudesta?
Kuopiossa Karjalan-lennoston julkisen työpaikkailmoituksen mukaan papille maksetaan ko. positiossa 4157 euron kuukausipalkkaa. Tekeekö se ihmisestä "psykoottisen", että hän sattuu lukemaan julkisia työpaikkailmoituksia ja haluaa keskustella niistä vertailevasti mm. sairaanhoitajien sijoittumiseen yhteiskunnan €€€-arvostushierarkiassa?
Palstalla ollaan oltu kovasti huolissaan myös Suomen kansantalouden ns. "reaalituotannosta" sekä "reaalitaloudesta". Eli lienee päinvastoin hyvinkin tervettä ja rehellisen tasapuolista kysyä tässä kontekstissa mitä reaalista Karjalan-lennoston sotilaspappi tuottaa Suomi-systeemissä jossa hänelle maksetaan kyseisestä "työstä" 4157 euroa kuussa?
Mikä siis on sotilaspapin reaalifunktio kansantalouden "reaalituotannossa" ja hänen tuottamansa lisäarvo sekä tuotantopanos "reaalitalouteen"? Mihin sotilaspappia tarvitaan, mitä hän "reaalituottaa"?
Mitä nyt opettajat, psykologit, papit, sossut reaalituottaa. Hyvinvointia, ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Ei sitä voi suoraan rahassa mitata, mutta henkinen hätä kasvaisi ilman näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lieksalainen leipomoyrittäjä moitti ”hyvää sosiaaliturvaa”. Hänen mukaansa se kannustaa jäämään kotiin. Yrittäjän tarjoama ”työ” olikin yhdeksän kuukauden mittainen rekrytointikoulutus, jossa tehdään oikeaa työtä ja josta ei saa palkkaa. Valtio siis kustantantaa yrittäjälle työntekijän maksamalla työttömälle sosiaaliturvan. Kuka enää palkkaa työntekijöitä kun kehityssuunta on tämä?
Ne vuokrafirman kymmenet työpaikat tulevat siitä, kun viidellä eri vuokrafirmalla on sama työpaikka tarjolla.
Työssäkäyminenkin maksaa, jos asuu muutaman kymmenen kilometrin päässä työpaikaltaan. Kun junalla kulkee Hyvinkäältä Helsinkiin päivittäin, maksaa kuukausilippu yli 200 euroa. Ja siellä Hesassakin pitää sitten vielä mennä jollain kulkuneuvolla viitisen kilometriä sinne työpaikalle.
Jos ihmisen kuukausipalkka olisi vaikka 2000 euroa, asunnon vuokra kaksiosta 500 euroa (aika edullinen), sähköt, vakuutukset, perheen vaatteet ja ruoka itselle ja kahdelle lapselle. Ei riitä se, mikä jää käteen verojen jälkeen 2000 eurosta.
Miksi yrittäjät ja työnantajat maksavat itselleen 10000 euron kuukausipalkkaa, mutta edellyttävät, että heidän duunarinsa tulisivat toimeen parin tonnin kuukausipalkalla?
Työtävieroksuvista työnhakijoistahan on yrityksillä jatkuva valitusvirsi mediassa.
Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön
yöttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.
Tuore väitöskirja valottaa pitkäaikaistyöttömyyden ankeaa taustaa. Oulun yliopistossa väitellyt Raija Kerätär arvioi, että työttömistä ainakin 20–25 prosenttia on tosiasiassa työkyvyttömiä tai tuen ja hoidon tarpeessa.
työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla
Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.
Työ ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Vaikka työttömyys kasvaa,
Nykytyömarkkinoilla työnantaja haluaa tietysti täyttä vastinetta palkalle. Meillä on silti paljon työtehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä työpainosta. Mutta kehitysvammaisten työtoimintaa lukuun ottamatta ei ole järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaisen työn, Kerätär sanoo.
Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.
Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.
– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001904063.html
Kun työpaikkoja ei ole, niin niitä ei vain ole. Siinä ei auta vihapuheeseen perustuva työttömien aktivointi. Totuus työttömyydestä on helppo tarkistaa lakikirjasta.
Julkinen valta kyllä valvoo sitä, että työtön hakee töitä. Mikäli henkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä, niin seurauksena on karenssi. Henkilön tulee myös hakea työtä (muuten seurauksena on karenssi).
Voisiko olla myös niin, että on myös työttömiä, jotka osaavat itse järjestää rytminsä arkeen ilman risusavottaa? Voisiko olla myös niin, että myös työttömällä voi olla hyvä elämänhallinta ja työssä käyvällä huono? Tällaisella leimaamisella ja huolipuheella sekä pakkoauttamisella oikeutetaan yhteiskunnan syrjivät rakenteet. Myöskään kaunopuheinen leimaaminen ei ole mukavaa.
Miksi valtio haluaa lisätä pahoinvointia ja työttömyyttä vierittää työttömien niskaan. Kaikkihan tietää että työtä on mutta ei työstä maksajia, eli töitä on vaikka 20 miljoonalle ihmiselle mutta niistä ei kukaan maksa.
Eli yhteiskunnan rakenteet määrittelee työn, eli sitä tehdään mikä on kaikista tärkeinä työtä, ja tätä työtä ei riitä ihmisille.
Eikös voisi omat kämmit myöntää valtio julkisesti. Ehkä tulevaisuudessä myöntääkin.
Vähentäisi työttmyyttä, kun poistaisi työttömiä kohtaan olevia ennakkoluuloja, mitkä ei toki johdu työttömistä.
lopettakaa työttömien haukkuminen työtä vieroksuviksi ja köyhäksi riistämienne ihmisten halveksiminen. Antakaa heti työttömille kunnollisesti palkattua työtä, kun sitä teidän puheidenne mukaan on runsaasti tarjolla. Te arvoisat korkeat päättäjät laulatte, miten on valitettavaa, kun tarjottu työ ei kelpaa työttömälle ja työttömät elävät sosiaalietuuksilla.
Rehellisesti sanottuna, sinä olet loisinut oman elantosi toisten ihmisten työttömyydestä ja köyhyydestä. Ellei sinun kaltaisia loisia olisi, niin yhteiskuntammme olisi sellainen, että jokainen voisi ansaita elantonsa palkkatyöllä. Olet mahdollistanut työpanoksellasi ainoastaan massatyöttömyyden ja siitä seuraavan kärsimyksen.