Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Mikä on tosiasiallisesti työkyvyttömän tilanne yhteiskunnassa? Jos ei kykene töihin, eikä eläkkeelle pääse. Aiheesta kirjoittaa ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri, professori Olli Tenovuo.
Selkeintä on nostaa heti ”kissa pöydälle”: Nykyisin terveydenhuollossa tapaa paljon potilaita, jotka ovat ja tulevat olemaan työkyvyttömiä, mutta joille kuitenkaan ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai joskus edes sairauspäivärahaa.
Olen oheiseen taulukkoon listannut työkyvyttömän työttömän asian eri osapuolia, sekä niitä negatiivisia seurausvaikutuksia, joita aiheutuu, kun työkyvytön henkilö katsotaan järjestelmässämme työkykyiseksi.
Onko jollekin taholle sitten hyötyä siitä, että työkyvytöntä henkilöä ”roikotetaan” tilastoissamme työnhakijana? Epäilemättä työeläkelaitokselle on edullista, että henkilölle ei tarvitse maksaa kuntoutustukea/eläkettä, vaan hänen toimeentulonsa kustannetaan muualta. Se saattaa tätä kautta olla edullista myös työnantajille pienempinä palkan sivukuluina.
Yhteiskuntamme kuitenkin toimii vähän kuin aivojen hermoverkko: ongelma jossain kohdin vaikuttaa lopulta tavalla tai toisella etäämmällä oleviin toimijoihin. Kun kustannukset eivät kohdistu suoraan, vaan usein monenkin mutkan kautta, niiden todellinen vaikutus hämärtyy.
.tyottomat.fi/
Olen työeläkkeellä ja muistan ajat 60- luvulta alkaen. Ennen otettiin vastaan melkein mitä työtä tahansa. Ja aina löytyi jotain mitä osasi ja Voin tehdä. Mikä oli silloin työttömyystilanne, siitä ei ole muistikuvia, mutta lähipiirissä ja tutuissa ei ollut työttömiä. Tilanne jatkui samana 90- luvulle saakka. Erityisesti 80- luku oli aikaa, jolloin meidänkin perheessä nuoret menivät kilvalla töihin, silloin kun eivät olleet opiskelemassa. Osa teki töitä opiskelun ohessa.
Olen itsekin opiskellut aikuisena pitkät ajat ja koko ajan tein myös töitä. Kesälomia ei ollut( en voinut pitää koska oli pakko tienata) ainakaan kymmeneen vuoteen kiireisempänä aikana.
Nyt voi hyvällä mielellä nauttia eläkepäivistä.
Nykyään ei oteta vastaan tarjottua työtä. Ilmeisesti ulkomailta tulleet ottavat, mutta ei suomalaiset. Meille pitää työn olla tasan sellaista mihin on kouluttautunut ja työ pitää olla kotipaikkakunnalla, harva muuttaa työn perässä. Siinä syy, miksi tilastot ovat mitä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tosiasiallisesti työkyvyttömän tilanne yhteiskunnassa? Jos ei kykene töihin, eikä eläkkeelle pääse. Aiheesta kirjoittaa ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri, professori Olli Tenovuo.
Selkeintä on nostaa heti ”kissa pöydälle”: Nykyisin terveydenhuollossa tapaa paljon potilaita, jotka ovat ja tulevat olemaan työkyvyttömiä, mutta joille kuitenkaan ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai joskus edes sairauspäivärahaa.
Olen oheiseen taulukkoon listannut työkyvyttömän työttömän asian eri osapuolia, sekä niitä negatiivisia seurausvaikutuksia, joita aiheutuu, kun työkyvytön henkilö katsotaan järjestelmässämme työkykyiseksi.
Onko jollekin taholle sitten hyötyä siitä, että työkyvytöntä henkilöä ”roikotetaan” tilastoissamme työnhakijana? Epäilemättä työeläkelaitokselle on edullista, että henkilölle ei tarvitse maksaa kuntoutustukea/eläkettä, vaan hänen toimeentulonsa kustannetaan muualta. Se saattaa tätä kautta olla edullista myös työnantajille pienempinä palkan sivukuluina.Yhteiskuntamme kuitenkin toimii vähän kuin aivojen hermoverkko: ongelma jossain kohdin vaikuttaa lopulta tavalla tai toisella etäämmällä oleviin toimijoihin. Kun kustannukset eivät kohdistu suoraan, vaan usein monenkin mutkan kautta, niiden todellinen vaikutus hämärtyy.
.tyottomat.fi/
Toiset on kotona ja heillä käy avustaja ja toiset tekee 8 tunnin työpäivää ja hoitaa lapset ja kodin yksin, vaikka sama sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tosiasiallisesti työkyvyttömän tilanne yhteiskunnassa? Jos ei kykene töihin, eikä eläkkeelle pääse. Aiheesta kirjoittaa ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri, professori Olli Tenovuo.
Selkeintä on nostaa heti ”kissa pöydälle”: Nykyisin terveydenhuollossa tapaa paljon potilaita, jotka ovat ja tulevat olemaan työkyvyttömiä, mutta joille kuitenkaan ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai joskus edes sairauspäivärahaa.
Olen oheiseen taulukkoon listannut työkyvyttömän työttömän asian eri osapuolia, sekä niitä negatiivisia seurausvaikutuksia, joita aiheutuu, kun työkyvytön henkilö katsotaan järjestelmässämme työkykyiseksi.
Onko jollekin taholle sitten hyötyä siitä, että työkyvytöntä henkilöä ”roikotetaan” tilastoissamme työnhakijana? Epäilemättä työeläkelaitokselle on edullista, että henkilölle ei tarvitse maksaa kuntoutustukea/eläkettä, vaan hänen toimeentulonsa kustannetaan muualta. Se saattaa tätä kautta olla edullista myös työnantajille pienempinä palkan sivukuluina.Yhteiskuntamme kuitenkin toimii vähän kuin aivojen hermoverkko: ongelma jossain kohdin vaikuttaa lopulta tavalla tai toisella etäämmällä oleviin toimijoihin. Kun kustannukset eivät kohdistu suoraan, vaan usein monenkin mutkan kautta, niiden todellinen vaikutus hämärtyy.
.tyottomat.fi/Toiset on kotona ja heillä käy avustaja ja toiset tekee 8 tunnin työpäivää ja hoitaa lapset ja kodin yksin, vaikka sama sairaus.
Osa menee lääkäriin ja saa diagnoosin, osa ei mene, eivät halua diagnoosia.
Palkan maksu halukkuus on kausityön ulkomailta raahaamisen
myötä heikentynyt ja ostovoimaa pyritään kokoajan painamaan
alas eli pissataan omille nilkoille.
Heikoimpien tukemisessa epäonnistuttu
Tuore sosiaalibarometri (3/21) kertoo, että koronavuonna heikoimmassa asemassa olevien tukemisessa on epäonnistuttu. Mitä vaikeampia ja monisyisempiä henkilön ongelmat ovat, sitä heikommin hänelle pystyttiin koronakriisissä tarjoamaan apua.
Erityisen huonosti pystyttiin vastaamaan mielenterveyspalveluihin pääsyä odottavien ja muuten toimintakyvyltään heikkojen ihmisten tarpeisiin. Myös henkilöt, jotka eivät pystyneet hyödyntämään etä- ja digipalveluita jäivät laajasti tuen ulkopuolelle.
Jos köyhä yrittää tehdä jotain tilanteensa kohentamiseksi, sekään ei kyllä passaa. Esimerkiksi toimeentulotuella ei saa opiskella. Realistinen mahdollisuus henkilöllä, joka on käyttänyt opintotukikuukautensa ja haluaisi opiskella uuden, työllistävän tutkinnon. Eli toimettomana saa kyllä olla, mutta ei saa yrittää parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.
Vain Suomen kaltaisessa "hyvinvointivaltiossa" on työnantajilla otsaa,
käyttää mm.pandemiatilannetta hyväkseen yrittämällä kaikkensa,
että halpatyövoimamarkkinat Suomessa pääsisivät todella vauhtiin.
Vai miksi Suomeen pitää rahdata työvoimaa ulkomailta,
kun omasta takkaa on satojatuhansia työttömänä?
Yhteisöverotus on läntisten teollisuusmaiden alhaisimpia,
Suomi 20 %, Saksa 30 %, Ranska 31 %, jopa USA nostamassa 21% sta 28 %.
Kun taas.
Kotitalouksien kokonaisveroaste yksi maailman korkeimmista.
(alv, kiinteistö, ansio, sähkö, sähkönsiirto, auto, ajoneuvo, polttoaine, YLE, varainsiirto, alkoholi, lista lähes loputon) - ostovoima pakkasen puolella, ei varaa ostaa yritysten tuotteita eikä palveluja.
Verorahat lähetetään vastikkeetta ulkomaille EU-paketti 6,6 miljardia,
kehitysapu 1,2 miljardia ja lapioidaan turhuuteen.
Säästyneet rahat voitaisiin köyttä kotitalouksien veroasteen
alentamiseen - positiiviseen kierteeseen.
Sanotaan että työttömiä on 400 000. Ei suomes tule tilannetta että yhtäkkiä 100 000 työtöntä saa töitä. vaan suomessa on 400 000 työtöntä aivan varmasti myös 5 vuoden päästä. Työttömien määrä pysyy vakiona vuodesta toiseen se on aivan varma juttu. Lisäksi ulkomailta tulee halpatyövoimaa joten suomalaiset ei saa töitä
KORONA TEKI MINUSTA TYÖTTÖMÄN! /
0-tunti sopimukset pitää kieltää ja oikea työaika ja
oikea työ kohtaamaan toisensa ei mitään tempputyöllistämistä.
Palkalla pitää elää ja tulla toimeen.
Kun palkkaa ei saa niin ei voi kuluttaa ja täten ei ole kysyntää
Miksi muka yritysjohto ei tätä bonjaa ?
Orjamarkkinoilla ei rikastuta eikä voida hyvin ja eliitillä
alkaa oleen turvatonta.
Suomessa on kymmeniätuhansia työkyvyttömiä työttömiä.
Työttömien Keskusjärjestön Eläke mahdollisuutena -seminaarissa huhtikuussa käsiteltiin tosiasiallisesti työkyvyttömien asemaa. Sosiaalilääketieteen dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Ilkka Taipale painottaa, että sosiaalilääketieteellinen eläkeselvittely eli ELMA-projekti tulee käynnistää uudelleen.
Työkyvyttömien joukkoa ei tunnisteta terveydenhuollossa
Työttömien joukossa työhön kykenemättömien henkilöiden määrä kasvaa vuosittain.
Työkyvyttömien joukkoa ei tunnisteta terveydenhuollossa, eikä heitä ohjata oikeisiin tutkimuksiin. Eivätkä asiakastyöryhmät ole riittävä malli työkykyselvitykselle. Työttömien terveystarkastukset painottuvat terveyden edistämiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Ne eivät toimi työkyvyn arvion kehyksenä nykyisellään, Taipale selvittää näkemystään.
Eläkekriteerejä tulee myös muuttaa. Työelämä on muuttunut ratkaisevasti 30 vuodessa mutta eläkekriteerejä ei ole muutettu nykyelämän näkökulmiin. Aiemmin oli sellaisia töitä, joissa saattoi pärjätä heikommillakin taidoilla tai kunnolla. Nyt työelämän vaatimukset ovat aivan muuta luokkaa, Taipale toteaa.
.tyottomat.fi
Sipilän oikeisto hallitus missä persutkin mukana loivat esim. kikyn siirsivät työntekijöille osan työnantajan maksuista vedoten, että niillä miljardeille luodaan uusia työpaikkoja ja huitin kukut herrat löivät nauraen rahat liiveihinsä ja näennäisesti työllisyysaste nostettiin tilasto kikkailuilla.
- Valtion virkakoneisto on aivan liian ylisuuri, pöhöttynyt ja korruptoitunut.
- Hyväveli systeemi voi hyvin ja pelaa korkeilla panoksilla (sulle, mulle).
- Korona-ajan yritystukia maksetaan parhaille runoilijoille ja tarinankertojille.
- Halpatyövoimaa tuodaan, koska omille ei haluta maksaa kohtuullista palkkaa.
- Rikkaille on tarjolla huojennuksia ja etuisuuksia, joista köyhä voi vain
unelmoida. Esim. kotitalousvähennystä ei huonokuntoinen, pienituloinen vanhus
voi hyödyntää, koska raha ei riitä kunnolla ruokaan eikä asumiseen, ynm.
- Pienituloiset lapsiperheet voivat huonosti, eriarvoisuus kasvaa.
- Politikot haukkuvat työttömiä mitä härskeimmillä nimityksillä ja heidän omat
pikku kullanmurunsa jatkavat samaan tyyliin kouluissa. Koulukiusaaminen on
saanut alustan eriarvoisuudesta, jota yhteiskunnan äveriäät ruokkivat.
- Valtion rahat on suunnattu rikkaille, mm. kansanedustajat, ministerit, valtion
johtavat virkamiehet (ylisuuret palkat ja turhat etuisuudet, turhat työpaikat)
Ei ole ihme, jos kansa on pian kadulla. Toivotaan, että niin ei käy,
mutta alkaa pahalta näyttämään. Siellä on sitten työttömät ,
mielenterveysongelmaiset, mummot ja papat rollaattorineen,
äidit lapsineen. Tätäkö päättäjät haluavat pienituloisia kyykyttäessään.
Vaikka tuntisit kuinka monta työtöntä, ei se muuttaisi sitä tosiasiaa, että huoltosuhteemme epätasapaino ei johdu työttömistä tms. vaan siitä, että eläkkeellä olevien suhde työssäkäyviin on liian suuri. Eläkkeet ovat selkeästi suurin osa meidän "sosiaalimenoista" ja varsinaiset "sossukulut" vain murusia.
Suomalaisessa "länsimaisessa paratiisissa" 66valtaosa sosiaalituista menee eläkkeisiin.
Ostovoima on koko EU:n heikoimpia ja sillä muka talous pelastetaan,
että sitä heikennetään entisestään.
Eu on jo mm. useaan otteeseen huomauttanut liian
alhaisesta sosiaaliturvasta ja jos siitä leikataan niin
alkaa totaalinen kehitysmaa muodostua.
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen tulisi
tehdä mahdolliseksi niin osa-aikaisia töitä kannattaisi
ottaa vastaan ja ikärasismille on tehtävä loppu.
Lisäksi Sipilän hallituksen romutustoimet koulutukseen
on korjattava jotta onnistuu ammatinvaihtokin ilman konkurssia.
Työn sivukulujen tarkastelu olisi suotavaa myös,
niistä muodostuu liikaa taakkaa yrityksille ja
palkankorotuksia on vaikea saada.
Paikallinen sopiminen ei myöskään saa olla yksipuolista.
Miksi työtön on ö luokan kansalainen
miksi veroillani maksetaan muiden menoja.
Kuten kulttuuri avustukset, museot, oopperat, tyhmät taideteokset, kaiken maailman yhdistykset, kakaroiden harrastukset, laivan varustajien ja muiden yritysten tuet - joita maksetaan monta miljardia vuodessa.
En halua maksaa, mutta näin tää demokratia toimii...