Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Kannatta kokeilla työttömyyttä, jos se nuin ruusuista on. Saatat jopa oppia jotain
varsinkin kun työnantajat huomaavat, ettei kenellekään tarvitse maksaa sitä yhtä euroa enempää. irtisanotaan kaikki ja otetaan ne takaisin silla samalla sosiaaliturvalla...
Yrittäjät valittavat ettei ole työvoimaa, maksaisivat kunnon palkan suomalaisille, mutta kun tänne rahdataan ulkomaista halpatyövoimaa, jotka eivät palkallaan elä, vaan nostavat kaikenlaisia tukia. Lisäksi ulkomaalaiset saavat hyvät asunnot ,joissa on kalliit vuokrat, ja taas maksetaan asumistukia, ja rahat menee sijoittajille ja esim.Lumon vuokriin. Tämä on yks karuselli, kuka selvittäisi ketkä tästä eniten hyötyvät. Toinen asia on esim. näiden ulkomaisten lähetystöjen kulut, kuinka tarvitaan monta sataa työntekijää Afganistinkin lähetystöön. Ei ihme jos verovarat ei riitä oman kansan elättämiseen.
Voisi olla, että halpa työnteko kelpaisi suomalaisillekin, jos täällä asunnot
olisivat halpoja, päivittäistavarat olisivat halpoja, elektroniikka ja sisustus-
tarvikkeet, - ja etenkin autot olisivat halpoja.
Ja jos matkustus julkisilla kulkuvälineillä olisi halpaa. Ja jos terveydenhuolto
(kunnollinen) olisi halpaa.
Ja sitten ovat he,
jotka väittävät että "mitään eivät ole koskaan saaneet vaan
pelkästään maksaneet" ja totuus on että ennen kuin aikuistunut
suomalainen alkaa tuottaa kunnille ja valtiolle verotuloja
sekä käyttää rahojaan kuluttamiseen, hänestä on syntynyt
yhteiskunnalle kuluja noin kaksisataatuhatta-kolmesataatuhatta euroa.
Lapsuuden ja nuoruuden hinta kertyy terveydenhuollosta,
koulutuksesta ja tulonsiirroista lapsiperheille.
Vanhana ihminen taas alkaa yleensä uudestaan tuottaa
keskimääräistä enemmän kuluja yhteiskunnalle.
Kaikki tämä yhteenlaskettuna tarkoittaa,
että suurin osa kaikista suomalaisista on taloudellisesti arvioituna
yhteiskunnan nettosaajia.
Näin ollen,
jokainen tt-tuista inisevä vois ensin maksaa takas yhteiskunnalle
ne omat saadut tukensa.
Lapsilisistä vois aloittaa.
50 000e takas valtion verosäkkiin,kiitos!
Kun paperitehtaan työntekijä saa vuodessa 60.000 euroa palkkaa,
ja saman tehtaan toimitusjohtaja saa vuodessa 500.000 euroa palkkaa
ja bonukset päälle, niin kummanko palkkakulut
kuormittavat enemmän yrityksen palkanmaksukykyä?
Veitsiluoto on oiva esimerkki
miten sitten työpaikka ja työntekijä löytävät toisensa jos työpaikkaa ei ilmoiteta?
Vierailija kirjoitti:
Toimeentukotukien varassa elävä ihminen/perhe tuskin nauttii olotilastaan.
Harvapa siihen edes vapaaehtoisesti pyrkii, mutta elämä heittelee halusimmepa sitä tai emme.
Sivistyneen yhteiskunnan on järjästettävä heille kohtuullinen toimeentulo, lapsille koulutus ym. asiaankuuluvat etuudet.
Toimeentulotukea ei saa, jos on asuntovelkaa tai mökki.
MILLAISTA ON OLLA NUORI JA TYÖTÖN
Työllisyyttä ohjailee globaali markkinatalous
ja tietysti etenkin Suomen vientialueiden talous- ja kilpailutilanne.
Hallituksella, poliitikoilla ei ole tässä asiassa yhtään mitään roolia.
Paikallista sopimista ei tarvita,
kun ei ole mitään neuvoteltavaa YT-neuvotteluja lukuunottamatta.
Ikääntyneitä ei palkata töihin vaikka eläkeputki poistetaankin
ja potkut annetaan lähes poikkeuksetta vanhimmille työntekijöille
tulevaisuudessakin.
Nuorten työttömyys on umpisolmussa hallituksen paperille kirjoittamista
tavoitteista huolimatta ja näin tulee olemaan aina.
Työntekijältä vaaditaan hieman liioitellen nuorta ikää,
vähintään kaksi korkeakoulututkintoa ja kahdenkymmenen vuoden työkokemus.
Tällä CV:llä saa muutaman kuukauden määräaikaisen työn kesäksi.
Suomen valtion tilanne ei muuttuisi taloudellisesti,
ei poliittisesti eikä mitenkään muutenkaan vaikka täällä ei
olisi eduskuntaa eikä ainakaan hallitusta ollenkaan.
Belgia oli ilman hallitusta reilut kaksi vuotta kieliriidan takia.
Hallituksen puttumista maan johdosta ei huomannut kukaan.
Tosin Belgialla meni paremmin kuin koskaan ennen.
Tätä voisi kokeilla Suomessakin.
Lomautetaan samlla koko eduskunta määräämättömäksi ajaksi ja
eiköhän siinä samalla laiteta lomalle ylin virkamieskoneisto ja
kokonaisia valtion tarpeettomia organisaatioita.
51 % pääkaupunkiseudun perustoimeentulon saajista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, tilanne kutakuinkin sama asumistuissa.
en halunnut työttömäksi mutta YT-neuvottelujen jälkeen näin kävi. Olen yli 60v joten yhteenkään työpaikkaan en ole päässyt. Ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen ( mökkiin ym) vaikka haluaisikin. Ei tunnu hyvältä yli 40 vuoden työssäolon ja verojen maksun jälkeen lukea näitä syytöksiä kun ensimmäisen kerran olen joutunut tukiin turvautumaan. Toivon että se ei tule koskemaan koskaan teitä jotka meitä työttömiä syyllistää täällä.
Oikeita työpaikkoja (kokoaikatyö, yli 12 kk, palkkatyö, ei vuokratyö) on TE-toimiston tietokannassa tällä hetkellä 10 376 kpl. Työttömiä yli 300 000. Miten ne saadaan tonne mahtumaan? Loput löytyvistä duuneista on lyhytaikaista (muutamasta päivästä viikkoihin, ja muutamaan kuukauteen) ja epävarmaa provisio- tai tuntiperustaista silppua, nollasopimusta jne. Kuitenkin - jos niitä saa - ne vaikuttavat työtömyysetuuksien maksatuksiin viivästyttävästi ja aiheuttavat byrokraattista paperisotaa.
Olen pitkään hämmästellyt sitä, että heikon työllistymisen sanotaan
johtuvan kohtaanto-ongelmasta, eli siitä,
etteivät työn tekijöiden tarve ja tarjonta kohtaa.
Minulla olisi mullistava ehdotus.
Rakennetaan foorumi tai portaali,
johon työn tekijöitä tarvitsevat firmat voivat laittaa
tiedot tarvitsemistaan työtehtävistä ja
johon noiden töiden tekijöiksi halukkaat voivat ilmoittautua.
Minulla on valmiina ehdotus nimeksikin,
miksei se voisi olla työpaikkailmoitus!
Olisi hauska jos näissä kirjoituksissa avattaisiin vähän enemmän sitä, minkä tyyppisistä työttömistä nämä 323 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua (Tilastokeskus 07/2021) muodostuvat, ja minkä verran kuhunkin ryhmään kuuluu.
Onko joukossa työpaikan vaihtajia? Alan vaihtajia? Irtisanottuja tai lomautettuja? Toiselle paikkakunnalle muuttaneita? Opinnoista valmistuneita? Asevelvollisuuden suorittaneita? Vanhempainvapaalta tai pitkältä sairauslomalta työelämään palaavia? Nämä ovat kaikki tilanteita joissa on "normaalia" olla jonkin aikaa luokiteltu työttömäksi, helposti saattaa mennä muutama kuukausi, ja uskoisin että suurin osa nyt työssä olevista suomalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä ollut työtön jostain näistä syistä.
Seuraava kategoria on tosiasiallisesti työkyvyttömät: heikkokuntoiset joiten pitäisi olla sairaseläkkeellä mutta vakuutusyhtiö ei suostu, päihdeongelmaiset, ja ongelmatapaukset joiden palkkaamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä (suurta osaa tällaisista ihmisistä ei saa korjattua vaikka kuinka löisi kepillä, ja jonkunhan joutuisi sitten siihenkin työhön palkkaamaan).
Jossain välissä on hekin jotka oikeasti eivät löydä töitä vaikka etsivät. Syynä on varmaan iän, asuinpaikan, koulutuksen, kokemuksen, osaamisen, ja itsensämyyntitaitojen huono yhdistelmä.
Sehän taas kertoo enemmänkin siitä, että palkat ovat liian pieniä. Yritykset oikein hamuavat tuilla työllistettyjä. Yritykset pitää saada maksamaan palkkaa, vaikka johtajaporras itse joutuisikin tyytymään pienempiin palkankorotuksiin.
Työttömyyskorvaus ei suinkaan ole liian iso ja ansiosidonnainen kestää vajaat kaksi vuotta. Itsekin joskus työttömänä olleena tiedän, että t-korvausta ei voi enää laskea menemällä työhön, josta ei saa mitään rahallista hyötyä. Ei sinne sossuluukullekaan mieli tee
Köyhä maksaa suhteessa enemmän ALV:tä kuin rikas.
Suomessa julkisiin menoihin lasketaan myös eläkeyhtiöt toisin kuin monessa muussa maassa. Tämä huomioiden voidaan todeta että Suomessa on julkiset palvelut ovat erittäin laadukkaita ja kustannustehokkaita. Huonompiosaisten syyttely on ala-arvoista oppositiopolitiikkaa jolle media pyrkii antamaan täyden tukensa.
Oletko varma ettei sinulta puutu halu ja kyky maksaa riittävää palkkaa? 😂
Jos teille valittaville työllistäjille perustettaisiin samanlainen seurantajärjestelmä kuin työttömille ja muille vähävaraisille on luotu, niin väitän että samat naamat loistaisivat listan kärjessä vuodesta toiseen.
Tässä on matkan varrella tullut tehtyä hommia yhdelle jos toiselle viheltäjälle, milloin maksaen firman autoihin polttoaineet omista rahoista, milloin odotellessa tarvittavia työvälineitä samalla kun työpäälikkö kurvailee kartanolle esittelemään uusia vanteita ja renkaita jotka oli ostettu viimeisimmillä projektipalkkioilla, joista oli vielä kuuleman mukaan jäänyt sukanvarteenkin.
Porvari näkökulmasta työmarkkinoiden uudistus tarkoittaa
aina palkkojen leikkaamista.
Köyhyyden lisäämisellä ei rakenneta yhtään mitään.
Työstä on maksettava sellaista palkkaa, että sillä elättää itsensä,
eikä tarvitse hakea toimeentulotukea Kelalta.